12.7.2017 15.15

Kantelija arvosteli Opetushallituksen ohjetta uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen sekä uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä esi- ja perusopetuksessa siltä osin kuin siinä ohjeistetaan uskonnollisiin tilaisuuksiin ilmoittautumista koskevaa menettelyä. Kantelun mukaan tapa, jolla asia on ilmaistu, ohjaa kouluja käsittelemään arkaluonteisia henkilötietoja henkilötietolain 11 §:n vastaisesti. Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ilmennyt aihetta epäillä Opetushallituksen menetelleen toimenpiteitä edellyttävällä tavalla virheellisesti tai ylittäneen sille kuuluvaa harkintavaltaa antaessaan ohjeen. Tapauskohtainen päätösvalta ja vastuu ilmoituskäytännöistä kuluu opetuksen järjestäjälle. Apulaisoikeusasiamies totesi kuitenkin tietosuojavaltuutetun lausuntoon yhtyen perustelluksi, että Opetushallituksen ohjeessa kiinnitettäisiin huomiota henkilötietojen käsittelyn suunnittelun tärkeyteen ja ohjattaisiin noudattamaan hyvää tietojenkäsittelytapaa.

21.4.2017 12.35

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei turvapaikanhakijan esittämästä kirjallisesta aineistosta ollut käynyt ilmi sellaista kirjallista selvitystä, jonka perusteella hallinto-oikeus oli voinut ratkaista kysymyksen uskonnollisesta kääntymisestä suoraan toisin kuin Maahanmuuttovirasto. Asian ratkaiseminen turvapaikanhakijan uskottavuuden osalta oli edellyttänyt suullisen käsittelyn toimittamista ja turvapaikanhakijan henkilökohtaista kuulemista. Asian selvittäminen hallinto-oikeudessa ei ollut ollut valitusasian ratkaisun kannalta riittävää. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi.

23.3.2017 11.25

Kun kuntoutusta oli pidetty vielä tarpeellisena, ei vähän yli vuoden sairausloma yksistään osoittanut, että A:n sairaus olisi ollut niin pitkäaikainen, ettei virkasuhteen jatkamiselle ollut edellytyksiä. Irtisanomisvaiheessa ei ollut käytettävissä riittävästi tietoa A:n sairauden lääketieteellisestä ennusteesta eikä hänen paranemis- ja kuntoutumismahdollisuuksistaan. Näin ollen ei ollut myöskään arvioitavissa, oliko A:n työkyky vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Asiakirjoista ei myöskään ilmennyt, mihin selvitykseen perustui työnantajan kanta siitä, että työnantaja olisi lain edellyttämällä tavalla yksityiskohtaisesti selvittänyt, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla A muuhun virkasuhteeseen. Päätös kumottiin. (Ei lainvoim. 23.3.2017)

23.2.2017 13.18

X:n koulun johtava rehtori oli päättänyt, että A:n lapsi B ei voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen ja lapsen tuli jatkaa ortodoksisen uskonnon opetuksessa. Hallinto-oikeus katsoi, ettei ortodoksisen uskonnon opetuksessa ole kyse perustuslain tarkoittamalla tavalla uskonnon harjoittamisesta. Velvollisuus osallistua oman uskonnon opetukseen ei loukannut perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvaa uskonnon vapautta. Näin ollen viranhaltijan päätöstä ei ollut syytä muuttaa. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.

24.11.2016 11.00

Yhdistys oli hakenut rahankeräyslupaa yhdeksi vuodeksi. Poliisilaitos hylkäsi hakemuksen ja lausui päätöksessään, että yhdistyksen toiminnan tarkoitus on vahvasti uskonnollisen sanoman levittäminen eikä yhdistyksen voida katsoa täyttävän rahankeräyslaissa asetettua vaatimusta yleishyödyllisestä tarkoituksesta. Hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen päätöksen ja palautti asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Yhdistys edistää ja tukee tiettyä uskontoa tai uskontosuuntaa. Hakemuksen mukaan toiminnalla ei tavoitella taloudellista hyötyä eikä toiminta kohdistu vain yhdistyksen jäseniin tai muuten rajattuun ryhmään. Yhdistys harjoittaa siten sellaista yleishyödyllistä aatteellista toimintaa, johon voidaan myöntää rahankeräyslupa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2016)

19.10.2016 10.10

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 18. lokakuuta 2016 oikeudellisen selvityksen maaliskuussa 2017 voimaan tulevan avioliittolain muutoksen vaikutuksista kirkolle. Kirkkohallitus sai selvityspyynnön kirkolliskokoukselta marraskuussa 2015. Asiantuntijat eivät näe perusoikeudellista näkökulmaa sille, että kirkon olisi muutettava avioliittokäsitystään ja sen mukaista vihkimiskäytäntöä. Lausunnoissa todetaan, että aikaa myöten lainsäädännön ja muun sääntelyn olisi kuitenkin hyvä olla mahdollisimman yhdenmukainen. Oikeudellinen selvitys lähetetään kirkolliskokoukselle marraskuun istuntoon. Kirkolliskokous on kirkon opillisissa asioissa ylin päättävä elin.

31.8.2016 15.37

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi kirkolliskokouksen siltä pyytämän selonteon voimassa olevasta avioliitto-opista seurakuntien ja papiston tueksi avioliittolain muuttuessa 1. maaliskuuta 2017. Avioliittoselonteon tavoitteena on selkiyttää avioliittolain muutokseen liittyvää keskustelua kirkossa. Avioliittolain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona. Lakimuutos ei myöskään vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Avioliittoon vihkimisestä evankelis-luterilaisessa kirkossa määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa, ja näiden mukaan papin tulee vihkiminen toimittaa. Tämä koskee myös avioliittoon siunaamista.

31.3.2016 9.21

KKO antoi torstaina (31.3.) kaksi ennakkopäätöstä, joilla on linjattu poikien uskonnollisista ja kulttuurisista syistä tehdyn ympärileikkauksen rangaistavuutta. Ratkaisut täydentävät KKO:n aiempaa linjausta, jonka mukaan muusta kuin lääketieteellisistä syystä tehty pojan ympärileikkaus sinällään täyttää pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, mutta ei ole rangaistava tilanteessa, jossa sitä voidaan pitää lapsen edun mukaisena.

8.3.2016 8.02

29.1.2016 15.01

HO katsoi toisin kuin KO, ettei miehen ollut näytetty laatineen yksityiskohtaista suunnitelmaa 16-vuotiaan sisarensa surmaamisesta taikka sopineen surmaamisesta Irakissa asuvan isänsä kanssa tai lupautuneen tekemään teon. Sitä, että mies oli usean päivän ajan sisarensa tieten uhannut surmata tämän, oli pidettävä hyvin moitittavana menettelynä. Se ei kuitenkaan täyttänyt törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tunnusmerkistöä. Syyte ja korvausvaatimus kärsimyksestä oli hylättävä. Mies tuomittiin sisarensa pahoinpitelystä 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 20.1.2016, Valituslupa myönnetty 2.6.2016)