26.10.2023 14.40

Tämä pätee siinä tapauksessa, että yleinen syyttäjä voi kansallisen lainsäädännön mukaan määrätä todisteiden toimittamisesta vastaavassa kansallisessa tapauksessa. Tällaisessa tapauksessa eurooppalaisen tutkintamääräyksen antava viranomainen ei voi arvioida, onko kyseisten todisteiden hankkiminen lainmukaista täytäntöönpanevassa jäsenvaltiossa.

26.10.2023 12.12

Poliisin tietoon tulleiden viharikosepäilyjen määrä kasvoi viidenneksellä viime vuonna, selviää Poliisiammattikorkeakoulun vuosiraportista. ​"Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022" -raportin mukaan poliisi kirjasi viime vuonna yhteensä 1.245 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Viharikoksiin liittyvien rikosilmoitusten määrä on siis edelleen kasvussa ja lähes vuoden 2015 lukemissa, jolloin ilmoituksia oli 1.250. Määrä on korkein koko viharikollisuusselvitysten historian aikana.

26.10.2023 10.41

Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen Helsingin käräjäoikeuden käräjänotaarille, joka tuomitsi vastaajan rangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneista teoista. Tapahtunut virhe tuli tietoon hovioikeuden ilmoittamana.

26.10.2023 9.21

Sisarukset A ja B olivat käräjäoikeudessa syytteessä yhdessä tehdystä murhasta. Syyttäjä oli nimennyt heidät molemmat asianosaisina kuultaviksi todistelutarkoituksessa. A tai B olivat kieltäytyneet kuulemisestaan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus oli ottanut heidän esitutkinnassa antamansa kertomukset vastaan näyttönä videotallenteelta. Käräjäoikeus oli lukenut teon A:n syyksi ja hylännyt B:tä koskevan syytteen. A oli valittanut käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. B:n osalta käräjäoikeuden tuomio oli jäänyt lainvoimaiseksi. Syyttäjä oli nimennyt B:n todistajaksi hovioikeudessa. B oli kieltäytynyt todistamasta, koska hän oli A:n sisar.
Korkein oikeus katsoi, että B:n esitutkintakertomusta ei saanut hovioikeudessa käyttää todisteena, kun B oli kieltäytynyt häntä ensi kertaa tuomioistuimessa todistajana kuultaessa todistamasta sisartaan koskevassa asiassa. Hovioikeuden päätös 1.11.2021 B:n esitutkinnassa antaman kertomuksen käyttämisestä todisteena kumottiin.
Hovioikeuden tuomio 31.1.2022 kumottiin syytekohdan 2, murha, syyksilukemisen sekä yhteisen rangaistuksen määräämisen ja C:n kuolinpesälle maksettavaksi tuomittujen vahingonkorvausten ja oikeudenkäyntikulujen osalta. Asia palautettiin näiltä osin Helsingin hovioikeuteen.

25.10.2023 13.00

25.10.2023 11.50

Tapaus koski neljää puolalaista tuomaria, jotka valittivat lakimuutoksista, jotka alensivat naistuomareiden eläkeiän 67 vuodesta 60 vuoteen ja miesten 65 vuoteen ja asettivat tuomarin tehtävien jatkamisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen ehdoksi oikeusministeriön ja kansallisen oikeusneuvoston myöntämän luvan.

25.10.2023 11.00

Sillä, että asianosaiset olivat aiemmin molempien suostumuksin olleet sukupuoliyhteydessä, ei ollut asian arvioinnin kannalta merkitystä. Asiassa mainituilla perusteilla vastaajan oli tullut pitää mahdollisena sitä, että asianomistaja oli nukkunut sukupuoliyhteyden alkaessa. Vastaajan oli näin ollen näytetty menetelleen tahallisesti. Menettelyllään vastaaja oli syyllistynyt raiskaukseen. HO katsoi, että asian saama julkisuus tuli ottaa rangaistusta lieventävänä seikkana huomioon. Julkisuuden rangaistusta lieventävästä vaikutuksesta lausuttu huomioon ottaen oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta menettelystä oli KO:n tuomitseman 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen asemasta 1 v 6 kk vankeutta. Estettä vankeusrangaistuksen määräämiselle ehdollisena ei tässä tapauksessa ollut. (Vailla lainvoimaa 25.10.2023)

25.10.2023 10.04

Oikeusasiamies muun muassa piti selvänä, että asiassa, jossa syyttäjä on nostanut rikoskokonaisuutta koskevan syytteen ja asian ollessa tai oltua jo vireillä tuomioistuimessa poliisille toimitetaan tuohon rikoskokonaisuuteen liittyvä tutkintapyyntö, ”asian laatu” puoltaa esitutkintaviranomaisen yhteydenottoa syyttäjään.

24.10.2023 15.40

Hovioikeus katsoi muun muassa, että yhtiön maksukyvyttömyyden poistaminen edellyttäisi sitä, että se pystyisi aloittamaan kannattavalla tavalla uudelleen liiketoiminnan, jonka se oli siirtänyt ilmoituksensa mukaan muille yhtiöille. Jotta yhtiön maksukyvyttömyys voitaisiin poistaa myös pysyvästi, yhtiön olisi voitettava päätöksessä mainittu riita-asia, joka sillä on vireillä Y Oy:n kanssa. Hovioikeus katsoi, että kummankin seikan toteutumiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Nämä seikat tukivat vahvasti sitä käsitystä, että yhtiön maksukyvyttömyyttä ei saneerausohjelman avulla voida poistaa. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että yhtiön saneerausmenettelyn aloittamiselle oli saneerauslain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittama este. (Vailla lainvoimaa 24.10.2023)

24.10.2023 14.00

24.10.2023 10.30

Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko KO voinut hylätä kantajan vaatimukset valmistelussa selvästi perusteettomina ROL 7 luvun 17 §:n mukaisesti sekä muutoinkin KO:n menettelyn oikeellisuudesta sen toimittaessa valmisteluistunnon aikana osittaisen pääkäsittelyksi nimeämänsä suullisen menettelyn ja antaessaan lopullisen ratkaisun kansliassa valmistelun aikana. HO katsoi, että KO oli voinut hylätä kantajan rangaistusvaatimuksen ja siitä johtuvat korvausvaatimukset selvästi perusteettomina. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, ettei rangaistusvaatimus ollut oikeudellisesti selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 24.10.2023)

23.10.2023 15.25

Hovioikeus totesi asiassa esitetyn uuden selvityksen perusteella, että yhtiö oli tehnyt asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä esille tuomiaan tehostamistoimenpiteitä, joiden johdosta yhtiön tilauskanta ja taloudellinen tilanne olivat parantuneet. Yhtiö oli kyennyt tämän johdosta lyhentämään menettelyn aikaisia velkojaan merkittävissä määrin. Sekä yhtiön että selvittäjän mukaan yhtiö kykenee nyt todennäköisesti suoriutumaan myös lopuista menettelyn aikaisista veloistaan. Hovioikeus katsoi, että perusteita määrätä saneerausmenettelyä lakkaamaan ei ollut. Käräjäoikeuden päätös oli näin ollen kumottava. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023)

23.10.2023 11.54

Tutkivan journalismin verkosto bell¿ngcat on useissa selvityksissään, kuten paljastaessaan Venäjän asevoimien Ukrainan maakohteisiin laukaisemien risteilyohjusten lentoratasuunnittelijat, tukeutunut yksittäisiin tietovuotajiin pienehköjä kertakorvauksia vastaan. Pitäisikö Suomen tiedusteluviranomaisille sallia tietojen vastaanottaminen kertaluonteisilta ”tiedottajilta” ja tulisiko tällaisille henkilöille voida maksaa tiedoistaan palkkio? Aihe on ajankohtainen ottaen huomioon, että hallitusohjelmassa kehotetaan tarkistamaan tiedustelulainsäädäntöä muun ohella tiedonsaantioikeuksien osalta.

Avoin uutinen

23.10.2023 9.00

Valvontalautakunta oli määrännyt AA:lle seuraamuksena varoituksen, jota ei voitu pitää ankarana seuraamuksena. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu myöskään pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä taikka sen aiemmasta ratkaisukäytännöstä poikkeavana. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023)

20.10.2023 11.50

Konkurssipesän todisteiksi nimeämät asiakirjat liittyivät B Oy:n tai A:n henkilökohtaiseen asiakassuhteeseen asianajotoimiston kanssa. Kysymys oli ennen kaikkea siitä, oliko asianajotoimistolla ollut oikeus luovuttaa sanottuihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot OK 17 luvun 13 §:n 1 ja 3 momentin todistamiskiellon estämättä. Arvioitavana oli edellä mainitun todistamiskiellon suhde konkurssilain 8 luvun 9 §:ssä säädettyyn pesänhoitajan oikeuteen saada tietoja. KO oli hylännyt vaatimuksen käyttö- ja hyödyntämiskiellosta. HO ei muuttanut KO:n päätöksen ratkaisun lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 20.10.2023)

20.10.2023 9.42

A oli tilannut postitse Ruotsista 40 rasiaa nikotiinia sisältäneitä valmisteita (nk. nikotiininuuska). Rasiat olivat sisältäneet yhteensä 840 annospussia, joiden nikotiinipitoisuus oli yli 4 milligrammaa annospussia kohden. Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta salakuljetuksesta ja vaihtoehtoisesti lääkerikoksesta, koska A oli lääkelain 19 §:ssä ja lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen annetun asetuksen 3 §:ssä säädetyn kiellon vastaisesti tuonut maahan lääkevalmisteita. HO:n tuomio kumottiin.

20.10.2023 8.50

Vastaajan esittämän vaihtoehtoisen tapahtumankulun mukaan hänen kelkkansa ei ollut osunut asianomistajaan missään vaiheessa tilannetta. Vastaajan kertomus ei selittänyt asianomistajalla tapahtuman jälkeen havaittuja vammoja. Kun otettiin lisäksi huomioon, että vastaajan mukaan asianomistaja oli seissyt huutaen hänen moottorikelkkansa edessä hakaten tuulilasia, epäuskottavaa oli, että vastaaja olisi kyennyt poistumaan tilanteesta ilman, että moottorikelkka olisi osunut asianomistajaan. Todennäköisempää sen sijaan oli, että moottorikelkka olisi tuossa tilanteessa osunut asianomistajaan syytteessä kuvatuin tavoin. Asianomistajan saamat vammat eivät olleet olleet vähäisiä. Vastaaja tuomittiin 20 ps rangaistukseen ja maksamaan asianomistajalle korvauksena tilapäisestä fyysisestä haitasta 1 000 euroa, sairaanhoitokustannuksista 300 euroa ja tilapäisestä psyykkisestä haitasta 1 500 euroa viivästyskorkoineen. Vastaajan asianomistajlle maksettavaksi tuomitut vahingonkorvaukset ja oikeudenkäyntikulujen korvaukset saatiin periä vain liikennevahingosta vastuussa olevalta vakuutusyhtiöltä. (Vailla lainvoimaa 20.2023)

19.10.2023 11.09

Asiassa esitetyin perustein KO oli katsonut (kirjallisessa menettelyssä), ettei kysymyksessä olevien ulkomaisten lapsen elatusapua koskevien päätösten pohjautuminen sharialakiin osoittanut niiden tunnustamisen ja täytäntöönpanon olevan ilmeisesti vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita. Siten elatusapumääräysten tunnustaminen tai täytäntöönpano ei ollut ilmeisesti vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita. Asiassa ei ollut tullut esiin muutakaan ulkomailla annetun elatusapua koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan lain 7 §:ssä säädettyä kieltäytymisperustetta. Estettä elatusapumääräysten tunnustamiselle ja täytäntöönpanolle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 19.10.2023)

18.10.2023 13.10

Kuurojen liitto ry arvosteli tekemässään kantelussaan käräjäoikeutta siitä, ettei se järjestänyt kuulovammaiselle lähestymiskieltoa hakeneelle henkilölle viittomakielen tulkkausta käräjäoikeuden istuntoon. Apulaisoikeuskansleri korosti, ettei tilanne ollut hakijan kannalta kohtuullinen tai oikeudenmukainen. Hakijan perusoikeuksien ja oikeusturvan vaarantuminen estyi myös osittain sattumanvaraisista syistä paikalla olleen tukihenkilön pystyttyä tulkkaamaan viittomakielellä. Apulaisoikeuskansleri pyytää oikeusministeriötä arvioimaan lähestymiskieltoa koskevan lainsäädännön tulkinnallisuutta, jolla on myös perus- ja ihmisoikeuksien vaarantumista koskevaa merkitystä. Ministeriön on esitettävä arvionsa viimeistään 30. tammikuuta 2024.

18.10.2023 11.03

Hakemuksen kohteena olevat ratkaisut olivat hakemuksen ja sen liitteeksi oheistetun tutkimussuunnitelman perusteella tutkimuksen kannalta merkittäviä. Kun huomioon otettiin hakemuksen tarkoitus, hakijan tekemiksi ilmoittamansa suojatoimenpiteet, joita oli pidettävä tietosuojan näkökulmasta riittävinä, sekä se, että salassa pidettävät tiedot olivat muutettavissa siten, ettei asia eivätkä henkilöt olleet tapauksesta tunnistettavissa, hakijalle voitiin antaa tilaisuus perehtyä hakemuksen kohteena oleviin tuomioihin myös siltä osin, kuin niihin sisältyi salassa pidettäviä tietoja. (Vailla lainvoimaa 18.102023)

18.10.2023 10.20

Avoin uutinen

17.10.2023 16.00

OA saattoi asiassa (kohdassa 3.2.1) esittämänsä käsityksen menettelyn lainvastaisuudesta vastaisen varalle rikoskomisarion ja vartijan tietoon. Samalla AOA kiinnitti Pohjanmaan poliisilaitoksen huomiota epäillyn oikeuteen olla puhelimitse yhteydessä avustajaansa ja pyysi, että poliisivankilan henkilökuntaa muistutetaan tästä.

17.10.2023 13.03

Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sta vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 17.10.2023)

17.10.2023 8.00

Lautamiehen nukkuminen murhaa koskevan rikosasian istunnossa vaaransi merkittävällä tavalla oikeudenkäyntiin osallistuvien henkilöiden oikeusturvaa sekä myös yleistä luottamusta tuomioistuimeen. (Vailla lainvoimaa 17.10.2023)

16.10.2023 11.45

Asiassa oli riidatonta, ettei vastaaja ollut korjannut syytteessä tarkoitettua esitäytettyä veroilmoitustaan verovuodelta 2017 ulkomailta saadun tulon osalta, vaikka oli eräiltä muilta osin täydentänyt ilmoitusta. KO oli katsonut, ettei vastaajan menettelyä ollut asiassa kerrotut vaiheet kokonaisuutena arvioiden pidettävä tahallisena. Syyte törkeästä veropetoksesta oli hylätty. HO katsoi, että vastaaja oli syytteen teonkuvauksen mukaisesti antamalla viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta tai salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan aiheuttanut tuloveron määräämisen liian alhaisena. Hänen menettelynsä oli ollut tahallista ja se täytti veropetoksen tunnusmerkistön. HO totesi, ettei vastaajan tavoitteleman ja saaman hyödyn määrä (26.723,60 euroa) ollut ollut korostetun suuri. Vastaajan menettelyn ei ollut edes väitetty täyttävän suunnitelmallisuutta koskevaa kvalifiointiperustetta eikä se ollut sisältänyt sellaisia piirteitä, joiden perusteella tekoa olisi voinut pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 16.10.2023)