Kiinteistövero - Vapaa-ajan asunto - Vakituinen asuminen - Kiinteistöveroprosentti

Taltio:	05/0534/1
Diaarinumero:	00295/04/8111
Antopäivä:	24.11.2005
Luokitus:	2.18.04

Oikeuskysymyksenä asiassa oli, määrätäänkö vakituiseen asumiseen käytetyn alunperin vapaa-ajan asunnoksi tarkoitetun rakennuksen kiinteistövero kiinteistöverolain 12 §:ssä tarkoitettujen vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentin mukaisesti vai saman lain 13 §:ssä tarkoitettujen muiden asuinrakennusten veroprosentin mukaisesti.

Puolisot omistivat tilan, joka sijaitsi asemakaavassa loma-asuntojen korttelialueeksi merkityllä alueella. Tilalla oli vuonna 2002 rakennettu rakennusluvan mukaan vapaa-ajan rakennukseksi tarkoitettu rakennus. Puolisot olivat käyttäneet tuota rakennusluvassa vapaa-ajan rakennukseksi käyttötarkoitukseltaan määriteltyä rakennusta vakituisena asuntonaan myytyään 29.7.2002 omistamansa ja vakituisena asuntona siihen saakka käyttämänsä omakotitalon. Ensiksi mainittu rakennus täytti rakennusteknisesti ja varustukseltaan asuinrakennukselle asetetut rakennusteknilliset kriteerit. Puolisoilla oli vielä erikseen loma-asunto toisella paikkakunnalla.

Verotuksen oikaisulautakunta oli puolisoiden oikaisuvaatimuksen hyväksyen määrännyt kiinteistön kiinteistöveron rakennuksen osalta vakituisten asuinrakennuksen veroprosentin mukaisesti.

Veroasiamies vaati valituksessaan oikaisulautakunnan päätöksen kumoamista ja saattamaan voimaan veroviraston päätöksen, jolla kiinteistövero oli määrätty muiden asuinrakennusten veroprosentin mukaan.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hallinto-oikeus katsoi, että koska rakennusta oli tosiasiallisesti käytetty vakituisena asuntona jo elokuusta 2002 alkaen eikä se ollut muussa käytössä, kiinteistövero vuodelta 2003 oli tullut määrätä kiinteistöverolain 12 §:ssä tarkoitettujen vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentin mukaisesti. Sillä, että rakennus oli rakennusluvan mukaan tarkoitettu vapaa-ajan rakennukseksi, ei ollut tämän verotusasian kannalta ratkaisevaa merkitystä.

Täysistunto. Äänestys 5-3.

Vähemmistöön jääneet kolme hallinto-oikeuden jäsentä olisivat hyväksyneet valituksen. Puolisoiden omistama rakennus sijaitsi asemakaavassa loma-asuntojen kortteelialueeksi merkityllä alueella. Kysymyksessä ei siten ollut rakentamista koskevien säännösten mukaan asumiskäyttöön tarkoitettu rakennus. Rakennuksen käyttötarkoituksen ei myöskään ollut katsottava muuttuneen kiinteistöveron määräytymiseen vaikuttavalla tavalla sen vuoksi, että puolisot olivat asuneet rakennuksessa ympärivuotisesti pitämättä vakituista asuntoa muualla. Kiinteistövero olisi näin ollen tullut määrätä muiden kuin kiinteistöverolain 12 §:ssä tarkoitettujen vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentin mukaisesti.

Kiinteistöverolaki 12 §