Hakutulokset
- Uutiset
8.11.2019 13.00
KHO äänesti Afganistanin kansalaisen oleskeluluvasta ja karkottamisestaMaahanmuuttovirasto oli hylännyt valittajan yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella tekemän jatko-oleskelulupahakemuksen ja lisäksi päättänyt karkottaa hänet kotimaahansa Afganistaniin. KHO katsoi muun muassa, etteivät asiassa täyttyneet ulkomaalaislain 52 §:ssä säädetyt oleskeluvan edellytykset, kun otettiin huomioon Maahanmuuttoviraston päätöksessä mainitut perustelut ja myös lain esitöistä ilmenevä tarkoitus, jonka mukaan lainkohtaa on maahan syntyneiden siteiden osalta tarkoitus soveltaa vain poikkeuksellisesti. Näin ollen Maahanmuuttoviraston päätös ei ollut lainvastainen. - Uutiset
29.10.2019 10.45
Hallitus esittää lisärahaa Maahanmuuttoviraston toiminnan turvaamiseenHallitus esittää eduskunnalle vuoden 2019 IV lisätalousarviossa Maahanmuuttovirastolle 4,7 milj. euron lisärahan loppuvuoden toiminnan turvaamiseen sekä 1,1 milj. euroa ICT-kehittämiseen. - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
10.10.2019 15.29
Oikeuskanslerin ratkaisu kanteluihin Syyriassa leirillä olevien kotiuttamiseksi: Valtioneuvosto ja ministerit ovat toimineet lainmukaisestiOikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa, että valtioneuvosto ja ministerit ovat toimineet lainmukaisesti Syyriassa leirillä olevien suomalaisten naisten ja lasten kotiuttamiskysymyksessä. Oikeuskansleri pohtii ratkaisussaan sitä, onko hallituksella tai viranomaisilla velvollisuus ryhtyä suomalaisten tai heihin rinnastuvien Suomen pysyvän oleskeluluvan omaavien henkilöiden kotiuttamiseen. Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että käsiteltävänä ollut asiakokonaisuus on oikeudellisesti monitahoinen. Lisäksi tilanne Syyriassa muuttuu jatkuvasti. - Uutiset
8.10.2019 12.35
Hallituksen esitys: Ulkomaan kansalaisten tunnistautumista ja sähköisen valtuutuksen luomista viranmaispalveluissa sujuvoitetaanSähköisen asioinnin sujumisessa keskeistä on se, kuinka hyvin asiakkaan sähköinen tunnistaminen ja asiakkaan mahdollisuus valtuuttaa toinen henkilö asioimaan puolestaan sähköisen valtuutuksen perusteella onnistuvat. Hallituksen esittämien muutosten tavoitteena on sujuvoittaa viranomaispalveluihin tunnistautumista ja valtuuttamista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annettua lakia, väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia sekä julkisen hallinnon yhteispalvelusta annettua lakia. - Uutiset
2.10.2019 13.52
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lainvastaisesta työskentelystä saatujen tulojen huomioimisesta oleskeluluvassaEuroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että alaikäisellä unionin kansalaisella on riittävät varat niin, ettei hän oleskelunsa aikana muodostu kohtuuttomaksi rasitteeksi vastaanottavan jäsenvaltion sosiaalihuoltojärjestelmälle, silloinkin, kun nämä varat ovat peräisin sellaisesta työstä saaduista tuloista, jota hänen isänsä, joka on kolmannen valtion kansalainen, tekee kyseisessä jäsenvaltiossa lainvastaisesti, koska hänellä ei ole siellä oleskelu- ja työlupaa. - Uutiset
1.10.2019 10.00
Hovioikeus: Laitonta maahantulon järjestämistä koskevan syytteen tueksi ei ollut esitetty riittävää näyttöäSyyttäjä oli esittänyt syytteen tueksi muun muassa valvontakameran kuvia sekä otteita matkapuhelimien yhteystiedoista sekä yhteydenpidosta. Hovioikeus totesi, ettei syyttäjän esittämistä kuvista varmuudella voitu tunnistaa ketään niiden epäselvyyden vuoksi. Myöskään matkapuhelimissa olevien yhteystietojen tai tapahtuneen yhteydenpidon yhteyttä syytteessä esitettyihin tapahtumiin ei voitu osoittaa, joten niiden ei voitu katsoa merkittävästi tukevan syytettä. Näyttöä kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoi, että valittajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syyte hylättiin ja valittaja vapautettiin käräjäoikeuden tuomitsemasta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
27.9.2019 11.50
EIT antoi Suomea koskevan ratkaisun turvapaikanhakijan palauttamista Irakiin koskevassa asiassaEIT katsoi, että valitukseen johtaneet seikat oli kansallisesti asianmukaisesti ratkaistu eikä asian käsittelyn jatkaminen ollut siten tarpeen. EIT poisti myönnetyn väliaikaismääräyksen ja valituksen käsittelyn asialistaltaan. - Uutiset
20.9.2019 14.30
Apulaisoikeuskansleri: Oleskelulupahakemuksen käsittely viipyi MaahanmuuttovirastossaApulaisoikeuskansleri saattoi Maahanmuuttoviraston tietoon näkemyksensä perhesideperusteisen oleskelulupahakemuksen käsittelyn viipymisestä. Kysymys ei ollut sellaisista poikkeuksellisista olosuhteista, joissa ulkomaalaislaissa säädetystä yhdeksän kuukauden enimmäiskäsittelyajasta olisi voitu poiketa. - Uutiset
19.9.2019 14.00
Hallinto-oikeus: turvapaikanhakijan asuinpaikan mukaan määräytyvä toimivaltainen tuomioistuin määräytyy tosiasiallisen asumisen perusteellaHallinto-oikeus katsoi, että asiassa on ratkaisevaa, missä X tosiasiallisesti oli asunut, eikä rekisteröintipaikalla ollut merkitystä. Valittaja oli siten valituksenalaisen päätöksen tekoajankohtana asunut ulkomaalaislain 192 §:n (301/2004) 3 momentissa tarkoitetulla tavalla Alavudella. Alavus sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, joka on Vaasan hallinto-oikeuden tuomiopiirissä. Toimivaltainen valitusviranomainen asiassa oli siten Vaasan hallinto-oikeus. Hallinto-oikeus siirsi virheellisen muutoksenhakuohjauksen vuoksi väärässä viranomaisessa vireille pannun valituksen Vaasan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. - Uutiset
19.9.2019 13.00
Hallinto-oikeus arvioi ulkomailla oleskelun keston suhdetta ulkomaalaislain mukaiseen uusintahakemukseenHallinto-oikeus totesti, että vaikka valittaja olikin lainvoimaisen päätöksen saatuaan oleskellut ulkomailla useita kuukausia, voitiin hänen ulkomailla oleskelunsa pituuden katsoa merkittäviltä osin johtuneen kuitenkin vastuunmäärittämisasetukseen liittyneen menettelyn hitaudesta. Tässä tilanteessa ja asiaa kokonaisuutena arvioiden hallinto-oikeus katsoi, että valittaja oli lainvoimaisen päätöksen saatuaan poistunut Suomesta lyhyeksi ajaksi. Näin ollen valittajan 27.11.2018 tekemä turvapaikkahakemus oli uusintahakemus. - Uutiset
18.9.2019 12.10
Oikeusasiamiehen ratkaisu Maahanmuuttoviraston asiakirjojen julkisuudesta: Viraston nettisivujen tiedotKantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan muun muassa, onko Maahanmuuttovirasto (Migri) menetellyt asianmukaisesti antaessaan verkkosivuillaan asiakirjojen julkisuudesta tietoa, joka ovat selvästi ristiriidassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain kanssa. - Uutiset
18.9.2019 10.40
KHO äänesti: Maahanmuuttoviraston olisi tullut myöntää oleskelulupa avioliiton ja Suomessa vietettävän perhe-elämän vuoksiOleskeluluvan hakija ja hänen puolisonsa olivat hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle antamissaan selvityksissä osoittaneet, että heidän tarkoituksenaan oli avioliittoa solmittaessa ollut alkaa viettää perhe-elämää Suomessa. Tähän nähden hakijan oleskelulupahakemusta ei voitu hylätä ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla. (Äänestys 4–1) - Uutiset
16.9.2019 16.00
Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitulle Irakin kansalaiselle ei myönnetty työntekijän oleskelulupaaValittaja oli Suomessa ollessaan syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, josta hänet oli tuomittu 5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Valittajan oli katsottava rikoksellaan vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta ulkomaalaislain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen ja ottaen huomioon myös muut asiakirjoista ilmenevät seikat Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä valittajan oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Asiassa ei ollut ilmennyt muuttuneita oloja tai henkilökohtaisia syitä, joiden perusteella valittajalle määrätty maahantulokielto olisi tullut peruuttaa. (EI lainvoima. 16.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 15.30
Yli 30 toimenpide-ehdotusta: Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista sujuvoitetaan yhteistyölläOpetus- ja kulttuuriministeriön ja sisäministeriön maaliskuussa 2019 asettama yhteistyöryhmä on tehnyt yli kolmekymmentä toimenpide-ehdotusta kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulon ja integroitumisen sujuvoittamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa Suomen mahdollisuuksia kilpailla kansainvälisistä osaajista. Esitys julkistettiin maanantaina 16. syyskuuta. Jotta Suomi olisi houkutteleva maa kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille, maahantulon prosessien tulee olla toimivia. Entistä useamman Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulisi myös työllistyä Suomeen. Siten vastattaisiin työvoimatarpeeseen ja kansainvälisten opiskelijoiden toiveisiin. - Uutiset
13.9.2019 8.20
Hallituksen esitys maahanmuuttohallinnon henkilötietolaiksiMaahanmuuttohallinnon henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely on tarkoitus koota uuteen lakiin. Hallituksen esitys maahanmuuttohallinnon henkilötietolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 12. syyskuuta. Maahanmuuttohallinnon henkilötietolaki korvaisi yli 20 vuotta vanhan ulkomaalaisrekisterilain ja täydentäisi EU:n tietosuoja-asetusta, tietosuojalakia ja rikosasioiden tietosuojalakia sekä tiedonhallintalakia. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin sekä lainsoveltajan että rekisteröidyn oikeuksien turvaamisen näkökulmasta. - Uutiset
13.9.2019 7.50
KHO arvioi ulkomaalaislain 39 §:n mukaisen toimeentuloedellytyksen täyttymistäMaahanmuuttovirasto oli arvioinut toimeentuloedellytyksen täyttymistä samaan talouteen kuuluvan hakijan perheen eli kahden aikuisen ja kolmen lapsen perusteella. Oleskelulupaa ei ollut myönnetty, koska koko perhettä koskeva toimeentuloedellytys ei ollut täyttynyt. KHO katsoi, että Maahanmuuttovirasto oli voinut toimeentuloedellytyksen täyttymistä arvioidessaan ottaa huomioon hakijan ja perheenkokoajan lisäksi myös yhteisessä taloudessa asuvaan perheeseen kuuluvan isän ja kaksi hakijan alaikäistä sisarusta, vaikka heille ei ollutkaan haettu perhesideperusteista oleskelulupaa suhteessa perheenkokoajaan. - Uutiset
12.9.2019 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kolmannen valtion kansalaisen karkottamispäätöksen yhteydessä asetettavan maahantulokiellon edellytyksistäEuroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 15 artiklaa Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella on tulkittava siten, että sitä sovelletaan kolmannen valtion kansalaisen karkottamista koskevaan päätökseen, joka tehdään sillä perusteella, että hänellä ei enää ole tämän direktiivin perusteella oleskeluoikeutta, pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tämä kolmannen valtion kansalainen on avioitunut unionin kansalaisen kanssa ajankohtana, jolloin viimeksi mainittu käytti liikkumisvapauttaan siirtymällä vastaanottavaan jäsenvaltioon ja oleskelemalla siellä mainitun kolmannen valtion kansalaisen kanssa, minkä jälkeen unionin kansalainen palasi jäsenvaltioon, jonka kansalainen hän on. Tästä seuraa, että direktiivin 2004/38 30 ja 31 artiklassa säädetyt asian kannalta merkitykselliset takeet velvoittavat tehtäessä tällaista karkottamispäätöstä, jonka yhteydessä ei missään tapauksessa voida asettaa maahantulokieltoa. - Uutiset
30.8.2019 14.20
KHO: Hallinto-oikeuden olisi viran puolesta tullut tiedustella valittajalta, haluaako hän suullisen käsittelyn toimittamista turvapaikka-asiassaanRatkaisussa lausutun perusteella ja kun otettiin huomioon valittajan menettelylliset oikeudet sekä varsin pitkän ajan kuluminen Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelusta, hallinto-oikeudessa esitetyn turvapaikkaperusteen arviointi olisi edellyttänyt, että hallinto-oikeus olisi viran puolesta tiedustellut valittajalta, haluaako hän suullisen käsittelyn toimittamista asiassaan. Koska oikeuskäytäntö suullisen käsittelyn vaatimisen ajankohdasta ja vaatimuksen puuttuessa asian tiedustelemisesta viran puolesta ei ollut vielä vakiintunut, valittajan vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämää suullisen käsittelyn vaatimusta ei voitu hylätä. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja palautti asian hallinto-oikeudelle valittajan vaatiman suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi. - Uutiset
29.8.2019 9.24
Hallinto-oikeus arvioi nuhteettomuusedellytystä kansalaisuuden myöntämisessäHakija oli syyllistynyt vankeudella rangaistuihin tekoihin Itävallassa ja päiväsakoilla rangaistuihin tekoihin Suomessa. Hän ei siten täyttänyt nuhteettomuusedellytystä. Maahanmuuttovirasto oli voinut siitä huolimatta, että Suomen kansalaisuus helpottaisi hakijan yritystoiminnan harjoittamista, kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella katsoa, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen ollut tässä vaiheessa perusteltua syytä. (Vailla lainvoimaa 29.8.2019) - Uutiset
29.8.2019 8.30
Hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen menettelyvirheen vuoksiMääräajan asettaminen selvityksen toimittamiselle ei merkinnyt sitä, että Maahanmuuttovirasto olisi voinut jättää huomioon ottamatta selvityksen, joka oli saapunut virastoon noin viisi kuukautta ennen kuin Maahanmuuttovirasto oli tehnyt valituksenalaisen päätöksen. Hallinto-oikeus katsoi, että vaikka valittaja oli toimittanut perhesideperusteisen oleskelulupahakemuksen ja perheselvityslomakkeen Maahanmuuttoviraston asettaman määräajan jälkeen, olisi Maahanmuuttoviraston tullut ottaa kyseiset selvitykset päätöstä tehdessään huomioon. (Vailla lainvoimaa 29.8.2019) - Uutiset
20.8.2019 11.42
KHO: Turvapaikanhakijalla oli ilmentämänsä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin vuoksi perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan IrakissaKorkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana, oliko Irakin kansalainen A uskottavasti osoittanut kuuluvansa sellaiseen seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön, jolla suuntautuneisuutensa vuoksi oli perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. - Uutiset
12.8.2019 8.33
Entisten maaorjien oikeudet eivät toteudu Nepalin maaseudullaVuosisatoja vanha velkaorjuuden perinne katkaistiin Nepalissa yli kymmenen vuotta sitten. Velkatyösuhteen päättyminen jätti monet perheet tyhjän päälle ilman omaa maata, koulutusta tai toimeentuloa. - Uutiset
8.8.2019 9.30
EIT: Ruotsalaisessa perheenyhdistämisasiassa ei rikottu perhe-elämän suojaaEIT katsoi, että Ruotsin viranomaiset olivat päätöksellään löytäneet oikeudenmukaisen tasapainon yhtäältä valittajan etujen ja toisaalta maahanmuuton valvonnan tehokasta täytäntöönpanoa koskevan valtion edun välillä ja että EIS 8 artiklassa edellytettyyn hyväksyttävään tarkoitukseen liittyvä oikeasuhteisuuden arviointi oli ollut asianmukainen. EIS 8 artiklaa ei näin ollen ollut rikottu. Valitus jätettiin tutkimatta (inadmissible). - Uutiset
1.8.2019 12.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu venäläisen oppositiopuolueen ja yrittäjien etuja edustavan kansalaisjärjestön toimintaan osallistuneen henkilön kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen hylkäämistä koskevassa asiassaEnnakkoratkaisupyyntö – Turvapaikka-asioita ja kansainvälistä suojelua koskeva yhteinen politiikka – Kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat yhteiset menettelyt – Direktiivi 2013/32/EU – 46 artiklan 3 kohta – Ex nunc ‑tutkiminen kaikilta osin – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla – Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin – Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivallan ulottuvuus – Ei muuttamistoimivaltaa – Hallintoviranomaisen tai lainkäyttöelimiin verrattavan elimen kieltäytyminen noudattamasta kyseisen tuomioistuimen ratkaisua - Uutiset
1.8.2019 9.00
Ulkomailta: Ruotsi – Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden tuoreimmat ratkaisut koskevat muun muassa mopoautolla tapahtunutta rattijuopumusta, tuottamuksellista raiskausta, vakuutusvälityksen käsitettä, tuomiovirhettä, liikennevahinkoasian oikeuspaikkaa, henkilön luovuttamista rikoksen johdosta, rikosvahinkokorvauksia, yhdistyksen kokouksen oikeellisuutta menettelyvirheen vuoksi, rangaistussäännöksen sisällön kieltä, rekisterimerkinnän korjaamista, maasta poistamista ja rikoksen uusimisen riskiä perheväkivallan yhteydessä, rikoskonkurrenssia, huumausainetta, menetetyn määräajan palauttamista, liitännäisluovutusta, ulkomailla sijaissynnyttäjäjärjestelyllä syntyneen lapsen perhesuhteen tunnustamista Ruotsissa, tuomionpurkua sekä tavaratalossa tehdyn tuhopolton vakavuusastetta. - Uutiset
24.7.2019 16.00
Hallinto-oikeus: Maahanmuuttovirastolla oli peruste kieltää sen virkamiestä toimimasta sivutoimisesti alaikäisten nuorten edustajanaAsiassa oli ilmennyt, että valittajalla on pitkäaikainen työkokemus Maahanmuuttovirastosta ja hänellä on nykyisessä taloussuunnittelijan tehtävässään myös rajoitetut käyttöoikeudet Maahanmuuttoviraston UMA-järjestelmään. Vaikka valittaja ei tee Maahanmuuttovirastossa edustamiinsa nuoriin liittyviä päätöksiä siten, että hän tulisi sen johdosta esteelliseksi virkatehtävässään tai edustajan tehtävissään, HAO katsoi, että valittajan toiminta toisaalta Maahanmuuttoviraston virkamiehenä ja toisaalta sellaisten henkilöiden edustajana, jotka ovat hakeneet tai hakevat tai joiden perheenjäsenet hakevat Maahanmuuttovirastolta oleskelulupaa, saattaa vaarantaa luottamuksen viranomaisen tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa. Maahanmuuttovirastolla oli siten ollut peruste kieltää valittajaa toimimasta sivutoimisesti alaikäisten nuorten edustajana. (Ei lainvoim. 24.7.2019) - Uutiset
23.7.2019 13.30
Hallinto-oikeus ei kumonnut kansalaisuushakemuksen hylkäävää päätöstä - kielitaitoedellytyksestä ei voitu poiketa hakijan luku- ja kirjoitustaidottomuuden perusteellaHAO totesi, että esitetyn selvityksen perusteella hakija oli maahan tulleessaan ollut luku- ja kirjoitustaidoton äidinkielellään. Hakija ei ollut osoittanut hallitsevansa suomen tai ruotsin kielen ymmärtämisen ja puhumisen alkeita riittävästi eli alkeiskielitaidon taitotasoa vastaavasti. Hän oli osallistunut suomen kielen koulutuksiin vuosina 2011–2013 ja seuraavaksi keväällä 2017, mitä ei voitu pitää kansalaisuuslaissa tarkoitettuna säännöllisenä osallistumisena suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Kielitaitoedellytyksestä ei näin ollen voitu poiketa hakijan luku- ja kirjoitustaidottomuuden perusteella. Maahanmuuttoviraston päätöksen kumoamiseen ei ollut syytä. - Uutiset
23.7.2019 10.00
Hallinto-oikeus: Opiskelijan jatko-oleskelulupaa koskeva hakemus voitiin hylätä maahantulosäännösten kiertämisen johdosta ja valittaja karkottaa EgyptiinMaahanmuuttovirasto oli voinut päätöksessään esittämillään perusteilla hylätä valittajan opiskelijan jatko-oleskelulupaa koskevan hakemuksen. Maahanmuuttovirasto oli voinut myös määrätä valittajan karkotettavaksi Egyptiin. Kahden vuoden maahantulokieltoa ei voitu pitää pituudeltaan kohtuuttomana. - Uutiset
19.7.2019 9.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 17.7.2019 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2019 antamaa ratkaisua. Ensimmäisessä asiassa oli kysymys siitä, loukattiinko karkoituspäätöksellä EIS 3 artiklaa sekä EIS 8 artiklaan perustuvaa oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Toisessa asiassa oli puolestaan kysymys siitä, loukattiinko valittajan EIS 6 artiklan 1 kappaleeseen perustuvaa oikeutta oikeudenkäyntiin, kun muutoksenhakutuomioistuimen tuomaria ei oltu nimitetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kolmannessa tapauksessa oli kyse oliko valtio laiminlyönyt EIS 8 artiklaan perustuvat positiiviset velvollisuutensa, kun korkein oikeus ei ollut myöntänyt valittajalle valituslupaa asiassa, joka koski hänestä keskustelupalstalla esitettyjä seksuaalissävytteisiä väitteitä. Neljännessä tapauksessa oli puolestaan kyse muun muassa puolueettomuusvaatimuksesta, joka liittyy oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaan oikeuteen, sekä todistajien kutsumatta ja kuulematta jättämistä koskevan tuomioistuimen päätöksen arvioinnista samoin kuin EIS 8 artiklan mukaisesta oikeudesta nauttia yksityiselämän kunnioitusta. - Uutiset
17.7.2019 11.00
KHO:n ratkaisu sukuelinten silpomisen uhasta turvapaikkaperusteenaMaahanmuuttovirasto oli hylännyt Somalian kansalaisen A:n ja hänen tyttärensä B:n turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen ja päättänyt käännyttää heidät Somaliaan. Hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä. A oli korkeimmassa hallinto-oikeudessa aiemmin esittämänsä lisäksi esittänyt uutena seikkana pelon siitä, että hänen Suomessa syntyneen tyttärensä B:n sukuelimet silvotaan ja A:lle itselleen tehdään niin sanottu reinfibulaatio Somaliassa, jos heidät palautetaan sinne. Korkein hallinto-oikeus totesi, että turvapaikanhakijalta voidaan lähtökohtaisesti edellyttää, että hän esittää jo hakemusvaiheessa kaikki kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa perusteet. Turvapaikanhakija ei kuitenkaan välttämättä ole tietoinen siitä, että sukuelinten silpominen loukkaa ihmisoikeuksia ja että silpomisen uhka on merkityksellinen seikka naisen kansainvälisen suojelun tarpeen arvioinnin kannalta. Aiheen arkaluonteisuudesta johtuen silpomisen oma-aloitteinen puheeksi ottaminen voi myös olla hakijalle vaikeaa. Edellä todettuun nähden ja asiassa saatu selvitys huomioon ottaen, A:lla katsottiin olleen hyväksyttävä syy uuden turvapaikkaperusteen esiin tuomiselle vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja maatieto huomioon ottaen turvapaikkaperuste oli tutkittava. Alaikäisenä turvapaikanhakijana B oli erityisen haavoittuvassa asemassa. Ratkaisusta ilmenevin perustein korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että Maahanmuuttoviraston olisi ratkaistessaan asian tullut viran puolesta arvioida, oliko B kotimaahansa palautettuna vaarassa joutua silpomisen kohteeksi. Arviointi olisi tullut suorittaa siitä riippumatta, oliko lapsen huoltaja vedonnut tähän seikkaan. Korkein hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
12.7.2019 13.17
Hallinto-oikeus: Maahanmuuttovirasto oli voinut määrätä valittajan karkotettavaksiValittaja oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa. Näin ollen laissa säädetyt perusteet valittajan karkottamiseen olivat olleet olemassa. Valittaja on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla kolmen kuukauden ajan ja hänen tätinsä asuu Suomessa. Valittajan perheeseen liittyvien, kulttuuristen ja sosiaalisten siteiden oli katsottava painottuvan X:ään. Kun ulkomaalaislain 146 §:n 1 momentin mukaisessa kokonaisharkinnassa otettiin huomioon asiakirjoista ilmenevät asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuudessaan, karkottamisperusteita oli pidettävä niitä vastaan olevia seikkoja painavampina. Maahanmuuttovirasto oli voinut määrätä valittajan karkotettavaksi X:ään. (Vailla lainvoimaa 12.7.2019) - Uutiset
11.7.2019 10.00
Unionin tuomioistuin: Vähintään viiden vuoden jakson laskeminen seitsemän vuoden viiiteajanjakson aikana ei salli täyttä arviointia siteestä jäsenvaltion työmarkkinoilleSEUT 45 artiklaa ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan taloudellisen tuen myöntäminen korkeakouluopintoihin jäsenvaltion ulkopuolella asuville opiskelijoille edellyttää sitä, että taloudellisen tuen hakuajankohtana toinen opiskelijan vanhemmista on työskennellyt palkkatyöntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana kyseisessä jäsenvaltiossa vähintään viiden vuoden ajan seitsemän vuoden viitekautena, joka lasketaan taannehtivasti kyseisen taloudellista tukea koskevan hakemuksen ajankohdasta alkaen, siltä osin kuin tällaisen lainsäädännön perusteella ei voida arvioida riittävän laajasti mahdollisen riittävän siteen olemassaoloa kyseisen jäsenvaltion työmarkkinoihin. - Uutiset
4.7.2019 10.06
Hallinto-oikeus: Ulosottovelka ei ollut viisumisäännöstössä tarkoitettu peruste evätä viisumiHallinto-oikeus katsoi, että ulosottovelka ei ollut viisumisäännöstön 32 artiklan 1 a kohdan vi-alakohdassa tarkoitettu peruste evätä viisumi. Näin ollen edustusto ei ollut voinut tällä perusteella evätä valittajan viisumihakemusta ja hylätä valittajan oikaisuvaatimusta. Hallinto-oikeus kumosi valittajan oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen sekä viisumin epäämisiä koskevan päätöksen ja palautti asian edustustoon käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
27.6.2019 12.30
Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan säilöön otettujen ulkomaalaisten erillään säilyttämistä koskeva sääntely on yksiselitteinen ja selkeä: istuntokäsittely tulee järjestääEduskunnan oikeusasiamies on antanut ratkaisunsa säilöön otettujen ulkomaalaisten erillään säilyttämistä koskevien asioiden tuomioistuinkäsittelyjen laiminlyönnistä Helsingin käräjäoikeudesta. Toisin kuin korkein oikeus oikeusasiamies Petri Jääskeläinen piti erillään säilyttämistä koskevaa sääntelyä yksiselitteisenä ja selkeänä ja totesi Helsingin käräjäoikeudessa vuosia noudatetun menettelyn olleen lainvastainen. - Uutiset
25.6.2019 13.30
Selvitys: Yhtenäisen sääntelystrategian luominen algoritmiselle päätöksenteolle tarpeenAlgoritmisella päätöksenteolla on keskeinen merkitys valtionhallinnon digitalisaation edistämisessä. Sääntöpohjaisen ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn käyttöön julkisessa päätöksenteossa liittyy kuitenkin riskejä. Helsingin yliopiston Legal Tech Lab kartoitti yhdessä VTT:n ja ETLA:n kanssa algoritmisen päätöksenteon käyttöön liittyviä oikeudellisia reunaehtoja. Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa. - Uutiset
17.6.2019 12.20
Neuvostolta asetus eurooppalaisen maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston toiminnan parantamiseksiEU vahvistaa jäsenmaiden tai EU:n kolmansiin maihin lähettämien maahanmuuttoasioita käsittelevien yhteyshenkilöiden yhteistyötä ja koordinointia. Asian edistämiseksi neuvosto hyväksyi uuden asetuksen, jolla parannetaan eurooppalaisen maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkoston toimintaa. - Uutiset
17.6.2019 11.50
KHO arvioi Afganistanin turvallisuustilannettaKorkein hallinto-oikeus on tänään ratkaissut useita kansainvälistä suojelua Afganistanissa koskevia valituslupahakemuksia. Hakemuksissa oli kyse Afganistanin eräiden maakuntien ja piirikuntien turvallisuustilanteesta. - Uutiset
17.6.2019 10.30
EU-tuomioistuin: Amatööriurheilijan, jolla on toisen jäsenvaltion kansalaisuus sulkeminen osin pois lajinsa kansallisista mestaruuskisoista voi olla EU-oikeuden vastaistaSEUT 18, SEUT 21 ja SEUT 165 artiklaa on tulkittava siten, että ne ovat esteenä pääosin kyseessä olevan kaltaisille kansallisen urheiluliiton säännöille, joiden mukaan Euroopan unionin kansalainen, joka on toisen jäsenvaltion kansalainen, joka on asunut useiden vuosien ajan jäsenvaltiossa, johon kyseinen liitto on sijoittautunut ja jossa hän harrastaa juoksua amatöörinä seniorisarjoissa, ei voi osallistua lajinsa kansallisiin mestaruuskilpailuihin samalla tavalla kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaiset tai hän voi osallistua niihin ainoastaan ”kilpailun ulkopuolella” tai ”ilman sijoitusta” sekä ilman mahdollisuutta osallistua loppukilpailuun ja voittaa kansallinen mestaruus, ellei kyseisiä sääntöjä voida perustella objektiivisilla syillä, jotka ovat oikeassa suhteessa hyväksyttävästi tavoiteltuun päämäärään, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä tarkistaa. - Uutiset
31.5.2019 11.50
Kesäkuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaKesäkuussa 2019 tulee voimaan lukuisia uusia säädöksiä, muun muassa:
- Henkilötietojen käsittelyä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnassa koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.6.2019 alkaen
- Siviili- ja sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.6.2019 alkaen
- Kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelystä annettu laki siihen liittyvine muutossäädöksineen voimaan 30.6.2019 alkaen
- Vieraslajisääntelyn aiheuttamat muutokset luonnonsuojelu- ja metsästyssäännöksiin voimaan 1.6.2019 alkaen - Uutiset
27.5.2019 10.50
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu toissijaisen suojeluaseman peruuttamisestaVaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle annetun direktiivin 2011/95/EU 19 artiklan 1 kohtaa luettuna yhdessä tämän direktiivin 16 artiklan kanssa on tulkittava siten, että jäsenvaltion on peruutettava toissijainen suojeluasema, kun se on myöntänyt tämän aseman sen myöntämiselle asetettujen edellytysten täyttymättä sellaisten tosiseikkojen perusteella, jotka sittemmin osoittautuivat virheellisiksi, vaikka asianomaista henkilöä ei voida moittia siitä, että tämä olisi johtanut kyseistä jäsenvaltiota harhaan tältä osin. - Uutiset
21.5.2019 8.03
Väitös: Kirkkoturvatoiminta haastaa käsityksen suomalaisesta oikeus- ja hyvinvointivaltiostaLähi-idän kriisejä seurannut voimakas turvapaikanhakijoiden lukumäärän kasvu on haastanut eurooppalaisia yhteiskuntia erityisesti viime vuosien aikana. Euroopan valtiot ovat systemaattisesti vastanneet kriisiin kiristämällä turvapaikan saamisen kriteerejä sekä heikentämällä pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja paperittomiksi päätyneiden asemaa. Kriisin seurauksena erilaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat, mukaan lukien eri kirkkokuntien seurakunnat, ovat tukeneet ja auttaneet eri tilanteissa olevia maahanmuuttajia myös Suomessa. Osassa tilanteista seurakunnat ovat katsoneet, että kielteinen turvapaikka- tai karkotuspäätös on ollut kyseenalainen tai epäinhimillinen. Tällöin seurakunnat ovat voineet ottaa Suomesta turvaa hakevan kirkkoturvaan, jolla on pyritty estämään karkotus maasta. Kirkkoturvalla ei ole varsinaista lainvoimaa, mutta sen avulla seurakunta pyrkii nimenomaisesti kansallisen ja kansainvälisen lain toteutumiseen turvatun kohdalla. Yhteiskuntatieteiden maisteri Talvikki Ahonen tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan suomalaisen haastattelu- ja media-aineiston valossa kirkkoturvatilanteissa mukana olevien toimijoiden välisiä suhteita ja jännitteitä. - Uutiset
17.5.2019 12.00
EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus: neuvosto hyväksyi kaksi asetusta oikeus- ja sisäasioissa erityisesti rajavalvontaan liittyenEU:n neuvosto on hyväksynyt kaksi asetusta, joilla luodaan kehys EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle oikeus- ja sisäasioiden alalla. Parempi tiedonvaihto lisää turvallisuutta EU:ssa, tehostaa ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia, parantaa rinnakkaishenkilöllisyyksien havaitsemista sekä ehkäisee ja torjuu laitonta muuttoliikettä. Tässä kaikessa kunnioitetaan perusoikeuksia. - Uutiset
9.5.2019 12.45
KHO: Kela oli voinut hylätä kansainvälistä suojelua hakeneen perustoimeentulotukea koskevan hakemuksenVastaanottopalvelujen lakkauttamisen jälkeen A:lla oli ollut mahdollisuus hakea ehkäisevää toimeentulotukea oleskelukuntansa sosiaaliviranomaisilta, mikä oli turvannut hänen oikeutensa välttämättömään toimeentuloon. Tähän nähden ei ollut pidettävä kohtuuttomana, että A:lla ei vastaanottopalvelujen lakkauttamisen jälkeen ollut oikeutta perustoimeentulotuen saamiseen. Perustoimeentulotuen epääminen ei loukannut näissä oloissa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa. - Uutiset
8.5.2019 14.00
Maahanmuuton tilannekatsaus: Suomeen muutetaan entistä enemmän työn ja opiskelun perusteellaSisäministeriön laatima tilannekatsaus tarjoaa ajankohtaista tietoa työperäisen maahanmuuton ja turvapaikanhakijatilanteen kehityksestä sekä viimeaikaisista lainsäädäntömuutoksista. Vuonna 2018 yhä useampi maahanmuuttaja haki oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Tilastot ovat olleet samansuuntaiset jo muutaman vuoden peräkkäin. Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10.805 (2017: 8.650), ja oleskelulupa työn perusteella myönnettiin 7.687 hakijalle (2017: 6.751). - Uutiset
30.4.2019 11.50
Toukokuussa 2019 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaToukokuun 2019 muutoksia ovat muun muassa:
- Uusi tavaramerkkilaki astuu voimaan 1.5.2019
- Kaivoslain muutos voimaan 1.5.2019
- Sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskeva lainsäädäntökokonaisuus voimaan 1.5.2019
- Kansalaisuuslain muutos voimaan 1.5.2019 - Uutiset
30.4.2019 9.55
KHO:n päätös jatko-oleskeluluvastaKun otettiin huomioon valittajan pelaajasopimuksista saatu selvitys, valittajan ei voitu katsoa hakeneen jatko-oleskelulupaa maahantulon todellista tarkoitusta vastaamattomalla perusteella. Asiassa ei ollut myöskään ilmennyt seikkoja, joiden perusteella valittajan tarkoituksena olisi voitu katsoa olleen maassa oleskelu maahanmuuttoviranomaisia harhauttamalla tai muutoin virheellisin perustein. Maahanmuuttovirasto ei siten ollut voinut hylätä valittajan oleskelulupahakemusta ulkomaalaislain 36 §:n 2 momentin nojalla. Tämän vuoksi HAO:n ja maahanmuuttoviraston päätökset oli kumottava. Koska valittajalle oli sittemmin myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella, asiasta lausuminen enemmälti raukesi. Asiaa ei tästä syystä myöskään palautettu Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
24.4.2019 9.47
KHO:n ratkaisu toimeentulotuesta - oleskelu SuomessaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko A:lle syys-, loka- ja marraskuulle 2017 myönnettävässä toimeentulotuessa otettava huomioon myös hänen aviopuolisonsa B:n ja puolison kahden alaikäisen lapsen menot. HAO:n ja Kelan päätökset kumottiin ja asia palautettiin Kelan uudelleen käsiteltäväksi. - Uutiset
18.4.2019 8.56
Hallinto-oikeus: Törkeisiin rikoksiin syyllistyneelle valittajalle määrättyä viiden vuoden pituista maahantulokieltoa ei ollut pidettävä liian pitkänäValittajan puoliso ja lapset asuvat Suomessa, jonka osalta maahantulokiellosta ei valitettu. Valittaja perusteli maahantulokiellon määräämistä vain Suomea koskevana Dominican huonolla työllisyystilanteella sekä sillä, että perhe-elämän viettäminen ja perheen tapaamisten järjestäminen Schengen-alueen ulkopuolella muodostuisivat kohtuuttoman vaikeiksi. Valittajalla ei selvitetty olevan työsiteitä Schengen-alueelle. Asiassa ei myöskään selvitetty, missä päin Schengen-aluetta ja kuinka valittajan ja hänen ydinperheensä tapaamiset olisi käytännössä tarkoitus järjestää. Maahanmuuttoviraston päätös ei rajoita valittajan taikka hänen puolisonsa tai lastensa oikeuksia enempää kuin on välttämätöntä. Valittajan tekemien rikosten on katsottava olleen törkeitä, ammattimaisia ja muodostavan vakavan uhan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tähän nähden ja myös muut asiaan kokonaisuutena vaikuttavat seikat huomioon ottaen valittajalle määrättyä viiden vuoden pituista maahantulokieltoa ei ollut pidettävä liian pitkänä. Maahanmuuttoviraston päätöksen muuttamiseen maahantulokiellon osalta ei ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 15.00
Saatavuusharkinta poistuu Suomessa jo työskentelevien jatkoluvista kesäkuussaTyövoiman saatavuusharkintaa ei enää sovelleta henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vähintään vuoden työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työhön toiselle ammattialalle. Lainmuutoksella tavoitellaan työvoiman ammatillisen liikkuvuuden helpottamista.