23.2.2022 16.03

Vaikka päätöksessä todetusti A:n vapauttamista puoltavia seikkoja oli useita, hovioikeus katsoi, että vankeusaikaisen päihteidenkäytön lisäksi ennen kaikkea elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtaneen rikoksen laatu suhteessa suoritetun rangaistuksen pituuteen estivät tässä vaiheessa hänen päästämisensä ehdonalaiseen vapauteen. A:n vankilassaoloajan on siten oltava selvästi 12 vuoden vähimmäisaikaa pidempi. (Vailla lainvoimaa 23.2.2022)

23.2.2022 15.00

Asiaa kokonaisuutena arvioituaan ja ottaen erityisesti huomioon, että nainen (s. 1953) oli tunnustanut tekonsa jo esitutkinnan aikaisessa vaiheessa, HO katsoi, ettei naisen syyksi luettujen rikosten vakavuus, niistä ilmenevä syyllisyys ja aikaisempi rikollisuus edellyttänyt hänelle tuomitun 1 vuoden vankeusrangaistuksen määräämistä ehdottomaksi. Näillä perusteilla ehdollista vankeusrangaistusta oli pidettävä tässä tapauksessa riittävänä rangaistuksena ja KO:n tuomitsema rangaistus oli lievennettävä ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi. (Vailla lainvoimaa 23.2.2022)

23.2.2022 12.30

23.2.2022 9.19

A oli huutanut asunnossaan tappouhkauksia poliisiksi tietämälleen naapurilleen B:lle. Tämän jälkeen A oli mennyt B:n asunnon ovelle, jolloin B oli avannut oven ja ottanut A:n hallintaotteeseen ja lähtenyt kuljettamaan tätä pois. A oli rimpuillut vastaan, ja B oli saanut vammoja. A:ta syytettiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Korkein oikeus katsoi, että vapaa-aikaansa viettämässä ollut poliisimies B ei ollut suorittanut julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa. B:n menettelyä vastustanut A ei ollut syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

22.2.2022 16.00

HO katsoi, että velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat asiaa kokonaisuutena arvioitaessa sitä vastaan puhuvia seikkoja painavampia. Hakijalle oli siten VJL 10 a §:ssä tarkoitettujen painavien syiden perusteella esteestä huolimatta myönnettävä velkajärjestely.

22.2.2022 14.00

Tämän säännön soveltaminen loukkaisi unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta ja horjuttaisi ennakkoratkaisujärjestelmän tehokkuutta.

22.2.2022 11.30

Valvontalautakunta oli katsonut, että AA:n menettelyssä oli ollut kyse tapaohjeiden 9.2 kohdan mukaisesta suorasta yhteydenotosta vastapuoleen, kun hän oli lähettänyt kantelijalle kopion kantelijan avustajalle 29.7.2019 lähettämästään sähköpostista. Yhteydenoton perusteeksi AA:n ilmoittamat seikat eivät olleet oikeuttaneet häntä olemaan yhteydessä suoraan vastapuoleen tämän avustaja ohittaen. Valvontalautakunta oli katsonut, että tapaohjeiden kohdan 9.2 mukaisia erityisiä syitä yhteydenotolle ei ollut ilmennyt ja että AA oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti oltuaan ilman erityistä syytä yhteydessä suoraan vastapuoleen. (Vailla lainvoimaa 22.2.2022)

21.2.2022 15.00

Asiassa lausuttuun ja asianomistajan kertomukseen viitaten KO oli katsonut, että väkivallan käyttö oli tullut mukaan vastaajan toimintaan siinä vaiheessa, kun vastaaja oli väkisin riisunut asianomistajan housut ja työntänyt väkisin pulloa pakaroiden väliin. Pulloa pakaroiden väliin työntämisen KO oli katsonut yksiselitteisesti seksuaalisesti olennaiseen toimintaan vaatimiseksi, tätä oli tukenut asianomistajan kertomus siitä, että vastaaja oli todennut mustasukkaisuuden vuoksi asianomistajan saavan nyt kunnolla sukupuolielintä samalla kun työnsi pulloa hänen pakaroidensa väliin. Tilanne oli päättynyt asianomistajan voimakkaaseen vastustukseen. Tämän perusteella KO oli katsonut, että vastaajan teko oli jäänyt yrityksen asteelle. Vastaaja oli syyllistynyt siihen seksuaaliseen tekoon pakottamisen yritykseen, josta syyttäjä oli hänelle ensisijaisesti rangaistusta vaatinut.

21.2.2022 12.25

Poliisin vuotta 2021 käsittelevät tilastot ovat valmistuneet ja saatavilla poliisin verkkosivuilta. Taulukosta selviävät luvut sekä rikoslajeittain että nimikkeittäin. Lisäksi taulukon välilehdiltä löytyvät sekä valtakunnalliset tiedot että poliisilaitoskohtaiset tiedot. Omana tiedostonaan on valtakunnallisia tunnuslukuja poliisitoiminnasta, kuten toimintavalmiusaikojen kehityksestä ja rikostutkintaan käytetystä ajasta. 

21.2.2022 10.00

Hakijan esittämä peruste menetetyn määräajan palauttamiselle erittäin painavien syiden vuoksi oli ollut pelkästään se, että KO:n tuomion lopputulos oli virheellinen. Asiassa lausutun perusteella ja ottaen erityisesti huomioon määräajan menettämiseen johtanut hakijan oma menettely HO katsoi, ettei hakija ollut esittänyt laissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä määräajan palauttamiseksi. Hakemus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022)

21.2.2022 9.10

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun säilössä pitämisen erityisten edellytysten osalta. Kantelijan menettelyn vuoksi oli perusteltua aihetta olettaa, että kantelija piileskelisi, pakenisi tai muulla tavalla vaikeuttaisi huomattavasti itseään koskevaa päätöksentekoa. Huomioon ottaen lisäksi se, että kantelijalla oli kyky hankkia itselleen väärennettyjä tai vääriä matkustusasiakirjoja, säilöönottoa lievempiä turvaamistoimia ei voitu pitää riittävänä. Säilöönoton perusteet huomioon ottaen kantelijan säilössä pitämistä ei voitu pitää kohtuuttomana kantelijan vetoamilla terveys- tai perhesyillä. Säilössä pitämisen jatkaminen ei myöskään vielä muodostunut kohtuuttomaksi huomioon ottaen, että kantelijan säilöönotto oli kestänyt noin kolme kuukautta. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022)

18.2.2022 14.10

18.2.2022 13.13

Tuomiossa kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että A:n menettely ei täyttänyt rikoslain 32 luvun 4 §:n tuottamuksellisen kätkemisrikoksen tunnusmerkistöä. Mainitun luvun 13 §:n mukaan syyttäjä ei saa nostaa syytettä kätkemisrikkomuksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Asiassa oli riidatonta, että asianomistaja, jolta oli anastettu omaisuutta, ei ollut ilmoittanut syytteessä kuvattua esirikosta tai tekoa, josta A:lle oli vaadittu rangaistusta, syytteeseen pantavaksi. Syyttäjä ei myöskään esittänyt, että tärkeä yleinen etu tässä tapauksessa olisi vaatinut syytteen nostamista kätkemisrikkomuksesta. Tämän vuoksi A:ta ei voitu tuomita kätkemisrikkomuksesta rangaistukseen. Näin ollen käräjäoikeuden tuomiota oli muutettava, syyte hylättävä ja A vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta sekä velvollisuudesta suorittaa valtiolle rikosuhrimaksu 80 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2022)

18.2.2022 11.00

18.2.2022 9.31

A oli julkaissut Facebookin julkisilla sivuilla ja Twitterissä suuren määrän toimittaja B:tä pilkkaavia ja halventavia viestejä, joista B oli saanut tiedon. Samaan aikaan A oli lähettänyt B:lle lukuisia tapaamisehdotuksia sisältäneitä yksityisviestejä.
A:n katsottiin julkaisuillaan ja viesteillään ottaneen toistuvasti yhteyttä B:hen. Kun A:n menettely oli lisäksi oikeudetonta ja omiaan aiheuttamaan ahdistusta B:ssä, A:n syyksi luettiin vainoaminen.

18.2.2022 7.30

HO katsoi tuomiossaan vastaajan syyllistyneen kolmessa syytekohdassa törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön asemesta lievempään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, koska tekoja ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeinä. HO otti teoista tuomittavaa rangaistusta lieventävinä seikkoina huomioon, että vastaaja oli pyrkinyt edistämään rikostensa selvittämistä ja sen, että hän oli hakeutunut hoitoon. HO tuomitsi vastaajan hänen syykseen luetuista rikoksista KO:n tuomitseman 2 vuoden 6 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen asemasta yhteiseen 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistukseen. Vankeusrangaistus määrättiin ehdolliseksi, koska vastaajaa ei ollut aikaisemmin tuomittu vankeusrangaistukseen eikä hänen syykseen luettujen rikosten vakavuus tai hänen rikoksista ilmenevä syyllisyytensä muuta edellyttäneet. Lisäksi KO:n tuomio viraltapanon osalta kumottiin, koska asiassa ei ollut ilmennyt perusteita arvioida vastaajan olevan ilmeisen sopimaton olemaan virkamiehenä. Rangaistuksen alenemisen vuoksi perustetta sotilasarvon menetetyksi tuomitsemiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 18.2.2022)

17.2.2022 14.06

Euroopan komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä, jolla puututaan ympäristörikollisuuteen. Tavoitteena on tehostaa ympäristörikosten tutkintaa ja niihin liittyvää rikosprosessia sekä rangaistusvastuuseen saattamista kaikkialla EU:ssa. Valtioneuvosto lähetti direktiiviehdotuksen 17.2.2022 eduskunnalle tiedoksi.

17.2.2022 11.40

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 4.11.2021–16.12.2021. Lausuntoja annettiin 21. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti esityksen tavoitteisiin ja ehdotettuihin muutoksiin.

17.2.2022 11.00

Hallituksen esityksen (HE 123/2009 vp s. 19) mukaan puhelintiedoksiannon pätevyys edellyttää vahvistuksen lähettämistä. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa vahvistus oli kyllä lähetetty, mutta se oli valittajan esittämän kirjallisen todisteen perusteella lähetetty väärään osoitteeseen ja osoiteselvitys oli tehty 29.9.2021 eli istunnon 28.9.2021 jälkeen. Asiassa ei ollut syytä epäillä, että valittaja olisi itse ilmoittanut haastemiehelle väärän osoitteen. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022)

16.2.2022 15.34

Ottaen huomioon, että hovioikeus oli päätöksellään 27.1.2022 palauttanut yhtiön saneerausmenettelyä koskevan asian käräjäoikeuteen menettelyvirheen vuoksi, hovioikeus ei ollut ottanut kantaa siihen, oliko asiassa perusteet saneerausmenettelyn määräämiselle lakkaamaan. Saneerausmenettelyn jatkamisedellytyksiä ei siten ollut tuomioistuimen päätöksellä ratkaistu. Ottaen lisäksi huomioon lain esitöissä mainittu tavoite viivästyksen välttämisestä, oli perusteltua palauttaa nyt käsiteltävänä oleva konkurssiasia käräjäoikeuteen käsiteltäväksi siten kuin yrityksen saneerauksesta annetussa laissa ja konkurssilaissa säädetään. (Vailla lainvoimaa 16.2.2022)

16.2.2022 11.00

KO oli tuominnut varatuomarin 30 ps rangaistukseen kunnianloukkauksesta ja korvamaan A:lle kärsimyksestä 2.000 euroa ja ansionmenetyksestä 120 euroa. Asiassa oli HO:ssa riidatonta, että vastaaja oli esittänyt syytteen teonkuvauksesta ilmenevät väitteet. Väitteet olivat liittyneet A:n ja hänen entisen puolisonsa väliseen riitaisaan lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusapua koskeneeseen asiaan, jossa vastaaja oli toiminut A:n entisen puolison avustajana. A oli tähän asiaan liittyen tehnyt vastaajaa koskevan kantelun luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toimintaa valvovalle lautakunnalle. Asiassa oli siten kyse sen arvioinnista, olivatko väitteet tässä asiayhteydessä esitettyinä olleet lain tarkoittamalla tavalla valheellisia tai muutoin halventavia, olivatko ne olleet omiaan aiheuttamaan A:lle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa ja jos olivat, oliko vastaajan teko ollut tahallinen. Toisin kuin käräjäoikeus HO hylkäsi syytteen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2022)

15.2.2022 14.00

Vastaaja tuomittiin syyksiluetusta teosta 30 päiväsakon sakkorangaistukseen, jonka KO oli katsonut olevan riittävä ja oikeudenmukainen seuraamus. Ottaen huomioon vastaajan aiheuttaman vahingon määrä, korkeammalle rangaistukselle ei ollut perusteita. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan vahinkovakuutus Oyj:lle sen vakuutuksen perusteella asianomistajalle korvaamasta määrästä 738 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen korvauksen viimeisestä maksupäivästä 22.9.2020 lukien ja oikeudenkäyntikulut 200 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2022)

15.2.2022 12.40

Suomessa tarvitaan edelleen virkamiehiin henkilökohtaisesti kohdentuvaa virkavastuuta. Täsmällisempiä toimintavelvoitteita kehittämällä virkavastuu saadaan pitkälti vastaamaan myös automatisoituvan ja monitoimijaisen modernin hallinnon haasteisiin. Tämän lisäksi 15. helmikuuta julkaistu tutkimus korostaa yhtä tärkeänä julkisyhteisön vastuun kehittämistä. Ilman näitä molempia vastuu-ulottuvuuksia kansalaisten luottamusta julkishallintoon ei voida turvata tehokkaasti.

15.2.2022 11.50

Järjestelyn syntyhetken olosuhteet, tosiasiallisen toimijan piilottaminen ja yhtiön toiminta muutoinkin viittasivat kokonaisuutena arvioituna yhdenmukaisesti siihen, että tarkoituksena oli ollut estää B:n omaisuuden joutuminen velkojille. Asiassa ei ollut esitetty uskottavaa liiketoiminnallista perustetta osakeyhtiömuodon käyttämiselle. Yhtiöllä ei ollut osoitettu olevan itsenäistä B:n varallisuuspiiristä erillistä tarkoitusta, vaan yhtiö oli ollut suhteessa häneen epäitsenäinen. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että oikeudellista muotoa oli ilmeisesti käytetty ulosoton välttämiseksi tai omaisuuden pitämiseksi velkojien ulottumattomissa. Yhtiön epäitsenäisyyteen nähden sen nimissä olevan omaisuuden samaistaminen ei myöskään loukannut yhtiön tai sen velkojien todellisia oikeuksia. Näin ollen kysymyksessä oli ollut B:n ja yhtiön välisessä suhteessa UK 4 luvun 14 §:n mukaisesta keinotekoisesta järjestelystä. (Vailla lainvoimaa 15.2.2022)

15.2.2022 10.31

14.2.2022 15.30

Asiassa selostetun oikeuskäytännön mukaisesti hakijan avustajan erehdystä ei voitu pitää OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuna erityisen painavana syynä palauttaa määräaika valitusta varten, kuten ei myöskään sitä, että jäljennöstä KO:n tuomiosta ei ollut toimitettu avustajalle ennen valitusajan päättymistä. Hakemuksen tueksi ei ollut esitetty muutoinkaan pykälässä tarkoitettuja erittäin painavia syitä. Näin ollen menetettyä määräaikaa ei palautettu. (Vailla lainvoimaa 15.2.2022)

14.2.2022 14.23

Hovioikeudessa esitetyn selvityksen perusteella jäi epäselväksi, kuka kysymyksessä olevan ajoneuvon oli rikosten tekoaikana tosiasiallisesti omistanut, mikä vuoksi oli jäänyt myös riittävällä varmuudella näyttämättä, että A olisi ollut ajoneuvon omistaja. Tätä johtopäätöstä ei muuttanut se, että A oli riidattomasti kuljettanut kyseistä pakettiautoa paitsi 21.8.2019 myös 12.8.2019. Näin ollen pakettiautoa ei voitu tuomita valtiolle menetetyksi A:n rikosten johdosta ja syyttäjän menettämisvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 14.2.2022)

14.2.2022 12.55

L oli tuomittu kahteen valvontarangaistukseen. Rikosseuraamuslaitos oli kieltänyt L:n myöhemmän valvontarangaistuksen aloittamisen, koska aikaisempi valvontarangaistus oli keskeytetty. Syyttäjä vaati kummankin valvontarangaistuksen muuntamista vankeudeksi. L:n törkeäksi velvollisuuksien rikkomiseksi arvioitu menettely oli tapahtunut aikaisemman valvontarangaistuksen täytäntöönpanoprosessin yhteydessä. Kysymys siitä, voitiinko myöhempi valvontarangaistus muuntaa vankeudeksi. Syyttäjän vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 14.2.2022)

14.2.2022 11.31

Käräjäoikeus oli määrännyt A:n vangittavaksi epäiltynä todennäköisin syin törkeästä huumausainerikoksesta. Hovioikeus katsoi, että rikosepäilylle ei ollut pakkokeinolain 2 luvun 11 §:n 1 momentissa edellytettyjä todennäköisiä syitä. Hovioikeus kuitenkin määräsi A:n vangittavaksi pykälän 2 momentin nojalla.
Vangitsemista ei ollut vaadittu pakkokeinolain 2 luvun 11 §:n 2 momentin nojalla, eikä asiassa ollut vedottu siihen, että odotettavissa olisi lisäselvitystä, jonka vuoksi vangitseminen olisi erittäin tärkeää. Hovioikeus ei olisi saanut oma-aloitteisesti ottaa tutkittavakseen lisäselvitykseen liittyvän vangitsemisen edellytyksiä. Hovioikeuden A:n vangitsemista koskevalle päätökselle ei ollut laillisia edellytyksiä. (Ään.)

14.2.2022 11.06

11.2.2022 16.00

OK 5 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin voi erityisestä syystä pidentää täydennyskehotukselle asetettua määräaikaa. Luvun 6 §:n mukaan tuomioistuimen on jätettävä kanne tutkimatta, jollei kantaja noudata hänelle annettua 5 §:ssä tarkoitettua kehotusta ja haastehakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi. Siihen nähden, että kantajat olivat täydennykselle asetetussa määräajassa pyytäneet määräajan pidentämistä ja pidennyksen pyytäminen oli täydennyskehotuksessa pyydettyihin toimenpiteisiin nähden ollut perusteltua, edellä selostetun 6 §:n mukaiset edellytykset kanteen jättämiselle tutkimatta eivät olleet täyttyneet. Päätös kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022)

11.2.2022 14.30

11.2.2022 13.31

Tuomiossa kerrotut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei kysymyksessä olevia yhtiöstä A:lle tehtyjä luovutuksia voitu pitää rikoslain 39 luvun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla hyväksyttävinä. Tähän arviointiin ei vaikuttanut se, olisiko A oikeita menettelytapoja käyttäen voinut nostaa yhtiöstä palkkaa ja matkakulujen korvauksia. Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että kysymyksessä olevat varat oli luovutettu yhtiön varoista A:lle ilman hyväksyttävää syytä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022)

11.2.2022 9.19

Ve­ron­pa­lau­tus­ten ulos­mit­tauk­seen tu­lee vuon­na 2022 muu­tok­sia. Ulos­ot­to­lai­tos ei enää anna ulos­ot­to­mie­hil­le suo­si­tus­ta sii­tä, että ulos­ot­to­asiat voi­daan jät­tää vi­reil­le odot­ta­maan mah­dol­li­ses­ti mak­set­ta­vaa vuo­den 2021 ve­ron­pa­lau­tus­ta hel­mi­kuun alus­ta lu­kien. Kun ulos­o­tol­la on tie­to mak­set­ta­vas­ta pa­lau­tuk­ses­ta, ve­ron­pa­lau­tus ulos­mi­ta­taan ja ve­lal­li­sen asiat jää­vät odot­ta­maan ve­ron­pa­lau­tuk­sen mak­sa­mis­ta.

10.2.2022 15.15

Euroopan komissio haluaa tehostaa ja nykyaikaistaa tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden poliisien kesken. Komissio antoi joulukuussa 2021 kolme ehdotusta, jotka muodostavat EU:n poliisiyhteistyösäännöstön: ehdotukset tiedonvaihtodirektiiviksi, neuvoston suositukseksi poliisin operatiivisesta yhteistyöstä sekä niin kutsuttu Prüm II -ehdotus automaattisesta tietojenvaihdosta poliisiyhteistyössä. Tiedonvaihtodirektiivin tarkoituksena on luoda lainvalvontaviranomaisten keskinäisen tietojenvaihdon päälinjat, kun taas Prüm II -asetus määrittäisi tietojenvaihdon tarkempaa sääntelyä. Valtioneuvosto ilmaisi kantansa ehdotuksiin eduskunnalle antamassaan kirjelmässä 10.2.2022.

10.2.2022 11.00

Asiassa oli kysymys siitä, oliko tuomioistuin sidottu vahingonkorvauksena tuomittavan pysyvän haitan osalta aikaisemmin 5.12.2017 tuomitun kärsimyksen ja tilapäisen haitan osalta tehtyyn VahL:n 2 luvun 3 §:n mukaiseen kohtuullisuusharkintaan. Asiassa oli siten kysymys siitä, miltä osin vastaajan maksettavaksi määrättyä vahingonkorvausta pysyvän haitan osalta oli soviteltava. Mainitsemillaan ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 10.2.2022)

9.2.2022 14.24

9.2.2022 13.43

Kyse ei ollut KA:n osalta pelkästään passiivisesta sallimisesta, vaan hän oli myös riidattomasti itse käsitellyt aseita siirtämällä ne toiseen huoneeseen. Aseet olivat näin ollen olleet KA:n hallussa ja määräysvallassa. KA oli siten ampuma-aselaissa tarkoitetulla tavalla pitänyt hallussaan aseita ja patruunoita ilman lupaa. KA:n menettely täytti ampuma-aserikoksen tunnusmerkistön. Aseet eivät olleet HA:n välittömässä valvonnassa ja ne olivat olleet hänen kontrollinsa ulottumattomissa. HA oli itsekin kertonut, ettei hän ollut tiennyt, että KA oli siirtänyt aseet lasikaapista makuuhuoneeseen. Asiassa oli lisäksi riidatonta, että HA oli säilyttänyt vakituisessa asunnossaan kahta kivääriä ampuma-aselain vastaisesti. HA:n menettelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. HA oli syyllistynyt ampuma-aserikokseen. (Vailla lainvoimaa 9.2.2022)

9.2.2022 11.50

Asiassa oli ollut riidatonta, että vastaaja oli 31.1.2017 kopioinut omalle työkoneelleen ja sitten siirtänyt omassa henkilökohtaisessa käytössään olleeseen Google Drive -pilvipalveluun silloisen työnantajansa A X Oy:n tiedostoja ja ohjelmia, jotka oli listattu syytteen teonkuvaukseen. Kyse oli ollut laajasta 1,1 gigatavun suuruisesta tiedostojen kopioinnista. Riidatonta oli myös, että tiedot olivat olleet pääosin yrityssalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja, ja ettei vastaajalla ollut oikeutta tietojen kopioimiseen tai niiden siirtämiseen pilvipalveluun. Lisäksi oli riidatonta, että vastaaja oli 5.2.2017 poistanut pilvipalvelusta sinne kopioimansa tiedot. Vastaajan ei ollut väitetty käyttäneen kopioimiaan tietoja hyväkseen tai ilmaisseen niitä ulkopuolisille. Asiassa oli selvitettävä, oliko vastaajan teko yltänyt yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksen asteelle. Tähän liittyen oli myös ratkaistava, olisiko vastaaja ylipäätään voinut hyödyntää kopioimiaan A:n tietoja. Jos menettelyn katsottiin täyttäneen yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksen, oli selvitettävä, oliko vastaaja luopunut yrityksestä tai katunut sitä tehokkaasti RL 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. KO:n tuomitsema 60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus lievennettiin 120 päiväsakoksi. (Vailla lainvoimaa 9.2.2022)

9.2.2022 11.38

9.2.2022 10.00

8.2.2022 14.53

8.2.2022 11.49

Poliisia pakenevien kulkuneuvojen takaa-ajoihin liittyy suuria riskejä tilanteessa osallisena oleville sekä myös sivullisille. Takaa-ajoihin liittyvän voimankäytön sääntelyssä on tuoreen tutkimuksen mukaan ongelmakohtia. Pakkopysäytyksen käyttökynnystä ja takaa-ajotilanteita tulisi analysoida poliisin muuttuvassa toimintaympäristössä. Päätöksenteko poliisiautolla toteuttavasta takaa-ajosta ja pakkopysäytyksestä tulisi lähtökohtaisesti olla päällystöön kuuluvalla poliisimiehellä. Suomessa ollaan toteuttamassa liikenneturvallisuuden strategiatyötä, mikä korostaa liikennevalvonnan ja tutkimustiedon tarvetta liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.Avoin uutinen

8.2.2022 10.30

HO:ssa oli kyse kantajayhtiön vastapuolten maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrästä, kun nämä eivät olleet vastanneet heitä vastaan nostettuun velkomusta ja alunperin myös häätöä koskeneeseen kanteeseen ja asia oli sen vuoksi ratkaistu OK 5 luvun 13 §:n nojalla heitä vastaan annetulla yksipuolisella tuomiolla. HO velvoitti Kuntokeskus B Oy:n ja C:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajayhtiön oikeudenkäyntikulut KO:sta 1.510 eurolla KO:n tuomitseman 110 euron asemesta. Kuntokeskus B Oy ja C velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajayhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa 1.010 eurolla. (Vailla lainvoimaa 8.2.2022)

8.2.2022 8.49

Lapin yliopiston tutkijaryhmä selvitti, miten ulkomaisen virkamiehen lahjontaa koskevia lahjusrikossäännöksiä on sovellettu oikeuskäytännössä. Tutkimus osoittaa, että kansainväliseen liiketoimintaan liittyvien lahjusrikostapausten oikeuskäsittelyyn kytkeytyy erilaisia rikoslainsäädännön kattavuuteen, säännösten muotoiluun, näytön saatavuuteen ja näyttökynnykseen liittyviä haasteita.

7.2.2022 15.00

Poliisi oli 14.1.2014 Heinolassa takavarikoinut kantajan Virosta Suomeen tuomia alkoholijuomia. Syyttäjä oli 29.9.2014 nostanut kantajaa ja muita henkilöitä vastaan syytteen veropetoksesta ja törkeästä alkoholirikoksesta. Rangaistuksen ohella syyttäjä oli vaatinut, että kantaja tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen kohteena olleet takavarikoidut alkoholijuomat. Päijät-Hämeen käräjäoikeus oli 18.6.2015 antamallaan lainvoiman saaneella tuomiolla hylännyt syytteet ja takavarikko oli kumottu. Juomat oli määrätty luovutettavaksi takaisin kantajalle 3.10.2015, jolloin juomien parasta ennen -päiväys oli jo umpeutunut. Kantaja oli kieltäytynyt ottamasta juomia vastaan ja poliisi oli niiden kuntoa tarkastamatta hävittänyt ne. KO oli hylännyt kantajan valtiota vastaan nostaman vahingonkorvauskanteen. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.2.2022)

7.2.2022 13.00

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EU) N:o 1215/2012 7 artiklan 1 alakohdan b alakohdan toista luetelmakohtaa on tulkittava siten, että kun on kyse lennosta, joka on vahvistettu yhtenäisellä varauksella koko matkalle ja joka jakautuu kahteen tai useampaan osuuteen, joilla kuljetuksen suorittajina ovat eri lentoliikenteen harjoittajat, lennon ensimmäisen osuuden määräpaikkaa ei voida pitää kyseisessä säännöksessä tarkoitettuna velvoitteen täyttämispaikkana silloin, kun kyseisen osuuden suorittanutta lentoliikenteen harjoittajaa vastaan on nostettu matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 261/2004 perustuva korvauskanne pelkästään lennon ensimmäisen osuuden lähdön myöhästymisestä aiheutuneen viivästymisen vuoksi.

7.2.2022 9.10

THL on julkaissut verkkosivuillaan väkivaltaa koskevat aihesivut. Sivuilla on aiheeseen liittyvää tutkimustietoa, työkaluja sekä palveluita. Väkivalta-sivut auttavat hahmottamaan väkivaltaa ilmiönä laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Verkkosivut julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi vuoden 2022 aikana.

4.2.2022 16.00

OK 15 luvun 3 §:n 3 momenttia oli tulkittava (KKO 2020:21, kpl 14) siten, että saman asianajotoimiston asianajajat olivat esteellisiä avustamaan B:tä sen vuoksi, että AA2 oli aikaisemmin tuomioistuimen jäsenenä käsitellyt samaa asiaa. Näin ollen asianajaja AA1 oli esteellinen ja siten tehtäväänsä sopimaton tässä asiassa. HO tutki KO:n ratkaisun siltä osin kuin asia oli saatettu HO:n tutkittavaksi. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 4.2.2022)

4.2.2022 13.32

KO oli 28.5.2021 antamallaan päätöksellä määrännyt vastaajan omaisuutta pantavaksi vakuustakavarikkoon yhteisvastuullisesti kolmen muun henkilön kanssa. KO oli määrännyt syyttäjän vaatimuksesta, että haastehakemukseen sisältyvä vakuustakavarikkovaatimus ja päätöksen perustelut oli pidettävä salassa syytteen käsittelyyn saakka tai kunnes asia oli jätetty sillensä. KO oli myös määrännyt asian käsiteltäväksi yleisön läsnä olematta. HO katsoi, että haastehakemukseen sisältyvien tietojen julkiseksi tulemisen voitiin lähtökohtaisesti katsoa aiheuttavan todennäköisesti merkittävää haittaa rikoksen selvittämiselle ja tutkinnan tarkoituksen toteuttamiselle tällaisessa tilanteessa. Ottaen huomioon, että tutkintatoimenpiteet olivat olleet salassapitomääräystä annettaessa vielä käynnissä, HO katsoi, että tiedon antaminen vakuustakavarikkoa koskevasta vaatimuksesta olisi tässä vaiheessa todennäköisesti vaarantanut merkittävällä tavalla rikoksen selvittämistä tai tutkinnan tarkoituksen toteuttamista. Näillä perusteilla KO:n antamalle salassapitomääräykselle oli ollut laissa säädetyt edellytykset, eikä sitä ollut siten aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.2022)