Alkoholijuomien anniskelu - Anniskelulupa - Luvan peruuttaminen - Verotarkastus - Toimivalta

Taltio:	16/0173/1
Diaarinumero:	01800/15/7209
Antopäivä:	13.04.2016

Diaarinumero: 01800/15/7209
Taltionumero: 16/0173/1
Antopäivä: 13.4.2016

KHO on muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. KHO:n päätöksen viitetiedot näkyvät ennakkotapauksen lopussa.

Päätöslyhennelmä

Aluehallintovirasto peruutti A Oy:n anniskeluluvan pysyvästi, koska katsoi, että yhtiöllä ei verotarkastuksessa esiin tulleiden vakavien epäkohtien perusteella enää ollut alkoholilain 21 a §:n mukaisia edellytyksiä anniskeluluvan saamiselle, vaan se oli menettänyt ne alkoholilain 22 §:n mukaisesti.

Verotarkastuksesta laaditun tarkastuskertomuksen mukaan yhtiön kassatili oli epäluotettava. Yhtiön tuloon esitettiin lisättäväksi ostojen ja keskimääräisen myyntikatteen perusteella arvioitu puuttuva myynti noin 40 000 euroa verovuonna 2014 veronkorotuksineen. Aluehallintovirasto katsoi, että verotarkastuskertomuksessa ilmenneet epäkohdat olivat hyvin vakavia. Yhtiön luotettavuus anniskeluluvan haltijana oli menetetty. Yhtiön valitus tuli hylätä, koska mahdollinen muu päätös antaisi väärän signaalin muille ravintola-alan yrittäjille suhteessa ohimyyntiin.

Tarkastuskertomukseen perustuvaa verotusta ei ollut vielä toimitettu aluehallintoviraston päätöksentekohetkellä. A Oy:llä ei ollut verovelkaa. Yhtiö maksoi verotuksen tultua toimitetuksi tarkastuskertomuksen perusteella määrätyt verot.

Hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen.

Päätöksen pääasialliset perustelut:

Alkoholilain 21 a §:n 2 momentin mukaan vaadittava luotettavuus tai taloudelliset edellytykset puuttuvat, jos

---

5) hakija on toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamisen

---

ja hakijan edellä mainittu tai siihen välittömästi verrattavissa oleva aikaisempi toiminta osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan anniskelutoimintaa.

Alkoholilaissa tarkoitettu anniskelulupa on elinkeinolupaan rinnastuva lupa, jonka peruuttamisen edellytyksiä on arvioitava ottaen huomioon, miten perustuslain 18 §:n 1 momentissa perusoikeutena olevaa ammatin ja elinkeinon harjoittamisen vapautta suojataan.

Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen tulkintakäytännön mukaan elinkeinoluvan peruuttaminen on elinkeinotoiminnan sääntelyn yhteydessä yksilön oikeusasemaan puuttuvana viranomaistoimena vaikutuksiltaan jyrkempi kuin haetun luvan epääminen. Valiokunta on näissä tapauksissa pitänyt sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta välttämättömänä sitoa laissa luvan peruuttamismahdollisuus vakaviin ja olennaisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin sekä siihen, että luvanhaltijalle mahdollisesti annetut huomautukset tai varoitukset eivät ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen.

Alkoholilain esitöistä (HE 50/2002 vp ja HE 24/2001 vp) ilmenee, että lupaharkinnassa ja anniskelutoiminnan valvonnassa painotetaan lain yleisiä tarkoitusperiä eli alkoholiongelmien ennalta ehkäisemistä sosiaali- ja terveyspoliittisin perustein. Samalla valvonnassa otetaan huomioon tarve torjua harmaata taloutta ja erityisesti talousrikollisuutta.

Edellä mainitun harmaan talouden torjunnassa on kuitenkin otettava huomioon, että elinkeinoluvan peruuttamisen edellytysten tulee olla laissa selvästi ja tarkkarajaisesti ilmaistu. Pelkkä toiminnan yleinen moitittavuus ja tästä aiheutunut viranomaisen luottamuksen menetys ei sellaisenaan riitä elinkeinoluvan peruuttamisperusteeksi, ellei näin ole erikseen säädetty.

Verovalvonta on säädetty Verohallinnon tehtäväksi. Hallituksen esitykseen kirjattu harmaan talouden torjuntaa koskeva tavoite ei laajenna alkoholiviranomaisen toimivaltaa laajemmaksi kuin alkoholilaista ilmenee. Verotarkastus toimitetaan ja verotarkastuskertomus laaditaan palvelemaan vero-oikeudellista harkintaa. Verotusta varten laaditun tarkastuskertomuksen sisällön oikein ymmärtäminen edellyttää laajaa vero-oikeuden tuntemusta. Alkoholilain noudattamista valvovan viranomaisen toimivaltaan ja tehtäviin ei luontevasti kuulu alkoholilakiin perustuvien seuraamusten määrääminen verotarkastushavaintoihin perustuvan verotarkastajan verotusesityksen perusteella silloinkaan, kun alkoholiviranomainen haluaa viestiä ohimyynnin yleisestä paheksuttavuudesta.

Anniskeluluvan haltija on menettänyt säädetyt taloudelliset edellytykset tai luotettavuutensa silloin, kun alkoholilain 21 a §:n 2 momentissa säädetyt tunnusmerkit täyttyvät. Tässä asiassa oli vain arvioitava, onko A Oy toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamisen siten, että sen edellä mainittu tai siihen välittömästi verrattavissa oleva aikaisempi toiminta osoittaa yhtiön ilmeisen sopimattomaksi harjoittamaan anniskelutoimintaa.

Vain maksettavaksi erääntyneet verot voi joko suorittaa taikka laiminlyödä. A Oy ei ollut toistuvasti tai huomattavassa määrin laiminlyönyt verojen tai muiden julkisten maksujen suorittamista taikka muullakaan tavalla rikkonut alkoholilain säännöksiä tavalla, joka osoittaa sen sopimattomaksi harjoittamaan anniskelutoimintaa. Aluehallintoviraston päätös oli kumottava.

Alkoholilaki 1 §
Alkoholilaki 21 a §
Alkoholilaki 22 §
Laki Verohallinnosta 2 §
Suomen perustuslaki 18 §

Ratkaisijakokoonpano

Asian ratkaisivat hallinto-oikeustuomarit Minna Koskinen, Aarne Reiman ja Vesa Sirkesalo, joka myös esitteli asian.

KHO:n päätös 23.11.2016 taltio 4939/16. Päätöstä muutetaan.

vrt. KHO:2013:41

KHO:2013:111

vrt. KHO:2013:111