Ampuma-ase - Asekeräilijä - Tiedosto - Lupaehto - Poliisihallitus - Toimivalta

Taltio:	15/1288/1
Diaarinumero:	00673/15/1602
Antopäivä:	01.10.2015

Diaarinumero: 00673/15/1602
Taltionumero: 15/1288/1
Antopäivä: 1.10.2015

Poliisihallitus oli lainvoimaisella päätöksellään 2.3.2015 hyväksynyt A:n asekeräilijäksi ja esitetyn keräilysuunnitelman, joka koski pistooleita ja revolvereita, pienoispistooleita ja -revolvereita sekä taskupistooleita ja -revolvereita ja näistä asetyypeistä erityisen vaarallisia ampuma-aseita eli muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioituja ampuma-aseita kuten esimerkiksi vyönsolkipistooleita, kynäpistooleita ynnä muita sellaisia.

Poliisihallitus oli valituksenalaisella samana päivänä tekemällään toisella päätöksellä myöntänyt A:lle oikeuden pitää hallussapitolupien hakemisen sijasta tiedostoa asekeräilyperusteella hankkimistaan, valmistamistaan tai muuntamistaan ampuma-aseista siten kuin valtioneuvoston asetuksessa tarkemmin säädetään. Poliisihallitus oli liittänyt päätökseensä ehdon, jonka mukaan tiedostoon merkittävällä keräilykokoelmaan kuuluvalla aseella ei saa ampua, ja että tiedostoon merkittävät, keräilykokoelmaan kuuluvat ampuma-aseet tai aseiden osat, joita ei ole esitetty poliisille voimassa olevan ampuma-aselain eli vuoden 1998 jälkeen, tulee esittää lupaviranomaiselle ennen tiedostoon merkitsemistä. Päätöksen perustelujen mukaan A:lla on asekeräilijähyväksyntä ja kokoelma, joka käsittää suuren määrän ampuma-aseita ja aseiden osia. Ampumisen kieltävä ehto on tarpeen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Aseiden esittämistä koskeva ehto on tarpeen aserekisterin tietosisällön oikeellisuuden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden varmistamiseksi. Sovellettuina oikeusohjeina päätöksessä oli mainittu ampuma-aselain 46 §:n 2 momentti, 53 §:n 2 momentti ja 59 a §.

A vaati valituksessaan tiedostonpito-oikeutta koskevan päätöksen muuttamista siten, että siihen liitetyt ehdot poistetaan.

Poliisihallitus totesi A:n valituksen johdosta antamassaan lausunnossa, että kyseinen ampumakieltoa koskeva lupaehto on tällä hetkellä käytössä olevan Poliisihallituksen linjaratkaisun mukainen. Ehto on asetettu samansisältöisenä viime vuosina muillekin hakijoille. Lupaehtoa on käytetty, ellei hakija ole esittänyt erityistä perustetta ja syytä, jonka johdosta ehto voidaan jättää asettamatta. Tässä tapauksessa A ei ole esittänyt tällaista syytä. Lupaehtoa käytetään, jos hakijalla on esimerkiksi annettu lupa kerätä erityisen vaarallisia aseita, sotavarustukseen kuuluvia aseita, vielä sarjatuotannossa olevia sotilasaseita tai taskuaseita, hakijalla ei ole aikaisempaa asekeräilijähyväksyntää ja hänelle annetaan tiedostonpito-oikeus. Ampumakiellon pois jättämisen peruste voi olla esimerkiksi asekeräilyharrastuksen perustuminen nimenomaan tai erityisesti kokoelman aseiden teknisen toiminnan tutkimiseen tai vertailuun. Koska A:lla on asekeräilijähyväksynnän perusteella oikeus hakea hankkimislupia mihin tahansa hyväksynnän ehtojen mukaiseen ampuma-aseeseen, hänellä on myös mahdollisuus lupaviranomaisen päätöksen perusteella saada lupia esimerkiksi vanhoihin (1889 jälkeen valmistettuihin) ampuma-aseisiin, joita ei koskaan aikaisemmin ole esitetty poliisille, taikka CIP-tarkastamattomiin ampuma-aseisiin. CIP-tarkastusta eli painetarkastusta edellytetään muilta kuin keräilytarkoituksiin kaupallisesti myytäviltä ampuma-aseilta. CIP-tarkastamattomalla aseellakin voidaan ampua, mutta ne voivat olla vaarallisia käyttäjilleen, koska nämä vanhat aseet on valmistettu aikana, jolloin paine- ja käyttöturvallisuustarkastuksia ei aina tehty. Päätökseen asetetun ehdon, joka siis koskee ainoastaan keräilykokoelmaan kuuluvia ja tiedostoon merkittyjä aseita, tarkoituksena on varmistaa, että A ei kokemattomuuttaan tai tietämättään ampumalla käyttöturvallisuudeltaan mahdollisesti vaarallisella ampuma-aseella aiheuta vaaraa itselleen tai muille.

Hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen eikä muuttanut Poliisihallituksen päätöksen lopputulosta. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään seuraavasti:

Asekeräilijäksi aikova tarvitsee ampuma-aselain 57 §:n 1 momentin mukaan Poliisihallituksen hyväksynnän. Poliisihallitus voi mainitun lain 59 a §:n 1 momentin nojalla oikeuttaa asekeräilijän pitämään tiedostoa hankkimistaan aseista. Tiedostonpito-oikeus korvaa ampuma-aselain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetun hallussapitoluvan, jonka myöntämiseen toimivalta on poliisilaitoksella.

Lupaviranomainen eli poliisilaitos voi ampuma-aselain 53 §:n 2 momentin nojalla liittää hallussapitolupaan ehdon, jonka mukaan keräilykokoelmaan kuuluvalla ampuma-aseella ei saa ampua. Asekeräilijän hyväksynnän antava viranomainen eli Poliisihallitus voi puolestaan ampuma-aselain 58 §:n 1 momentin nojalla asettaa hyväksynnälle rajoituksia asekeräilijän asehistoriallisen ja aseteknisen asiantuntemuksen, keräilyalan sekä harrastuksesta tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjaratkaisussaan 31.1.2014/195 (KHO 2014:15) katsonut, että Poliisihallitus lupaviranomaisena oli voinut liittää asekeräilijäksi hyväksymistä koskevaan päätökseensä ampumisen kieltämistä koskevan ehdon. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä on sovellettuna oikeusohjeena mainittu muun muassa ampuma-aselain 107 §:n 2 momentti.

Asekeräilijä ei tarvitse tiedostoon merkittävän aseen pitämiseen kokoelmassa hallussapitolupaa. Ampuma-aselain esitöiden mukaan asekeräilijän hyväksyntä ei puolestaan ole varsinainen lupa. Hyväksyntään voidaan kuitenkin asettaa ampuma-aselain 58 §:n 1 momentin nojalla erinäisiä rajoituksia. Momentin sanamuodosta päätellen noiden rajoitusten on tarkoitettu koskevan pikemmin keräilysuunnitelmaan liittyviä rajoituksia kuin esimerkiksi ampumakieltoa. Ampuma-aselain 59 a §:stä tai lain esitöistä ei käy ilmi, että lupaviranomainen eli Poliisihallitus voisi mainitun säännöksen nojalla asettaa tiedostonpito-oikeutta koskevaan päätökseensä ehtoja, kuten ampumakieltoa tai aseiden ja niiden osien esittämistä koskevia ehtoja. Ampuma-aselain 107 §:n 2 momentissa lupaviranomaiselle tai suostumuksen antavalle viranomaiselle on kuitenkin annettu toimivalta sisällyttää lupiin ja suostumuksiin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia ehtoja.

Kun otetaan huomioon A:n keräilysuunnitelma, johon sisältyy muun ohessa ampuma-aselain 9 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja erityisen vaarallisia ampuma-aseita eli muuksi esineeksi kuin ampuma-aseeksi naamioituja ampuma-aseita ja Poliisihallituksen lausunnosta ilmenevät seikat sekä ampuma-aselain 107 §:n 2 momentin osalta hallituksen esityksessä lausuttu, lupaviranomainen eli Poliisihallitus on asiassa tekemänsä kokonaisarvioinnin perusteella voinut ampuma-aselain 107 §:n 2 momentin nojalla liittää valituksenalaiseen tiedostonpito-oikeutta koskevaan päätökseensä valituksen kohteena olevan ampumisen kieltävän ehdon ja ampuma-aseiden ja niiden osien esittämistä koskevan ehdon. Asiassa saadun selvityksen perusteella mainitut ehdot ovat tarpeellisia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi eikä niiden asettamisella aiheuteta tarpeettomasti haittaa A:lle.

Vaikka kyseistä ampuma-aselain 107 §:n 2 momentin säännöstä ei olekaan mainittu valituksenalaisessa Poliisihallituksen päätöksessä, katsoo hallinto-oikeus, ettei kysymyksessä ole kuitenkaan sellainen virhe, jonka johdosta valituksenalainen päätös olisi syytä kumota.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Toni Sarivirta, Päivi Toivanen ja Kirmo Saastamoinen. Asian esittelijä Kirmo Saastamoinen.

KHO:n päätös 26.4.2016 taltionumero 1658: Valituslupahakemus hylätään