Ihmisoikeus - Perusoikeus - Elinkeinon harjoittaminen

Taltio:	00/311/4
Diaarinumero:	00246/00/5730 00247/00/5730
Antopäivä:	5.5.2000
Luokitus:	S:1.01.01.08.01 S:1.01.02.01.04 S:1.06.06.04.04

Lääninhallitus jätti hakijan taksiluvan uudistamatta, koska hakijalla oli niin paljon taksiliikenteestä aiheutuneita veroja ja maksuja ulosotossa, että häntä ei voitu pitää henkilöliikennelaissa tarkoitetulla tavalla vakavaraisena ja kykenevänä vastaamaan velvoitteistaan.

Valituksessa vaadittiin luvan uudistamista muun ohessa sillä perusteella, että lääninhallituksen päätös loukkasi hakijan perus- ja ihmisoikeuksia. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Hallinto-oikeus katsoi, että kyseessä oli asia, jossa viranomainen on päättänyt henkilön oikeudellisesta asemasta siten, että Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen säännöstä voitiin soveltaa. Samaten oli kyseessä asia, jossa oli puututtu liikenteenharjoittajan oikeuteen nauttia rauhassa omaisuudestaan ja ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 1 artiklan säännös oli sovellettavissa.

Hallinto-oikeus katsoi myös, että kyseessä oli asia, joka liittyi perustuslaissa turvattuun elinkeinon harjoittamisen vapauteen, mutta ei asia, joka liittyy perustuslaissa säädettyyn omaisuuden suojaan.

Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 1 artiklasta siten johtui, että hallintoviranomaisen valitseman toimenpiteen tulee olla oikeudenmukaisessa suhteessa valvottavaan julkiseen etuun nähden. Hallinto-oikeus katsoi päätöksestä tarkemmin ilmenevin perustein, että luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetussa laissa säädetyt taksiluvan myöntämisen edellytykset, mukaan lukien säädetty vakavaraisuusvaatimus sellaisena, kuin sitä tässä tapauksessa oli tulkittu, olivat oikeudenmukaisessa tasapainossa mitä tulee Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitettuun yksityiseen ja yleiseen etuun. Liikennelupa voitiin siten jättää uudistamatta, mikäli liikenteen harjoittamisessa toistuvasti laiminlyöntiin liikenteen harjoittamiseen liittyvät taloudellistakin laatua olevat velvoitteet.

Oikeudesta päästä alalle ja harjoittaa taksiliikennettä säädetään luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetussa laissa. Mainitun lain taksiluvan hakijalle asetettavia kelpoisuusvaatimuksia koskevat säännökset olivat hallinto-oikeuden käsityksen mukaan riittävän yksityiskohtaisia ja selviä täyttääkseen perustuslain 18 §:n 1 momentissa säädetyn lailla säätämisen vaatimuksen eikä laki ole ilmeisessä ristiriidassa perustuslain perusoikeussäännösten kanssa.

Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 9 §
Laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä 9 b §
Perustuslaki 18 §
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus 6 artikla
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirjan 1 artikla

KHO:n päätös 28.2.2001 taltionumero 331. Ei muutosta.