Yliopiston kirjasto - Myöhästymismaksu - Hallintopäätös - Julkisoikeudellinen asia - Yksityisoikeudellinen sopimus

Taltio:	16/0216/2
Diaarinumero:	11615/14/1305
Antopäivä:	29.04.2016

Diaarinumero: 11615/14/1305
Taltionumero: 16/0216/2
Antopäivä: 29.4.2016

Hallinto-oikeus jätti toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta vaatimuksen Itä-Suomen yliopiston kirjaston määräämän myöhästymismaksun poistamisesta tai kohtuullistamisesta.

Valittajalle oli kertynyt Itä-Suomen yliopiston kirjastossa myöhästymismaksua hänellä lainassa olleiden teosten laina-ajan ylittymisen johdosta. Valittaja oli pyytänyt Itä-Suomen yliopiston kirjaston johtajaa ja kielteisen vastauksen saatuaan Itä-Suomen yliopiston hallintojohtajaa kohtuullistamaan myöhästymismaksua suhteellisuus- ja kohtuullisuusperiaatteisin vedoten. Vaatimukseen oli annettu sähköpostitse kieltävät vastaukset.

Valittaja vaati hallinto-oikeudessa edelleen myöhästymismaksun poistamista tai kohtuullistamista. Hallinto-oikeus jätti vaatimuksen tutkimatta seuraavilla perusteilla.

Itä-Suomen yliopisto on itsehallinnollinen julkisoikeudellinen laitos. Se on itsenäinen oikeushenkilö eikä kuulu valtionhallintoon. Yliopistossa ei ole virkoja, vaan henkilöstö on työsuhteessa yliopistoon. Tämä yliopiston organisatorinen asema on pohjana arvioitaessa sitä, onko kyseessä hallinto-oikeuden toimivaltaan kuuluva hallinto-oikeudellinen asia.

Osana toimintaansa yliopisto hoitaa julkisoikeudellisia hallintotehtäviä. Näitä tehtäviä hoitaessaan yliopiston tekemät päätökset ovat hallintoasiaa koskevia päätöksiä. Hallintopäätökset ovat viranomaisen yksipuolisesti tekemiä päätöksiä ja koskevat yleensä yksilön julkisoikeudellisesti määriteltyä oikeutta, etua tai velvollisuutta. On katsottu, että tällaisia ovat muun muassa yliopiston päätökset, jotka koskevat opiskelijoiden valintaa, opiskeluoikeuden menettämistä tai jatkamista, tutkintotodistuksia, kurinpitoa ja oikaisuhakemuksia. Toisaalta hallintoasioita eivät ole yksityisoikeudellista oikeussuhdetta koskevat päätökset.

Kirjastotoiminnassa on kyse palvelusta, jossa aineiston omistaja muun muassa lainaa omistamaansa aineistoa. Kirjastotoimintaa harjoittavat niin yksityiset kuin julkiset toimijat. Joiltakin osin kirjastotoiminta on säänneltyä. Esimerkiksi yliopistolaissa säädetään Helsingin yliopiston ylläpitämästä kansalliskirjastosta ja kirjastolaissa säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista. Kirjastotoimintaa ei ole säädetty Itä-Suomen yliopiston lakisääteiseksi tehtäväksi. Kirjastopalvelua voidaan pitää yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää tukevana palveluna. Kuitenkaan kirjaston asiakkuus ei ole sidonnainen yliopistoon, vaan kirjastopalvelun asiakkaana voi olla kuka tahansa luonnollinen henkilö.

Itä-Suomen yliopiston kirjaston myöhästymismaksun määräämisessä tai perimisessä ei ole kyse eduskunnan säätämiin lakeihin perustuvien säännösten tai niiden perusteella annettujen määräysten noudattamisen valvonnasta ja niiden rikkomisesta johtuvien hallinnollisten seuraamuksien määräämisestä. Lailla ei ole säännelty yliopiston kirjaston mahdollisuutta esimerkiksi päättää käyttösäännöistä ja käyttösääntöjen rikkomisesta perittävistä maksuista. Myöhästymismaksun osalta ei ole kyse myöskään esimerkiksi yliopistolaissa säädetystä opetuksen maksuttomuudesta. Myöskään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista (1082/2009) ei ole säännöksiä kirjaston perimästä myöhästymismaksusta.

Edellä mainitun mukaisesti Itä-Suomen yliopiston kirjaston myöhästymismaksusta ja sen määräytymisen perusteista ei ole säännöksiä. Myöhästymismaksu perustuu Itä-Suomen yliopiston määrittelemiin kirjaston käyttösääntöihin ja myöhästymismaksu on määritelty kirjaston palveluhinnastossa. Saadun selvityksen perusteella asiakas sitoutuu asiakastietolomakkeen allekirjoittamisella kyseisen lomakkeen mukaisesti noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä ja vastaamaan kortillaan lainatusta aineistosta.

Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan nyt kyseessä olevan myöhästymismaksun perusteena on yliopiston kirjaston ja asiakkaan välinen sopimussuhde. Asiakkaan ottaessa vastaan Itä-Suomen yliopiston kirjaston kirjastokortin ja täyttäessä ja allekirjoittaessa asiakastietolomakkeen, kirjaston ja asiakkaan välille on syntynyt sopimus. Siltä osin kuin kyse on myöhästymismaksusta, hallinto-oikeuden käsityksen mukaan kyse on yksityisoikeudellisesta sopimuksesta. Kirjasto on lainannut omistamaansa aineistoa asiakkaalle vapaasti määritteleminsä laina-aikaa ja sen mahdollista rikkomista koskevin ehdoin, joihin asiakas on sitoutunut. Näin ollen myöhästymismaksun perimisessä on kyse yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvasta maksusta eikä kyseessä ei ole julkisoikeudellinen asia.

Koska kyseessä ei ole julkisoikeudellinen asia, myöhästymismaksun periminen ei ole hallintovalituksena tutkittava valituskelpoinen hallintopäätös. Valitusta ei voida tutkia tavanomaisena hallintovalituksena eikä suoraan ulosottokelpoista julkisoikeudellista saatavaa koskevana perustevalituksena. Kyse ei ole myöskään hallintoriitana tutkittavasta julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevasta riita-asiasta. Perustuslain turvaama tieteen ja ylimmän opetuksen vapaus ei anna aihetta arvioida asiaa edellä mainitusta poiketen.

Sovelletut oikeusohjeet:
Suomen perustuslaki 16 § 3 mom
Hallinto-oikeuslaki 3 §
Hallintolainkäyttölaki 4 §, 10 §, 51 § 2 mom ja 69 §
Yliopistolaki 1 §1 ja 2 mom. (414/2012), 3 §, 5 §, 8 § sekä 83 § (954/2011)
Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 1 § ja 9 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Veijo Tarukannel, Timo Tervonen ja Riitta Eskola, joka myös esitteli asian.

Lainvoimainen