Kunnallinen viranhaltija - Virkavaali - Määräaikainen virkasuhde - Opettaja - Tasa-arvolaki

Taltio:	15/0197/4
Diaarinumero:	11360/14/2206
Antopäivä:	22.06.2015

Diaarinumero: 11360/14/2206
Taltionumero: 15/0197/4
Antopäivä: 22.6.2015

Valittaja oli otettu peruskoulun luokanopettajan määräaikaiseen virkasuhteeseen lukuvuodeksi 2013 - 2014. Valittaja oli virkasuhteen aikana jäänyt äitiysvapaalle. Virka oli julistettu haettavaksi ja täytetty määräaikaisesti myös lukuvuodeksi 2014 - 2015. Valittaja oli hakenut virkaa, mutta hän ei ollut tullut valituksi. Hän valitti valintapäätöksestä hallinto-oikeuteen, vedoten muun muassa siihen, että virkasuhdetta ei olisi tullut julistaa julkisesti haettavaksi vaan että hänen määräaikaista virkasuhdettaan olisi tullut jatkaa. Valittajan mukaan se, että hänen virkasuhdettaan ei ollut jatkettu, oli johtunut hänen sukupuolestaan ja vanhemmuudestaan, minkä vuoksi valintapäätös on naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain vastainen.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Asiassa saadun selvityksen perusteella kaupunki oli toistuvasti ja johdonmukaisesti asettanut avoimeksi tulleet luokanopettajan määräaikaiset virkasuhteet julkisesti haettaviksi. Kaupungin oli siten tulkittava omaksuneen kulttuurin, jossa auki tulleet määräaikaiset virat täytettiin julkisen hakumenettelyn jälkeen. Hallinto-oikeuden arvion mukaan kaupunki oli voinut kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalaki) 4 §:n 1 momentin säännöksen ja siihen liittyvien lain esitöiden perusteella täyttää haettavana olleen määräaikaisen viran käyttäen julkista hakumenettelyä. Näin ollen sen, että valittajan virkasuhdetta ei ollut jatkettu, oli arvioitava johtuneen viranhaltijalain säännöksistä ja kaupungin omaksumasta virantäyttökulttuurista eikä valittajan sukupuolesta tai vanhemmuudesta. Kaupunki ei ollut siten julistaessaan viran julkisesti haettavaksi syrjinyt valittajaa tai kohdellut häntä muutoin epäasiallisesti.

Päätös, johon on haettu muutosta

Lieksan kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 6.8.2014 § 81

Asian käsittely hallinto-oikeudessa

Lieksan kaupungilla on ollut haettavana luokanopettajan virkoja määräajaksi 1.8.2014 - 31.7.2015. Asiassa on kysymys Kolin koululle sijoitetun viran (nro 214) täyttämisen laillisuudesta.

Valittaja oli valittu hoitamaan virkaa määräajaksi 1.8.2013 - 31.7.2014. Hän oli kuitenkin jäänyt äitiysvapaalle 15.3.2014, jolloin hänen sijaisekseen oli määrätty nyt virkasuhteeseen valittu henkilö. Valittajan mukaan hänen määräaikaista virkasuhdettaan olisi tullut jatkaa sen sijaan, että virka julistettiin haettavaksi. Se, että hänen virkasuhdettaan ei ollut jatkettu, on johtunut hänen sukupuolestaan ja vanhemmuudestaan, minkä vuoksi valintapäätös on naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain vastainen. Valittaja on viitannut myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO 1999:70. Lisäksi valittaja on vedonnut ansioituneisuuteensa ja siihen, että oikaisupäätöksen tekemiseen on osallistunut esteellinen henkilö.

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko kaupunki voinut julistaa viran julkisesti haettavaksi, vai olisiko sen tullut jatkaa valittajan virkasuhdetta 31.7.2015 jälkeen, ja onko kaupunki julistamalla viran julkisesti haettavaksi syrjinyt valittajaa tämän sukupuolen tai vanhemmuuden perusteella. Asiassa on myös selvitettävä, olisiko valittaja tullut virkaan valittua ansioituneempana valita virkaan, ja onko päätöksentekoon osallistunut esteellinen henkilö.

Viran täyttäminen ja väitetty syrjintä

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (jäljempänä viranhaltijalaki) 4 §:ssä säädetään julkisesta hakumenettelystä. Säännöksen 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Säännöksen 2 momentin mukaan virkasuhteeseen voidaan 1 momentista poiketen ottaa ilman hakumenettelyä muun muassa, kun kysymyksessä on sijaiseksi tai avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi taikka muu näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty peruste.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 7 §:ssä säädetään syrjinnän kiellosta. Välitön ja välillinen syrjintä sukupuolen perusteella on kielletty.

Pykälän 2 momentin mukaan välittömällä sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa:

--

2) eri asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä.

Pykälän 3 momentin mukaan välillisellä sukupuoleen perustuvalla syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa:

--

2) eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.

Haettavana ollut virka on täytetty määräaikaisesti lukuvuodeksi kerrallaan vuodesta 2011 lähtien. Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan selvityksen mukaan lukuvuosina 2011 - 2012 ja 2012 - 2013 virka on täytetty määräajaksi virkavapaasta johtuneen sijaistarpeen vuoksi. Lukuvuosien 2013- 2014 ja 2014 - 2015 aikana virka on täytetty määräajaksi, koska kouluverkkoon liittyvät muutokset ovat olleet vireillä ja kaupungin koululaitoksen oppilasennuste on ollut laskeva. Selvityksen mukaan kunta on täyttänyt myös kolmea muuta perusopetuksen virkaa määräaikaisesti lukuvuodeksi kerrallaan. Selvityksen liitteenä olevien valintapäätösten mukaan virat on täytetty julkisen hakumenettelyn jälkeen. Valittaja ei tullut valituksi hakemaansa virkaan, vaan siihen valittiin hänen kanssaan samaa sukupuolta oleva hakija.

Hallinto-oikeus toteaa, että julkinen hakumenettely on pääsääntö, josta on mahdollista poiketa ainoastaan viranhaltijalaissa säädetyin edellytyksin. Viranhaltijalain esitöissä (HE 196/2002 vp, s. 27) on lain 4 §:n 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa korostettu sitä, että julkinen hakumenettely on yksi julkisen hallinnon perusteisiin liittyvä olennainen seikka, jolla turvataan hallinnon uskottavuutta, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja parhaan mahdollisen henkilöstön saamista julkishallinnon palvelukseen. Viranhaltijalain 4 §:n 3 momentissa on erikseen säädetty niistä tilanteista, joissa kunta voi poiketa julkisesta hakumenettelystä. Näin ollen lain ilmeisen lähtökohdan on tulkittava olevan se, että kunnalla on aina mahdollisuus ja yleensä myös velvollisuus käyttää avointa julkista hakumenettelyä virkoja täyttäessään. Hallintolain 6 §:ssä säädettyjen hallinnon oikeusperiaatteiden ja eri lakeihin sisältyvän syrjinnän kiellon perusteella kunnan viranhaltijoiden valintaa koskeva menettely ei saa kuitenkaan muodostua epätasapuoliseksi tai syrjiväksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 1999:70 on ollut kysymys perusopetuksen luokanopettajan valinnasta lukuvuoden mittaiseksi määräajaksi tilanteessa, jossa virkaa oli kaksi edellistä lukuvuotta hoitanut sama henkilö. Virkaa aikaisemmin hoitanut henkilö oli virkaa täytettäessä ollut raskaana ja jäämässä äitiys- ja vanhempainlomalle. Kunta oli sittemmin perustellut henkilön valitsematta jättämistä sillä, että tämä olisi pystynyt hoitamaan kysymyksessä ollutta virkaa vain merkityksettömän lyhyen ajan. Hallinto-oikeus toteaa, että nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa korostuu sen arvioiminen, onko kaupunki voinut julistaa viran julkisesti haettavaksi ja onko kaupunki niin tehdessään syyllistynyt syrjintään. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa ei ole ollut kysymys tästä vaan siitä, onko henkilön voinut jättää valitsematta määräaikaiseen virkaan yksin sillä perusteella, että hän ei raskauden ja sitä seuraavan äitiys- ja vanhempainloman johdosta olisi voinut hoitaa virkaa kuin lyhyen ajan. Hallinto-oikeuden arvion mukaan korkeimman hallinto-oikeuden mainittu ratkaisu ei näin ollen sovellu nyt kysymyksessä olevaan tapaukseen.

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan selvityksen perusteella kaupunki on toistuvasti ja johdonmukaisesti asettanut avoimeksi tulleet luokanopettajan määräaikaiset virkasuhteet julkisesti haettaviksi. Kaupungin on siten tulkittava omaksuneen kulttuurin, jossa auki tulleet virat täytetään julkisen hakumenettelyn jälkeen. Viranhaltijalain 4 §:n 1 momentin säännöksen ja siihen liittyvien lain esitöiden perusteella kaupunki on voinut täyttää haettavana olleen viran käyttäen julkista hakumenettelyä. Näin ollen sen, että valittajan virkasuhdetta ei jatkettu, on arvioitava johtuneen viranhaltijalain säännöksistä ja kaupungin omaksumasta virantäyttökulttuurista eikä valittajan sukupuolesta tai vanhemmuudesta. Kaupunki ei ole siten julistaessaan valittajan aikaisemmin hoitaman viran julkisesti haettavaksi syrjinyt valittajaa tai kohdellut häntä muutoin epäasiallisesti.

Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus toteaa, että se ei tässä viranhaltijan valintaa koskevassa asiassa ota kantaa siihen, onko kaupungilla ollut viranhaltijalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu peruste ottaa valittaja virkasuhteeseen määräajaksi lukuvuodeksi 2013 - 2014 tai täyttää virka edelleen määräaikaisesti lukuvuodeksi 2014 - 2015.

Ansiovertailu

Hallinto-oikeus tulkitsee valittajan vedonneen myös siihen, että hänet olisi tullut ansioituneimpana valita virkaan.

Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentissa säädetään yleisistä kelpoisuusvaatimuksista julkisiin virkoihin. Hakijoita lainkohdan perusteella vertailtaessa nimitysperusteita on arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet.

Viran hakuilmoituksen mukaan kysymys on perusopetuksen luokanopettajan tehtävästä. Viran tehtäviä ei ole kuvattu tarkemmin hakuilmoituksessa. Aluerehtorin päätöksen mukaan virkaa haki 19 henkilöä, joista kymmenen haastateltiin. Valinnan perusteena olivat alan tutkinto ja kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen noin vuoden ajalla.

Hakemusten mukaan sekä valittaja että virkaan valittu ovat kasvatustieteen maistereita. He molemmat ovat suorittaneet opettajan pedagogiset opinnot. Valittaja on suorittanut erityisopetuksen ja alkuopetuksen erikoistumisopintoja sekä opetushallinnon opintoja. Virkaan valittu on suorittanut lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin ja liikunnan erikoistumisopintoja. Hakemusten mukaan valittajalla on ollut opettajakokemusta lähes kaksi vuotta ja virkaan valitulla kahdeksan kuukautta.

Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan oikaisupäätöksen mukaan valittajan ja virkaan valitun tutkinnot ovat saman laajuisia. Erikoistumisopinnoissa valittajan erityisopetuksen opinnot ja virkaan valitun lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin opinnot ovat olleet eduksi valinnassa. Valittajan alkuopetuksen opinnoilla ei sen sijaan ole ollut merkitystä, koska viran tehtävien pääasialliset luokka-asteet ovat 5-9. Virkaan valitun erikoistumisella liikuntaan on sen sijaan ollut merkitystä, koska koko koulun liikunnan opetus kuuluu kyseisen viran tehtäviin. Oikaisupäätöksen mukaan molemmat hakijat ovat omanneet opettajan työstä melko vähäisen kokemuksen. Vertailua on oikaisupäätöksen mukaan helpottanut se, että kumpikin on hoitanut viran tehtäviä suurin piirtein samanpituisen ajan. Edelleen oikaisupäätöksen mukaan virkaan valittu on ollut virkaan selvästi sopivin ja pätevin henkilö vertailtaessa kaikkia hakijoita.

Hallinto-oikeus toteaa, että varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan oikaisupäätöksen perusteluista ja lautakunnan valituksen johdosta antamasta lausunnosta ilmenevät valittajan ja virkaan valitun keskeiset ansiot haettavana olleeseen perusopetuksen luokanopettajan virkaan. Koska kumpikin heistä on hoitanut virkaa aikaisemmin, aluerehtorilla ja lautakunnalla on ollut hyvät edellytykset arvioida tasapuolisesti myös heidän henkilökohtaista soveltuvuuttaan virkaan. Valittajan ja virkaan valitun koulutusta, erikoistumisopintoja ja työkokemusta kokonaisuutena arvioiden heitä on pidettävä yhtä ansioituneina. Aluerehtori on siten voinut perustuslain 125 §:n 2 momentin säännös huomioiden kokonaisarvioinnin perusteella valita virkaan siihen valitun henkilön. Asiassa ei ole ilmennyt, että aluerehtori tai varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta olisivat käyttäneet harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se on lain mukaan ollut käytettävissä.

Esteellisyys

Valittajan mukaan valintapäätöksen valmisteluun osallistunut perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen vastuuhenkilö X on osallistunut esteellisenä oikaisupäätöksen tekemiseen. X on osallistunut hakijoiden haastatteluihin yhdessä viranhaltijapäätöksen tehneen aluerehtorin kanssa ja myöhemmin vs. sivistystoimenjohtajana esitellyt oikaisuvaatimusasian sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunnalle.

Hallinto-oikeus toteaa, että kunnallishallinnossa ei pääsääntöisesti sovelleta niin sanottua kahden asteen jääviä. X on siten virkatehtäviensä puolesta voinut osallistua asian käsittelemiseen sekä haastattelemalla hakijoita että esittelemällä oikaisuvaatimusasian varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa.

Lopputulos

Edellä kerrotuin perustein kaupunki on voinut julistaa viran julkisesti haettavaksi ilman, että sen olisi tullut jatkaa valittajan virkasuhdetta. Aluerehtori on harkintavaltansa nojalla voinut valita virkaan siihen valitun henkilön. Tämän vuoksi ja koska valituksenalaiset päätökset eivät ole valituksessa esitetyillä perusteilla muutoinkaan lainvastaisia, valitus on hylättävä.

Sovelletut oikeusohjeet: perusteluissa mainitut ja
Kuntalaki (410/2015) 147 §
Kuntalaki (365/1995) 52 § 2 mom. ja 90 §
Suomen perustuslaki 6 §
Hallintolaki 6 §, 27 § ja 28 §
Yhdenvertaisuuslaki 8 §
Laki kunnallisesta viranhaltijasta 12 §

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Jukka Hartikainen, Mirjami Paso ja Anu Koivuluoma. Asian esittelijä Anu Koivuluoma.

Lainvoimainen