Kuntien välinen hallintoriita - Lastensuojelukustannusten korvaaminen - Kustannusvastuussa oleva kunta - Kotikunta - Väestötietojärjestelmän merkintä - Oma käsitys - Tosiasiallinen asuminen - Perhesuhteet - Kiintein yhteys

Taltio:	H3667/2022
Diaarinumero:	20761/2020
Antopäivä:	21.06.2022

Diaarinumero: 20761/2020
Taltionumero: H3667/2022
Antopäivä: 21.6.2022

Lastensuojelukustannusten korvaamista koskevassa hallintoriita-asiassa B:n kunta, joka järjesti C:n kunnan sosiaalipalvelut, oli vaatinut, että hallinto-oikeus velvoittaa A:n kunnan korvaamaan lapsen sijaishuollon järjestämisestä aiheutuneet ja siihen liittyvät sosiaalityön kustannukset.

Asiassa oli ratkaistavana, mitä kuntaa oli pidettävä äidin kotikuntana lapsen syntyessä. Äidin väestötietojärjestelmän mukainen kotikunta oli ollut noin neljän vuoden ajan A:n kunta. Noin kaksi ja puoli viikkoa ennen lapsen syntymää äidin uudeksi kotiosoitteeksi oli ilmoitettu väestötietojärjestelmään hänen perheensä käytössä olleen loma-asunnon osoite C:n kunnassa.

Hallinto-oikeus totesi, että väestötietojärjestelmään tehdyllä merkinnällä on henkilön kotikuntaa selvitettäessä tavallisesti se merkitys, että se ilmaisee henkilön oman käsityksen kotikunnastaan. Käsiteltävässä asiassa terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän kirjauksista kävi kuitenkin ilmi, että äiti oli ilmoituksen jälkeenkin kertonut itse toistuvasti aikovansa asua ja oleskelleensa edelleen äitinsä luona A:n kunnassa. Sekä B:n kunta että A:n kunta olivat lisäksi pitäneet todennäköisenä, että muuttoilmoituksen oli tehnyt lapsen äidin sijaan äidinäiti. Asiassa oli siten jäänyt epäselväksi, onko äiti itse tehnyt osoitteenmuutosilmoituksen ja oliko se vastannut hänen omaa käsitystään asuinpaikastaan. Väestötietojärjestelmän merkinnälle ei siten voitu antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Hallinto-oikeus totesi, että lapsen äiti oli viimeisten lapsen syntymää edeltäneiden terveydenhoitajan kirjausten mukaan kertonut terveydenhoitajalle, että hän asuu edelleen äitinsä luona eikä aio muuttaa pois A:n kunnasta. Äiti oli muuttoilmoituksen jälkeen asioinut edelleen A:n kunnan neuvolassa eikä ollut ottanut yhteyttä C:n kunnan sosiaalitoimeen ennen vauvan syntymää. Muustakaan asiassa esitetystä selvityksestä ei voitu päätellä, että äiti olisi tosiasiassa muuttanut asumaan C:n kuntaan tai siirtänyt sinne henkilökohtaisia tavaroitaan tai vauvalle hankittuja varusteita. Lapsen isän ei ollut myöskään esitetty asuneen C:n kunnassa olevassa asunnossa. Näistä syistä hallinto-oikeus katsoi, että äidillä oli lapsen syntyessä ollut tosiasiallisen asumisensa ja perhesuhteidensa eli A:n kunnassa asuvan äitinsä sekä käyttämiensä sosiaali- ja terveyspalvelujen perusteella kiintein yhteys A:n kuntaan.

Hallinto-oikeus katsoi, että äidin kotikunta lapsen syntyessä oli ollut A:n kunta. Koska äidin kotikunta oli lapsen syntyessä ollut A, siitä oli tullut myös lapsen kotikunta. A:n kunta vastasi siten lapsen lastensuojelun kustannuksista.

Kotikuntalaki 2 §
Lastensuojelulaki 16 a § 1 ja 3 mom

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eve Juuriala, Katja Tertsonen ja Riikka Laitinen.
Asian esittelijäjäsen Katja Tertsonen.