Ennakkoratkaisupyyntö - SEUT 267 artikla - Ranskalainen yhtiömuotoinen sijoitusrahasto - Suomesta saatu tulo - Lähdevero - Tuloverolaki 20 a § - Rinnastettavuus - Sijoittautumisvapaus - Pääomien vapaa liikkuvuus

Taltio:	20/1327/3
Diaarinumero:	04255/19/8108
Antopäivä:	09.07.2020

Diaarinumero: 04255/19/8108
Taltionumero: 20/1327/3
Antopäivä: 9.7.2020

Hallinto-oikeudessa vireillä olevassa Verohallinnon ennakkoratkaisua koskevassa asiassa Ranskan lainsäädännön mukainen vaihtuvapääomainen sijoitusrahastona toimiva sijoitusyhtiö A (Société Civiles de Placement Immobilier à Capital Variablè) euroalueella sijaitseviin kiinteistöihin. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan A suunnitteli kahden suomalaisen keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ostoa.

Verohallinto oli lausunut verovuodelle 2019 annettuna ennakkoratkaisuna, että A:n voidaan katsoa hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa vastaavan keskeisiltä ominaisuuksiltaan tuloverolain 3 §:n 4 kohdassa (1736/2009) tarkoitettua suomalaista sijoitusrahastoa ja A voidaan katsoa tuloverolain 20 §:n 1 momentin 2 kohdan (229/1999) perusteella tuloverosta vapaaksi. Perusteluissaan Verohallinto oli ottanut huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 ja 63 artiklat sekä niitä koskevan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön ja kotimaisen oikeuskäytännön. Verovuodelle 2020 annettuna ennakkoratkaisuna Verohallinto oli lausunut, että A:n voidaan katsoa hakemuksessa esitetyissä olosuhteissa vastaavan keskeisiltä ominaisuuksiltaan tuloverolain 3 §:n 4 kohdassa (528/2019) tarkoitettua suomalaista yhteisöä ja A voidaan katsoa tuloverolain 20 a §:n 1 (528/2019) momentin perusteella verovelvolliseksi saamastaan tulosta.

Hallinto-oikeus katsoi asiassa olevan tulkinnanvaraista, onko vuoden 2020 alussa voimaan tullut kansallinen tuloverolain 20 a §:n säännös ristiriidassa SEUT 49, 63 ja 65 artiklan kanssa, koska mainitun lainkohdan mukaan ainoastaan sopimusperusteiset ulkomaiset avoimet sijoitusrahastot rinnastuvat tuloverotuksessa verovapaaseen suomalaiseen sijoitusrahastoon, jolloin esimerkiksi A:n kaltaisia yhtiömuotoisia sijoitusrahastoja ei voida enää lainmuutoksen jälkeen rinnastaa suomalaiseen verovapaaseen sijoitusrahastoon. Hallinto-oikeus päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

Onko SEUT 49, 63 ja 65 artikloja tulkittava siten, että ne muodostavat esteen sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan ainoastaan sopimusperusteiset ulkomaiset avoimet sijoitusrahastot voivat rinnastua tulon perusteella suoritettavasta verosta vapautettuun suomalaiseen sijoitusrahastoon, jolloin oikeudelliselta muodoltaan muut kuin sopimusperusteiset ulkomaiset sijoitusrahastot joutuvat Suomessa lähdeverotuksen kohteeksi, vaikka niiden ja suomalaisten sijoitusrahastojen tilanteella ei olisi muuta merkittävää objektiivista eroa?

Lainkohdat:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 49, 63, 65 ja 267 artikla

Tuloverolaki 3 §:n 4 kohta (528/2019), 9 § 1 mom 2 kohta, 10 § 1, 6 ja 10 kohta ja 20 a § 1, 2, 4 ja 7 mom

Kokoonpano:

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Outi Siimes, Tero Särkikangas ja Paula Makkonen.

Asian esittelijä Tero Särkikangas.