10.7.2018 15.27

Unionin tuomioistuin katsoi, että henkilötietojen suojaa koskevan unionin oikeuden perusteella uskonnollista yhdyskuntaa voidaan pitää – yhdessä saarnaamistyötä harjoittavien jäsentensä kanssa – rekisterinpitäjänä henkilötietojen käsittelyn osalta, jota viimeksi mainitut harjoittavat yhdyskunnan organisoiman ja koordinoiman ovelta ovelle saarnaamistyön, johon tämä myös kannustaa, yhteydessä, eikä ole tarpeen, että kyseisellä yhdyskunnalla on oikeus tutustua tietoihin tai että osoitetaan, että se on antanut jäsenilleen kirjallisia ohjeita tai käskyjä, jotka koskevat kyseistä käsittelyä.

28.6.2018 11.04

Hallinto-oikeus totesi, että kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto voivat yhdessä päättää kirkkojärjestyksen 14 luvun 2 §:n mukaisesti seurakunnan kirkon käytöstä. Näin ollen valituksenalainen päätös ei ollut lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että seurakuntaneuvosto olisi ylittänyt toimivaltansa päättäessään kirkon tilojen käytöstä. Päätös ei ollut muutenkaan lainvastainen valituksessa esitetyillä perusteilla. Seurakuntaneuvosto oli voinut hylätä päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kirkollisvalitusta ei saa tehdä tarkoituksenmukaisuusperusteella. Valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.6.2018)

11.5.2018 10.32

KHO katsoi, että piispalla oli ollut työnantajan edustajana toimivalta antaa A:lle kirkkolain 6 luvun 26 §:n 3 momentin mukainen varoitus. Varoituksen antamista koskeva toimivalta ei siten kuulunut yksin tuomiokapitulille. Varoitusta oli pidettävä aiempaa kirkkojärjestyksen mukaista huomautusta koskevaa sääntelyä vastaavana työnjohdollisena toimenpiteenä, jolla työnantaja oli kiinnittänyt viranhaltijan huomiota siihen, ettei tämä ollut toiminut virkatehtävien edellyttämällä tavalla. Piispan toimivalta antaa kysymyksessä oleva varoitus vastasi noudatettua hallinnollista käytäntöä. KHO katsoi, että HAO ei ollut voinut esittämillään menettelyllisillä selvittämis-, kuulemis- ja perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevilla perusteilla asiaa aineellisesti arvioimatta päätyä katsomaan, että varoitus ei ollut täyttänyt kirkkolain 6 luvun 26 §:n 3 momentissa varoitukselle asetettuja edellytyksiä ja että varoitukselle ei ollut voitu antaa virkamiesoikeudellista merkitystä A:n irtisanomista koskevassa asiassa. (Ään. perusteluista 3-2) (Huom, ks. Edilex 5.2.2019: KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy)

19.4.2018 8.28

29.3.2018 9.36

Helsingin käräjäoikeus totesi Mitro Revon työsuhteen päättämisen olleen perusteeton. Käräjäoikeuden mukaan Repo osin voitti ja osin hävisi kanteensa. (Vailla lainvoimaa 29.3.2018)

26.2.2018 15.42

Näin olleen kanne Mikkelin hiippakunnan tuomikapitulia vastaan ajettuna oli nostettu väärää vastaajaa vastaan ja KO:n toteamin tavoin väärässä tuomioistuimessa. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kanne asiassa olisi tullut nostaa vuoden kuluessa seurakuntaneuvoston 21.10.2014 tekemästä päätöksestä. Kun kanne oli nostettu vasta 7.12.2015, oli se liian myöhään nostettu. Tämän vuoksi kanne oli jätettävä tutkimatta. Oikeudenkäyntikulut jäivät asiaosaisten itsensä vastattaviksi. (Vailla lainvoimaa 26.2.2018)

2.2.2018 11.26

Julkisasiamies ottaa ratkaisussaan kantaa siihen, onko Jehovan todistajien uskonnollisen yhdyskunnan noudatettava unionin oikeuden säännöksiä henkilötietojen suojelun alalla sen vuoksi, että harjoittaessaan ovelta ovelle ‑saarnaamistyötään yhdyskunnan jäsenet voivat tehdä muistiinpanoja, joissa he toistavat käymiensä keskustelujen sisällön ja erityisesti henkilöiden, joiden luona he ovat vierailleet, uskonnollisen suuntautumisen.

23.1.2018 10.45

EIT:n 3. jaosto jätti tutkimatta (manifestly ill-founded) valituksen koskien lapsen velvollisuutta osallistua päiväkodissa ja peruskoulun alaluokilla annettaville sukupuolikasvatuksen tunneille.

21.12.2017 11.43

Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla 20.12.2010 annetun neuvoston asetuksen 1259/2010 1 artiklaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen avioero, joka perustuu toisen aviopuolison uskonnollisessa tuomioistuimessa antamaan yksipuoliseen ilmoitukseen, ei kuulu kyseisen asetuksen asialliseen soveltamisalaan.

10.11.2017 15.02

7.11.2017 14.04

6.10.2017 12.30

13.9.2017 15.30

12.7.2017 15.15

Kantelija arvosteli Opetushallituksen ohjetta uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen sekä uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä esi- ja perusopetuksessa siltä osin kuin siinä ohjeistetaan uskonnollisiin tilaisuuksiin ilmoittautumista koskevaa menettelyä. Kantelun mukaan tapa, jolla asia on ilmaistu, ohjaa kouluja käsittelemään arkaluonteisia henkilötietoja henkilötietolain 11 §:n vastaisesti. Apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ilmennyt aihetta epäillä Opetushallituksen menetelleen toimenpiteitä edellyttävällä tavalla virheellisesti tai ylittäneen sille kuuluvaa harkintavaltaa antaessaan ohjeen. Tapauskohtainen päätösvalta ja vastuu ilmoituskäytännöistä kuluu opetuksen järjestäjälle. Apulaisoikeusasiamies totesi kuitenkin tietosuojavaltuutetun lausuntoon yhtyen perustelluksi, että Opetushallituksen ohjeessa kiinnitettäisiin huomiota henkilötietojen käsittelyn suunnittelun tärkeyteen ja ohjattaisiin noudattamaan hyvää tietojenkäsittelytapaa.

21.4.2017 12.35

Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei turvapaikanhakijan esittämästä kirjallisesta aineistosta ollut käynyt ilmi sellaista kirjallista selvitystä, jonka perusteella hallinto-oikeus oli voinut ratkaista kysymyksen uskonnollisesta kääntymisestä suoraan toisin kuin Maahanmuuttovirasto. Asian ratkaiseminen turvapaikanhakijan uskottavuuden osalta oli edellyttänyt suullisen käsittelyn toimittamista ja turvapaikanhakijan henkilökohtaista kuulemista. Asian selvittäminen hallinto-oikeudessa ei ollut ollut valitusasian ratkaisun kannalta riittävää. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle suullisen käsittelyn toimittamiseksi ja sen jälkeen uudelleen ratkaistavaksi.

23.3.2017 11.25

Kun kuntoutusta oli pidetty vielä tarpeellisena, ei vähän yli vuoden sairausloma yksistään osoittanut, että A:n sairaus olisi ollut niin pitkäaikainen, ettei virkasuhteen jatkamiselle ollut edellytyksiä. Irtisanomisvaiheessa ei ollut käytettävissä riittävästi tietoa A:n sairauden lääketieteellisestä ennusteesta eikä hänen paranemis- ja kuntoutumismahdollisuuksistaan. Näin ollen ei ollut myöskään arvioitavissa, oliko A:n työkyky vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Asiakirjoista ei myöskään ilmennyt, mihin selvitykseen perustui työnantajan kanta siitä, että työnantaja olisi lain edellyttämällä tavalla yksityiskohtaisesti selvittänyt, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla A muuhun virkasuhteeseen. Päätös kumottiin. (Ei lainvoim. 23.3.2017)

23.2.2017 13.18

X:n koulun johtava rehtori oli päättänyt, että A:n lapsi B ei voi osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen ja lapsen tuli jatkaa ortodoksisen uskonnon opetuksessa. Hallinto-oikeus katsoi, ettei ortodoksisen uskonnon opetuksessa ole kyse perustuslain tarkoittamalla tavalla uskonnon harjoittamisesta. Velvollisuus osallistua oman uskonnon opetukseen ei loukannut perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvaa uskonnon vapautta. Näin ollen viranhaltijan päätöstä ei ollut syytä muuttaa. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä.

24.11.2016 11.00

Yhdistys oli hakenut rahankeräyslupaa yhdeksi vuodeksi. Poliisilaitos hylkäsi hakemuksen ja lausui päätöksessään, että yhdistyksen toiminnan tarkoitus on vahvasti uskonnollisen sanoman levittäminen eikä yhdistyksen voida katsoa täyttävän rahankeräyslaissa asetettua vaatimusta yleishyödyllisestä tarkoituksesta. Hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen päätöksen ja palautti asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Yhdistys edistää ja tukee tiettyä uskontoa tai uskontosuuntaa. Hakemuksen mukaan toiminnalla ei tavoitella taloudellista hyötyä eikä toiminta kohdistu vain yhdistyksen jäseniin tai muuten rajattuun ryhmään. Yhdistys harjoittaa siten sellaista yleishyödyllistä aatteellista toimintaa, johon voidaan myöntää rahankeräyslupa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2016)

19.10.2016 10.10

Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 18. lokakuuta 2016 oikeudellisen selvityksen maaliskuussa 2017 voimaan tulevan avioliittolain muutoksen vaikutuksista kirkolle. Kirkkohallitus sai selvityspyynnön kirkolliskokoukselta marraskuussa 2015. Asiantuntijat eivät näe perusoikeudellista näkökulmaa sille, että kirkon olisi muutettava avioliittokäsitystään ja sen mukaista vihkimiskäytäntöä. Lausunnoissa todetaan, että aikaa myöten lainsäädännön ja muun sääntelyn olisi kuitenkin hyvä olla mahdollisimman yhdenmukainen. Oikeudellinen selvitys lähetetään kirkolliskokoukselle marraskuun istuntoon. Kirkolliskokous on kirkon opillisissa asioissa ylin päättävä elin.

31.8.2016 15.37

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi kirkolliskokouksen siltä pyytämän selonteon voimassa olevasta avioliitto-opista seurakuntien ja papiston tueksi avioliittolain muuttuessa 1. maaliskuuta 2017. Avioliittoselonteon tavoitteena on selkiyttää avioliittolain muutokseen liittyvää keskustelua kirkossa. Avioliittolain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona. Lakimuutos ei myöskään vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Avioliittoon vihkimisestä evankelis-luterilaisessa kirkossa määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa, ja näiden mukaan papin tulee vihkiminen toimittaa. Tämä koskee myös avioliittoon siunaamista.

31.3.2016 9.21

KKO antoi torstaina (31.3.) kaksi ennakkopäätöstä, joilla on linjattu poikien uskonnollisista ja kulttuurisista syistä tehdyn ympärileikkauksen rangaistavuutta. Ratkaisut täydentävät KKO:n aiempaa linjausta, jonka mukaan muusta kuin lääketieteellisistä syystä tehty pojan ympärileikkaus sinällään täyttää pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, mutta ei ole rangaistava tilanteessa, jossa sitä voidaan pitää lapsen edun mukaisena.

8.3.2016 8.02

29.1.2016 15.01

HO katsoi toisin kuin KO, ettei miehen ollut näytetty laatineen yksityiskohtaista suunnitelmaa 16-vuotiaan sisarensa surmaamisesta taikka sopineen surmaamisesta Irakissa asuvan isänsä kanssa tai lupautuneen tekemään teon. Sitä, että mies oli usean päivän ajan sisarensa tieten uhannut surmata tämän, oli pidettävä hyvin moitittavana menettelynä. Se ei kuitenkaan täyttänyt törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelun tunnusmerkistöä. Syyte ja korvausvaatimus kärsimyksestä oli hylättävä. Mies tuomittiin sisarensa pahoinpitelystä 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 20.1.2016, Valituslupa myönnetty 2.6.2016)

13.1.2016 13.20

Itä-Suomen AVI oli voinut hylätä A:n ja B:n hakemuksen siirtää 13.12.2013 haudatun C:n tuhkauurna Honkanummen hautausmaalta Malmin hautausmaalle. Vaikka asiassa oli esitetty sinänsä ymmärrettäviä perusteita tuhkan siirtämiseksi, ei asiassa kokonaisuutena arvioiden ollut esitetty hautaustoimilaissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä, joiden perusteella tuhkan siirtämiseen olisi tullut myöntää lupa. HeHAO katsoi suullista käsittelyä toimittamatta, ettei valituksenalaista päätöstä ollut syytä muuttaa.Avoin uutinen

3.12.2015 14.42

Vuoden 2016 alusta yhteisön ja yhteisetuuden tulosta ei enää suoriteta veroa seurakunnalle. VN antoi torstaina 3. joulukuuta asetusmuutokset, joissa maininta seurakunnasta yhteisöveron saajana on poistettu. Asetukset tulevat yhdessä jo aiemmin vahvistettujen lainmuutosten kanssa voimaan 1. tammikuuta 2016.

20.11.2015 14.06

Opetushallitus on saanut apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojalta moitteet tavasta, jolla se on järjestänyt Virsivisa-kilpailun peruskouluissa yhteistyössä Kirkkohallituksen ja Seurakuntien Lapsityön Keskus ry:n (SLK ry) kanssa. Lisäksi Pajuoja katsoo päätöksessään opetusneuvoksen olleen virkamiehenä esteellinen hoitamaan Virsivisan tiedotusta kouluille. Neuvos on visaa organisoivan SLK ry:n hallituksen jäsen.

11.11.2015 15.31

Vaikka valittajan työtavoissa ja osaamisessa oli arvioitava olleen selviä puutteita, ei valittajan ollut mainituissa olosuhteissa katsottava laiminlyöneen virkatehtäviään siten, että työnantajalla olisi ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa hänet. HAO arvioi, ettei irtisanominen ollut oikeassa suhteessa palkanmaksussa ja taloushallinnossa olleisiin ongelmiin nähden ottaen erityisesti huomioon, ettei valittajan ollut arvioitava tarkoituksellisesti laiminlyöneen tehtäviään. HAO kumosi irtisanomista koskevat päätökset kirkkolain ja hallinnon suhteellisuusperiaatteen vastaisina.

20.10.2015 9.16

Kirkolliskokous antoi marraskuussa 2014 kirkkohallitukselle tehtävän laatia materiaalia, joka liittyy uusperheiden kohtaamiseen avioliittoon vihkimisen yhteydessä. Erityisesti tuli materiaalissa tuli ottaa huomioon perheen elämäntilanne ja lapset.  Materiaali sisältää papille pohdittavaa ennen vihkiparin kohtaamista, tietoa uusperheestä sekä ehdotuksia vihkitoimitukseen tai avioliiton siunaamiseen. Lisäksi esitetään ehdotuksia toimitusten vaihtoehtoisiksi johdantosanoiksi tai rukouksiksi. 

7.10.2015 11.15

Asiakirjoista ei mm. ilmennyt miten ja milloin kirkkoherra olisi rikkonut velvoitteitaan. Päätöksessä oli kuvailtu kirkkoherran käyttäytymistä vain yleisellä tasolla ilman yhteyttä konkreettisiin yksilöityihin tapahtumiin. Viranhaltijan oikeusturva edellytti, että väitetty moitittava toiminta tai laiminlyönti yksilöidään riittävällä tarkkuudella siten, että viranhaltijalla on mahdollisuus puolustautua ja esittää asiassa hankitusta tosiasiaselvityksestä oma kantansa. HAO katsoi, ettei tällaista mahdollisuutta X:llä ollut irtisanomistaan koskevassa kuulemisessa tai irtisanomista koskevassa asiassa muutoinkaan. (Huom, ks. Edilex 5.2.2019: KHO:n palauttama hallinto-oikeuden päätös muuttui suullisen käsittelyn jälkeen - kirkkoherran virkasuhteen irtisanomiseen oli asiaa kokonaisuutena arvioiden ollut kirkkolain 6 luvun 50 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy)

8.9.2015 8.00

Hallinto-oikeus otti asiaa arvioidessaan huomioon sen, että vainajan tuhkan hautaaminen Hietaniemen hautausmaan Veteraanilehtoon ei esitetyn selvityksen mukaan ole silloin ollut vastoin omaisten tahtoa. Valituskirjelmän mukaan vainajan lapsenlapset, joille vainajan hautauksesta huolehtiminen oli jäänyt, olivat antaneet luvan haudata B:n tuhkan Veteraanilehtoon. Vainajan osalta esitettiin olettama hänen tahdostaan tulla haudatuksi perheensä ja läheistensä kanssa mutta ei tätä olettamaa koskevaa selvitystä. Asiassa ei myöskään esitetty, ettei hautaaminen olisi alun perin ollut mahdollista nyt haettuun toiseen paikkaan Hietaniemen Uurnalehdossa. Hallinto-oikeus katsoi, että vaikka asiassa oli esitetty sinänsä ymmärrettäviä perusteita tuhkan siirtämiseksi, ei asiassa kokonaisuutena arvioiden ollut esitetty hautaustoimilaissa tarkoitettuja erityisen painavia syitä, joiden perusteella tuhkan siirtämiseen tulisi myöntää lupa. (Vailla lainvoimaa 8.9.2015)

5.5.2015 14.39

Valittajan ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluva lapsi oli halunnut siirtyä ortodoksisen uskonnon opetuksesta elämänkatsomustiedon opetukseen. Koulun johtava rehtori oli päättänyt, ettei valittajan lapsi voi siirtyä elämänkatsomustiedon opetukseen. Hallinto-oikeus katsoi, ettei se ole toimivaltainen arvioimaan ja valvomaan opetuksen tosiasiallista sisältöä. Näin ollen viranhaltijan päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 5.5.2015)

5.3.2015 12.40

2.2.2015 9.11

Puolustusministeriö asetti toukokuussa 2014 työryhmän suunnittelemaan puolustusvoimien eettistä opetusta ja sotilasparaatien kenttähartausosuutta. Työryhmän tuli ottaa huomioon perustuslain pykälä uskonnon ja omantunnon vapaudesta. Työryhmä esittää raportissaan kaikkiaan 15 toimenpidettä uskonnonvapauden varmistamiseksi puolustusvoimissa.

4.12.2014 15.28

Hallitus esittää, että yhteisön ja yhteisetuuden tulosta ei suoritettaisi verovuodesta 2016 lähtien veroa enää seurakunnalle, vaan ainoastaan valtiolle ja kunnalle.

7.11.2014 11.45

Kirkolliskokous on päättänyt muuttaa kirkkolakia ja kirkkojärjestystä siten, että niissä huomioidaan ehdotettu laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Ehdotetun rahoituslain mukaan seurakuntien hoitamia yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviomäärärahasta maksettavalla rahoituksella. Samalla luovutaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta.

23.9.2014 8.01

Opetushallitus on antanut esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen järjestäjille tarkistetut ohjeet uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksesta. Niihin sisältyvät ohjeet koulujen uskonnollisista tilaisuuksista koskevat myös ammatillisia oppilaitoksia.

27.8.2014 15.53

Suomen luterilaisen kirkon piispojen teesit kristittyjen yhteydestä julkistettiin keskiviikkona 27. elokuuta 2014. Muun muassa erilaiset mielipiteet ja kannanotot naispappeuskysymyksestä sekä homoseksuaalien asemasta ovat synnyttäneet vuosien aikana jännitteitä luterilaisen kirkon sisälle. Piispat kutsuvat nyt julkistetuilla teeseillään kirkon jäseniä mukaan keskusteluun ja vahvistamaan kristittyjen yhteyttä. Erityisesti piispat korostavat teeseillään erilaisuutta sallivaa yhteistä keskustelua ja ristiriitojen kestämistä kirkon sisällä.

8.7.2014 9.09

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja toteaa päätöksessään muun muassa, että "käsitykseni mukaan lainsäädännön valmistelussa ja laadittaessa varhaiskasvatussuunnitelman perusteita tulee ottaa huomioon perustuslakivaliokunnan mietinnöstä (2/2014 vp) ilmenevät näkökohdat. Tähän liittyen varhaiskasvatuksen järjestäjille ja päiväkodeille tulisi antaa asianmukainen katsomuskasvatukseen ja päiväkotien muuhun uskonnolliseen ja katsomukselliseen toimintaan liittyvä ohjaus perustuslakivaliokunnan esittämien suuntaviivojen mukaisesti."

12.5.2014 8.05

Kirkolliskokous kokoontui kevätistuntoonsa 5.–10. toukokuuta 2014. Kirkolliskokous hyväksyi kirkon keskushallinnon uudistuksia. Uudistukset selkeyttävät toimielinten tehtäviä ja toimivaltaa sekä keventävät hallintoa ja lisäävät joustavuutta. Kirkolliskokous pitää mahdollisena siirtymistä yhteisövero-osuudesta lakisääteiseen valtionapuun. Seurakuntien rakennemuutoksen käsittelyä jatketaan keväällä 2015.

25.4.2014 15.00

Perustuslakivaliokunta on antanut mietintönsä oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2012. Perustuslakivaliokunta ei katso perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista johtuvan tarvetta muuttaa aiempaa kantaansa koulun perinteisten juhlien osalta. Tällaisia juhlia ei siten esimerkiksi niihin mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina.

23.4.2014 12.01

Seurakuntayhtymä oli päättänyt, että hautojen ainaishoitosopimukset päätetään vuoden 2019 lopussa niistä maksettujen pääomien riittämättömyyden vuoksi. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja vahvisti, ettei seurakuntayhtymällä ollut esittämiensä laskelmien perusteella oikeutta irtisanoa tässä asiassa kysymyksessä olevaa haudanhoitositoumusta.

14.4.2014 12.40

Kirkkoherran virka on merkittävä virka Suomen evankelis-luterilaisen seurakunnan johtajana. Tähän virkaan tuleminen on ollut monivaiheinen prosessi jo keskiajalta lähtien. Vuosisatoja ovat kirkkoherranvaalit olleet seurakunnalle merkittävä tapahtuma. 2010-luvun vaihteessa kirkkoherranvaalijärjestelmä oli voimakkaiden muutospaineiden kourissa. TM Jaakko Tuiskun tutkimuksessa tarkastellaan kirkkoherranvaaliprosessia neljän, Oulujoen, Tyrnävän, Herttoniemen ja Salon kirkkoherranvaalin kautta. Tutkimusmateriaali on kerätty vuosina 2009–2011. Tutkimusmenetelmänä on ollut laadullinen tapaustutkimus.

31.3.2014 9.01

Koulujen järjestämiin uskonnollisiin tilaisuuksiin kriittisesti suhtautuva apulaisoikeuskanslerin ratkaisu on paitsi käynnistänyt vilkkaan kansalaiskeskustelun myös saanut täystyrmäyksen poliittisen eliitin suunnalta. Esimerkiksi perustuslakivaliokunnan aiemmat puheenjohtajat Ben Zyskowicz ja Kimmo Sasi ja nykyinen varapuheenjohtaja Outi Mäkelä, kaikki kokoomuspuolueesta, älähtivät tuoreeltaan apulaisoikeuskanslerin kannanotosta vaatien suvivirren säilyttämistä kouluissa. Perustuslakiblogissa apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua pohtii tohtorikoulutettava Johannes Heikkonen Turun yliopistosta.

24.3.2014 12.00

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kehottaa Opetushallitusta tarkistamaan ohjeistustaan kouluille perinteisten ja uskonnollisten juhlien järjestämisestä. Apulaisoikeuskanslerin näkemyksen mukaan kouluissa nykyisessä muodossaan järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia julkisen vallan puolueettomuuden ja uskonnonvapauden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Tilaisuudet, joissa mikään uskonto tai vakaumus ei nouse opettajien johdolla erikseen esille, sen sijaan eivät apulaisoikeuskanslerin mukaan ole ongelmallisia. Tällaisia ovat muun muassa yhteiset hiljentymishetket.

28.2.2014 9.41

Autoliikenteen työnantajaliitto (ALT) ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto (AKT) ovat päässeet sopuun työehtosopimuksen tulkinnasta. Tulkinnan mukaan sikhimiehellä turbaani kuuluu työasuun, jos hän haluaa.

7.2.2014 12.02

Helsingin piispa Irja Askola uskoo, että papin ja asianajajan työssä on paljon samaa. Molemmat ovat kutsumusammatteja, ja sekä pappi että juristi kuulevat ja kohtaavat tilanteita, joista eivät edes tienneet.
– Parhaimmillaan hyvä pappi tai hyvä juristi kohtaa ihmisen aidosti, hakee oikeudenmukaista ratkaisua ja auttaa jostakin elämän saranakohdasta eteenpäin, Askola sanoo Advokaatti-lehdessä.

13.1.2014 13.04

23.12.2013 11.08

Moninaistuneessa, mutta yhdenmukaistuvassa maailmassa, pukeutuminen ja siihen liittyvät sovinnaisuudet ja virallismääräykset joutuvat toisinaan törmäyskurssille yksilön omien sovinnaisuuksien ja uskomusten kanssa. Joskus vaatimusta pukeutua tietynlaisiin asusteisiin tai suojavarusteisiin voidaan pitää niin hyvin perusteltuna, että meidän omat valintamme saavat väistyä. Suojakypärän käyttö erinäisissä rakennusalan töissä on ilmeisen perusteltu vaatimus yksilön suojelemiseksi, mutta miten pitäisi suhtautua tilanteisiin, joissa pukeutumisvaatimusten syynä eivät ole työsuojelulliset näkökohdat? Tätä pohtii Juhani Kortteinen perustuslakiblogissa.

5.12.2013 8.31

Piispainkokous antoi lausuntonsa kirkkohallitukselle seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjoista kokouksessaan Helsingissä 4. joulukuuta 2013. Piispainkokouksen kantana on, että kirkkohallituksen esitys seurakuntarakenteiden päälinjoista on teologisesti mahdollinen malli uudistaa kirkon paikallisrakenne. Keskeistä piispainkokouksen mukaan on arvioida seurakuntarakenteiden kehittämistä Kristuksen kirkolleen antaman tehtävän toteuttamisen näkökulmasta.

18.10.2013 14.36

Tällä hetkellä rahankeräysluvan voivat saada Suomessa rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt, joilla on yksinomaan yleishyödyllinen tarkoitus. Muutoksen myötä myös kirkolle ja yliopistoille tulisi oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä. Hallituksen esitys rahankeräyslain muuttamisesta lähti lausunnolle perjantaina 18. lokakuuta.