Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Helsingin HAO 19.10.2018 18/0851/1

Valmistevero - Nuuska - Verovelvollisuus - Toisessa jäsenvaltiossa verotetut tuotteet - Yksityishenkilön tuomiset - Hallussapito - Kaupallinen tarkoitus

Taltio:18/0851/1
Diaarinumero:07141/15/8405
Antopäivä:19.10.2018

Diaarinumero: 07141/15/8405
Taltionumero: 18/0851/1
Antopäivä: 19.10.2018

Kolmen henkilön epäiltiin syyllistyneen törkeään veropetokseen ja salakuljetukseen tuomalla maahan suuren määrän nuuskaa huhtikuussa 2014. Henkilöt olivat liikkeellä kahdella ajoneuvolla. B kuljetti A:n vuokraamaa henkilöautoa ja C pakettiautoa. A osti Ruotsissa nuuskan, joka lastattiin C:n kuljettamaan pakettiautoon. Ajoneuvot saapuivat Suomeen Tornion kautta. Ajoneuvot oli pysäytetty tarkastusta varten, jolloin C:n kuljettamasta ajoneuvosta oli löydetty 70,5 kg nuuskaa. B:n kuljettamassa henkilöautossa, jossa A oli matkustajana, oli laillinen määrä nuuskaa.

Tulli määräsi jälkiverotuspäätöksellä A:n maksettavaksi yhteisvastuullisesti C:n ja B:n kanssa tupakkaveroa ja veronlisäystä kysymyksessä olevasta 70,5 kg:sta nuuskaa. A katsottiin verovelvolliseksi 12 §:n 1 momentin 4 kohdan sekä valmisteverotuslain 72 ja 75 §:n perusteella.

Hallinto-oikeus katsoi, ettei A ollut verovelvollinen ja kumosi valituksenalaisen päätöksen A:n osalta. Hallinto-oikeus totesi perusteluinaan seuraavaa.

Kysymyksessä on toisessa jäsenvaltiossa verotetut tuotteet sekä yksityishenkilön tuomiset. Valmisteverotuslain 72 §:ssä säädetään yksityishenkilön tuomisista, jotka hän itse kuljettaa, ja 75 §:ssä säädetään kaupallisesta hallussapidosta. Mainitut pykälät sisältävät omat säännökset verovelvollisuudesta tuotteiden tuojalle sekä tuotteiden hallussapidon johdosta määräytyville tahoille.

Hallinto-oikeus katsoo, että verovelvollisuus määräytyy puheena olevassa asiassa valmisteverotuslain 9 luvun säännösten perusteella eikä valmisteverotuslain 12 §:n 1 momentin verovelvollisuussäännökset tule sovellettavaksi. Valittaja ei siten ole valmisteverotuslain 12 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu verovelvollinen.

Valmisteverotuslain 72 § edellyttää, että yksityishenkilö tuo itse verotettavat tuotteet Suomeen. Mikäli yksityishenkilö tuottaisi toisella henkilöllä tuotteita Suomeen, yksityishenkilön verovelvollisuus määräytyisi 74 §:n nojalla, josta nyt ei ole kysymys. 75 § puolestaan edellyttää, että henkilö pitää verotettavia tuotteita kaupallisessa tarkoituksessa hallussaan Suomessa.

Asiassa on riidatonta, että nuuska on tuotu Suomeen kaupallisessa tarkoituksessa. Tuotteet on tuonut pakettiautolla Suomeen C, jonka hallusta nuuska on takavarikoitu. A on ollut B:n kuljettamassa ajoneuvossa matkustajana. A:n on näytetty suunnitelleen nuuskan hankinnan ja ostaneen nuuskan Ruotsissa. Nuuskan voidaan siten katsoa olevan A:n hankkima. A ei ole kuitenkaan itse tuonut nuuskaa Suomeen eikä hän ole pitänyt nuuskaa kaupallisessa tarkoituksessa hallussaan Suomessa. Hän ei siten ole myöskään valmisteverotuslain 72 eikä 75 §:ssä tarkoitettu verovelvollinen.

Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys 2-1.

Valmisteverotuslaki 72 § ja 75 §

Ks. myös 18/0850/1

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Juha Rautiainen, Pirjo Järvenpää ja Tero Leskinen (t).

Asian esittelijäjäsen Pirjo Järvenpää.

KHO 17.11.2020 4236/20. Päätöstä muutetaan.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.