2.6.2022 8.30

Kahlitseminen oli liittynyt vastaajan ja asianomistajan välisen seksifantasian toteuttamiseen, mihin asianomistaja oli alun perin suostunut. Tilanne oli kuitenkin muuttunut ratkaisevasti sen jälkeen, kun vastaaja oli tuonut asuntoon mukaan kaksi asianomistajalle vierasta miestä. Asianomistaja oli edelleen kahleissa, eikä hän pyynnöistä huolimatta päässyt niistä vapaaksi. Vastaaja oli vielä leikannut asianomistajan päältä pois alusvaatteet, jolloin hän oli asunnossa alasti ja kahlehdittuna. Seksifantasian toteuttamisen vuoksi kahlehtiminen osoitti jo teon seksuaalista pohjavirettä. Asianomistaja oli avuttomassa tilassa joutunut vastentahtoisesti alistumaan olemaan kahlittuna ja alastomana vieraiden henkilöiden läsnä ollessa. Näin ollen HO katsoi, että teko oli myös seksuaalisesti olennainen. (Vailla lainvoimaa 2.6.2022)

1.6.2022 14.56

Kor­keim­man oi­keu­den (KKO) uu­dis­tet­tu työ­jär­jes­tys on tul­lut voi­maan 1.6.2022. Työ­jär­jes­tyk­ses­sä an­ne­taan mää­räyk­siä lainkäyttö­asioi­den ja hal­lin­to­asioi­den kä­sit­te­lys­tä kor­keim­mas­sa oi­keu­des­sa. Työjärjestyksen uudistamisen tavoitteena on ollut kehittää työjärjestystä sekä lainkäytön että hallinnon osalta läpinäkyvämpään, tarkoituksenmukaisempaan ja nykyaikaisempaan suuntaan. Myös sähköisiin työtapoihin siirtyminen on otettu huomioon.

1.6.2022 13.35

THL katsoo, että digitaalisten pelien niin sanottuja loot boxeja eli yllätyslaatikoita pitäisi säädellä tiukemmin. Yllätyslaatikosta pelaaja voi saada pelin sisäisiä etuja tai tavaroita, joilla voi olla suuri vaikutus pelin kulkuun. Yllätyslaatikoita voi ostaa oikealla rahalla tai ansaita peliä pelaamalla. Niistä saatuja virtuaalisia esineitä voi myös myydä ja vaihtaa. Maksullisten laatikoiden sisällyttäminen digipeleihin on herättänyt huolta jo pitkään kansainvälisillä foorumeilla, sillä digipelit muistuttavat rahapelejä yhä enemmän.

31.5.2022 15.19

Apulaisoikeuskanslerin omana aloitteena tutkimassa asiassa ilmeni, että tuomioistuinten käyttämän rikostuomiosovellus RITU:n virheellisen käytön seurauksena lukuisia käräjäoikeuden tuomioita oli jäänyt jakelematta eli toimittamatta täytäntöönpanoviranomaisille vuosina 2013-2019. Apulaisoikeuskansleri saattoi kaikkien käräjäoikeuksien tietoon RITU-jakelujen asianmukaisesta muodostamisesta päätöksessään lausumansa näkökohdat.

31.5.2022 14.30

Kesäkuussa 2022 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Valtioneuvoston asetus naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta
- Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 23 §:n muuttaminen
- Poliisin hallinnosta annetun lain 6 §:n muuttaminen
- Huumausainelain muuttaminen
- Valtion virkamieslain muuttaminen
- Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttaminen

31.5.2022 9.49

30.5.2022 11.50

Kokemukseni on, että kansainväliseen parisuhdeoikeuteen (ja myös kansainväliseen perhe- ja perintöoikeuteen) suhtaudutaan asianajajien keskuudessa hieman liian suurpiirteisesti, eikä tuomioistuimissakaan aina ole otettu vakavasti väestön ja parisuhteiden kansainvälistymisestä aiheutuvia oikeusvaikutuksia, kertoo kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa, ja kirjoittaa aiheesta myös Lakikirjaston artikkelissa.Avoin uutinen

30.5.2022 11.30

Valtion varoista maksettavan kohtuullisen asiantuntijapalkkion on katsottu määräytyvän vastaavin perustein kuin yksityisenkin nimeämän asiantuntijan palkkion. (Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten laatuhankkeen työryhmäraportteja XIV 2019, s. 37.) Korkein oikeus ei ole antanut asiantuntijan kohtuullista palkkiotasoa koskevia ennakkopäätöksiä, ja hovioikeuskäytäntö kohtuullisesta palkkiotasosta asiantuntijan kuulemisen osalta on vaihtelevaa. Esimerkiksi oikeusapua saaneen nimeämälle asiantuntijalle on nyt käsillä olevaa asiaa vastaavissa asioissa maksettu valtion varoista kuulemisesta hovioikeuden pääkäsittelyssä 100 euroa (Helsingin hovioikeus 12.7.2021 nro 965) ja 360–1.000 euroa (Helsingin hovioikeus 10.7.2019 nro 901). (Vailla lainvoimaa 30.5.2022)

27.5.2022 15.00

Vastaajan teko 26.4.2019 ei voinut tulla rangaistavaksi RL 41 luvun 1 §:n mukaisena ampuma-aserikoksena eikä saman luvun 3 §:n mukaisena lievänä ampuma-aserikoksena eikä myöskään ampuma-aselain 103 §:n mukaisena ampuma-aserikkomuksena. (Vailla lainvoimaa 27.5.2022)

27.5.2022 12.29

27.5.2022 11.15

Yrityssaneeraus ja yksityishenkilön velkajärjestely uudistuvat heinäkuussa. Uudistus parantaa yrittäjien ja yritysten asemaa ja nopeuttaa velkaantuneiden pääsyä uuteen alkuun. Muutos on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Lisäksi sillä pannaan täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi. Tasavallan presidentti vahvisti lain 25. toukokuuta 2022.

27.5.2022 9.21

Järjestäytyneen rikollisryhmän jäsen A oli viljellyt kannabiskasveja vuokraamallaan kiinteistöllä. Rikoksen tekemiseen oli osallistunut kaksi muuta henkilöä, joista toinen oli ollut saman rikollisryhmän jäsen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että asiassa ei ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että A oli tehnyt hänen syykseen luetun törkeän huumausainerikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. (Ään.)

26.5.2022 13.00

Jotta voitaisiin paremmin varmistaa, että Ukrainassa rikoksiin syyllistyneet saadaan vastuuseen teoistaan, neuvosto hyväksyi keskiviikkona 25.5. uudet säännöt, joiden mukaisesti Eurojust voi säilyttää, analysoida ja varastoida todisteita keskeisistä kansainvälisistä rikoksista, kuten sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhasta. Euroopan parlamentin ja neuvoston odotetaan allekirjoittavan tekstin 30. toukokuuta ja julkaisevan sen pian virallisessa lehdessä. Se tulee voimaan julkaisemista seuraavana päivänä.

25.5.2022 11.30

Maahanmuuttovirasto oli toimittanut valvontalautakunnalle valvontamenettelyä var­ten julkisen oikeusavustajan menettelyä koskien ilmoituksen, jonka mukaan avustaja oli toistuvasti käyttäytynyt ja toiminut epäammattimaisesti sekä epäasialli­sesti turvapaikkaprosessin eri viranomaistahoja sekä hakijoita kohtaan. Avustajan oli muun muassa katsottu toistuvasti puuttuneen hakijoiden vastauksiin sekä esittäneen puhutteluissa johdattelevia kysymyksiä sekä omia tulkintoja ja näin toimineen hakijoi­den edun vastaisesti sekä heidän oikeusturvansa vaarantaen. Lisäksi avustajan oli kat­sottu iänmääritystutkimuksessa käyttäytyneen aggressiivisesti, hankaloittaneen tutki­muksen tekemistä sekä uhkailleen oikeushammaslääkäriä sanallisesti. Valvontalautakunta oli katsonut avustajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. HO kumosi valvontalautakunnan ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 25.5.2022)

25.5.2022 9.36

24.5.2022 11.10

23.5.2022 16.00

Lain esitöissä todetaan, että täydennyskehotuksen laiminlyönnin vuoksi asia voidaan jättää tutkimatta ainoastaan silloin, kun haastehakemus on niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi eikä asian käsittelyä sen vuoksi voida jatkaa. Vähäinen puute ei välttämättä estä tutkimasta asiaa, eikä asiaa sellaisen tiedon täydentämiskehotuksen laiminlyönnin vuoksi tulisi jättää tutkimatta. (HE 15/1990 vp. s. 53.) Edellä todetusti nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ulosoton ajantasainen tosite oli ollut riittävä selvitys hakijan veloista. Hakemus olisi siten täydennyskehotuksen laiminlyönnistä huolimattakin kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi, ja asian käsittelyä olisi voitu jatkaa. (Vailla lainvoimaa 23.5.2022)

23.5.2022 11.45

Asiassa oli HO:ssa riidanalaista, oliko poliisi toiminut virheellisesti, kun se oli valinnut poliisikoiran käytön voimankäyttökeinoksi vastaajan kiinniottamiseksi ja oliko poliisi jättänyt noudattamatta vastaajan kiinnioton suorittamiselle kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Mikäli vastaus näihin kysymyksiin oli myönteinen, asiassa tuli arvioitavaksi vastaajalle aiheutuneiden henkilövahinkojen laatu ja korvausten määrät sekä sovittelun edellytykset. HO katsoi näytön kokonaisarvioinnin perusteella, että poliisikoiran käyttöä oli pidettävä asiassa vallinneiden olosuhteiden perusteella poliisilain 2 luvun 17 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla tarpeellisena sekä poliisilain 1 luvun 3 §:n suhteellisuusperiaatteen ja poliisilain 1 luvun 4 §:n vähimmän haitan periaatteen mukaisena voimakeinona. Poliisin toiminnassa vastaajan kiinniottotilanteessa ei ollut näytetty tapahtuneen sellaista virhettä, jonka perusteella valtio olisi ollut VahL 3 luvun 2 §:n perusteella velvollinen korvaamaan vastaajalle poliisikoiran puremasta aiheutuneet vahingot. (Vailla lainvoimaa 23.5.2022)

20.5.2022 15.36

OM:n asettaman työryhmän 20.12.2021 luovuttamassa yksimielisessä mietinnössä (OM Mietintöjä ja lausuntoja 2022:1) ehdotettiin muutettavaksi pakkokeinolakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja. OM pyysi mietinnöstä 25.3.2022 mennessä lausuntoa 46 taholta. Lausuntoja saapui 40. Suhtautuminen mietinnön ehdotuksiin oli yleisesti myönteistä ja lausunnonantajat kannattivat valtaosaa ehdotuksista. Lain muutostarpeiden tarkastelu katsottiin perustelluksi muun ohessa lain soveltamisesta saatujen käytännön kokemusten pohjalta. Ehdotuksia pidettiin pääosin tarpeellisina ja oikeustilaa selventävinä ja siten myös oikeusvarmuutta lisäävinä.

20.5.2022 14.15

Näin ollen HO katsoi, toisin kuin KO, että hakijalle voitiin myöntää velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin.

20.5.2022 13.20

HO katsoi, että vastaaja oli tunkeutunut peniksellään tiedottomassa tilassa olleen asianomistajan sukupuolielimeen. Teon moitittavuutta korosti se, että asianomistaja oli ollut yksin nukkumassa asunnossa, johon asianomistajalle tuntematon vastaaja oli tullut asianomistajan tietämättä ja ilman lupaa. HO katsoi asiassa kerrotuista korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenevä huomioon ottaen oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi 2 vuoden vankeusrangaistuksen. Se, ettei vastaajaa ollut ennen nyt kysymyksessä olevaa tekoa tuomittu rikoksista, ei ollut riittävä peruste vankeuden ehdolliseksi määräämiselle. Kun asiassa ei ollut muitakaan tällaisia perusteita, vankeus oli tuomittava ehdottomana. Vastaajan henkilökohtaisista olosuhteistaan kertoma ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 20.5.2022)

20.5.2022 11.35

20.5.2022 9.15

Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamista koskevalla säännöksellä suojattiin järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita luottamusmies. Työehtosopimuksen yleissitovuuden ulottuvuudella ei ollut merkitystä rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen. Yrityksen edustajien syyksi luettiin työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen. HO:n tuomio kumottiin.

19.5.2022 14.07

Hallinto-oikeus totesi, että asiassa ilmi tulleen perusteella aluehallintovirasto oli jo kolmessa vuosina 2019 ja 2020 tekemissään päätöksissä antanut Intrum Oy:lle hallinnollista ohjausta siitä, ettei sen nyttemmin varoitukseen johtanut menettelytapa ole lainmukainen. Vaikka varoitus oli annettu yhtiön menettelystä vain velallisen B kohdalla, jonka osalta oli yhtiön mukaan tapahtunut järjestelmävirhe, niin yhtiö ei toisaalta ole väittänytkään muuttaneensa menettelytapaansa vastaavissa tilanteissa. Kun Intrum Oy on aiemmin saamastaan hallinnollisesta ohjauksesta huolimatta edelleen jatkanut systemaattisesti kyseistä menettelyä, hallinto-oikeus katsoi, että aluehallintovirasto oli voinut antaa Intrum Oy:lle varoituksen. Aluehallintoviraston ei voitu katsoa käyttäneen harkintavaltaansa virheellisesti eikä varoitusta voitu kuvatuissa oloissa pitää kohtuuttomana taikka suhteellisuusperiaatteen vastaisena seuraamuksena. (Vailla lainvoimaa 19.5.2022)

19.5.2022 13.30

Kun syytetoimenpiteiden kohteena olevaa henkilöä ei kyetä löytämään, asia voidaan ratkaista hänen poissa ollessaan tai hänet voidaan tuomita poissaolevana, mutta hänellä on tämän jälkeen oltava oikeus saada oikeudenkäynti uudelleen vireille asiakysymyksen käsittelemiseksi uudelleen hänen läsnä ollessaan. Oikeus voidaan kuitenkin evätä, jos kyseinen henkilö on tarkoituksellisesti karttanut oikeudenkäyntimenettelyä estämällä viranomaisia ilmoittamasta hänelle oikeudenkäynnistä.

19.5.2022 10.10

Väkivalta koskettaa vuosittain tuhansia suomalaisia ja aiheuttaa mittaamatonta kärsimystä rikosten uhreille ja heidän läheisilleen. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna kirjattiin lähes 36.000 pahoinpitelyrikosta tai henkirikoksen yritystä ja yli 5.000 seksuaalirikosta. Suurin osa väkivallasta ei kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Kriminaalipolitiikan tueksi tarvitaan vankkaa tutkimustietoa sekä väkivallan määrästä ja syistä että toimivista keinoista tukea uhreja. 18.5.2022 ilmestyneessä Haaste-lehtien numerossa 2/2022 käsitellään laajasti väkivallan eri muotoja, muun muassa väkivaltaa lähisuhteissa, kouluympäristössä ja sotarikoksina, ja keskitytään sekä väkivallan uhreihin että tekijöihin.

18.5.2022 16.00

Asiassa oli kysymys Australiassa annettujen lasten elatusapua koskevien päätösten täytäntöönpanokelpoisuudesta Suomessa. Kysymys oli ensinnäkin siitä, olivatko Australian viranomaisen päätökset syntyneet sellaisessa menettelyssä ja olivatko ne sisällöltään sellaisia, että täytäntöönpanohakemukseen voitiin suostua. Edelleen kysymys oli siitä, olisiko hakemukseen oheistetut liitteet tullut kääntää suomeksi tai ruotsiksi ja olivatko täytäntöönpanohakemukseen oheistetut asiakirjat täyttäneet niille laissa asetetut vaatimukset asiakirjojen oikeellisuudesta. Arvioitavana oli lisäksi Suomen elatusapusaatavan täytäntöönpanon vanhentumista koskevan lainsäädännön merkitys täytäntöönpanomääräyksen antamisen kannalta. (Vailla lainvoimaa 18.5.2022)

18.5.2022 12.42

Jussi Päivärinne tutki prosessioikeuden ja tekijänoikeuden alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, kuinka kantaja- ja hakijavaltuuskysymykset on tekijänoikeuden loukkaustapauksissa jäsennettävä ja ratkaistava. Tutkimuksessa selvisi, että näiden kysymysten jäsentäminen ja ratkaiseminen aiheuttavat ajoittain haasteita käytännön oikeuselämässä. Tyhjentävään, lain tasolla tapahtuvaan asiavaltuussääntelyyn ei kuitenkaan ole tulevaisuudessakaan tarvetta, sillä oikeuskäytännön ja -tieteen kautta pystytään hallinnoimaan ja ratkomaan monimutkaisiakin asiavaltuuskysymyksiä.

17.5.2022 14.06

EIT totesi yksimielisesti, että EIS 10 artiklaa (sananvapaus) oli rikottu.

17.5.2022 12.16

Punnitessaan tuomiossa mainittuja seikkoja hovioikeus katsoi, että teon törkeäksi katsomisen puolesta puhuvat seikat olivat teon kokonaisarvostelussa painavampia. A oli siten käräjäoikeuden katsomin tavoin syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 17.5.2022)

17.5.2022 11.30

HO katsoi, ettei näyttö kokonaisuutena arvioiden riittävällä varmuudella osoittanut vastaajan syyllistyneen raiskaukseen, vaan hänen syyllisyydestään oli jäänyt varteenotettava epäily. (Vailla lainvoimaa 17.5.2022)

17.5.2022 9.13

Vastaaja oli kutsuttu tuomioistuimeen uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Vastaaja oli jäänyt henkilökohtaisesti pois pääkäsittelystä, jossa häntä oli edustanut oikeudenkäyntiasiamies. Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan huumausaineen käyttörikoksesta, rattijuopumuksesta, kolmesta kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja näpistyksestä 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion vastaajan valituksesta ja palautti asian käräjäoikeuteen.
Kysymys siitä, oliko vastaaja voitu kutsua käräjäoikeuden pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta ja siitä, oliko asia voitu tutkia ja ratkaista vastaajan henkilökohtaisesta poissaolosta huolimatta.
Korkein oikeus katsoi, että A oli voitu kutsua pääkäsittelyyn uhalla, että asia voitiin tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta ja että asian tutkiminen ja ratkaiseminen pääkäsittelyssä ei ollut vaatinut hänen henkilökohtaista läsnäoloaan. 

16.5.2022 14.32

Organisaatioiden varautuminen henkilötietoihin kohdistuviin tietoturvaloukkauksiin on tärkeä osa kyberhäiriöihin valmistautumista. Teema nousee esiin myös TIETO22-harjoituksessa, jossa harjoitellaan tänä vuonna varautumista vakavaan finanssialan maksuliikennehäiriöön. TIETO22 on Suomen suurin yritysten ja viranomaisten yhteinen kyberturvaharjoitus. Kyberhäiriöihin voi liittyä riski vakavista henkilötietoihin kohdistuvista tietomurroista tai -vuodoista. Osana varautumistaan organisaatioiden tulee varmistaa, että esimerkiksi järjestelmien turvallisuus ja tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvollisuuksiin ja dokumentointiin liittyvät käytännöt ovat kunnossa.

16.5.2022 13.13

Tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että asianosaisten kotirauhaa häiritsevää haukuntaa oli näytetty olleen erityisesti ilta- ja yöaikaan. Ottaen huomioon todistajien kertomukset haukunnan määrästä ja toistuvuudesta, haukunnan oli näytetty olleen myös teonkuvauksessa väitetyin tavoin jatkuvaa. Hovioikeus katsoi, että koirien haukunta oli ollut syytteessä tarkoitettuna aikana siinä määrin voimakasta, pitkäkestoista ja toistuvaa, että se täytti oikeudettoman metelöinnin osalta kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistön ottaen huomioon myös sen, että sitä oli tapahtunut merkittävissä määrin myös ilta- ja yöaikaan. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätöksen vastaajan tahallisuuden osalta. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 16.5.2022)

16.5.2022 12.45

Hovioikeus totesi muun muassa, että A:n elinkautiseen vankeusrangaistukseen johtanut murha ei ollut laadultaan sellainen, että se puoltaisi vapauttamista keskimääräistä vapautumisaikaa selvästi aiemmin. Tällä hetkellä elinkautisvankien keskimääräinen vapautumisaika on noin 14,5 vuotta. Elinkautiseen vankeusrangaistukseen sisältyvillä muilla rikoksilla tai A:n vankilassaoloaikanaan suorittamilla muilla lyhyillä vankeusrangaistuksilla ei ollut katsottava olevan ratkaisevaa merkitystä asiassa. Hovioikeus totesi, että tässä tapauksessa vankilassaoloajan on oltava selvästi 12 vuoden vähimmäisaikaa pidempi. (Vailla lainvoimaa 16.5.2022)

16.5.2022 11.33

Jotta valitusajan päättymisen jälkeen tapahtuvalle valituksen peruutukselle voitaisiin antaa sitova vaikutus, on perusteltua edellyttää, että se on vastannut tekijänsä tahtoa. A:n valituksen peruutusta koskeva kirjelmä oli sisällöltään selkeä ja yksiselitteinen. A:n lausumassa tai asiassa muutoin ei tullut esiin seikkoja, joiden perusteella A:n ilmoitusta valituksen peruutuksesta olisi arvioitava toisin. (Vailla lainvoimaa 16.5.2022)

16.5.2022 10.13

13.5.2022 15.00

13.5.2022 13.15

13.5.2022 9.59

12.5.2022 11.48

Korvattavaksi oikeudenkäynnin aiheuttamaksi työmääräksi HO arvioi 10 tuntia. Korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrä oli näin ollen 100 euroa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 12.5.2022)

12.5.2022 7.22

Poliisi on saanut lähes valmiiksi laajan esitutkinnan valtakunnallisesta korruptiorikoksesta. Esitutkinnan kohteena on ollut teollisuuskemikaaleja ja siivousaineita myynyt yritys ja sen läheisyhtiö, joiden epäillään antaneen lahjuksia. Tapauksen selvittämiseen ovat osallistuneet kaikki poliisilaitokset. Määrällisesti tapaukset ovat jakautuneet kohtalaisen tasaisesti eri puolille Suomea.

11.5.2022 14.30

Kun hakemuksen kohteena on edunvalvonta-asia, jolla puututaan verrattain vahvasti hakemuksen kohteena olevan henkilön itsemääräämisoikeuteen, oikeusturvan tarve on korostetun suuri. Hovioikeus katsoi, että A oli esittänyt tässä tapauksessa erityisen painavan syyn saada määräaika tyytymättömyyden ilmoittamista varten palautetuksi. (Vailla lainvoimaa 11.5.2022)

11.5.2022 11.30

Helsingin hovioikeuspiiri ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta järjestivät vuosina 2020–2021 opintojakson ajankohtaisista rikos-, prosessi- ja vahingonkorvausoikeuteen liittyvistä teemoista. Kurssilla laadituista artikkeleista koottu julkaisu "Valittuja kysymyksiä rikos-, prosessi- ja vahingonkorvausoikeudesta II" on nyt ilmestynyt. Artikkelien kirjoittajat ovat hovioikeuspiirissä työskenteleviä tuomareita, esittelijöitä ja hallinnollisissa tehtävissä työskenteleviä.

11.5.2022 9.46

Yhdysvaltojen liittovaltion poliisi (FBI) oli toteuttanut peiteoperaation, jossa niin kutsuttujen Anom-puhelimien välinen Suomessa tapahtunut viestiliikenne oli käyttäjien tietämättä tallentunut FBI:n palvelimelle. Kysymys siitä, voitiinko tällä tavalla hankittua viestintää hyödyntää todisteena rikosasiassa. Hovioikeus hylkäsi hyödyntämiskieltovaatimukset. (Vailla lainvoimaa 11.5.2022)

11.5.2022 9.09

Hovioikeus totesi, että turvaamistoimiasian ratkaisu perustuu summaariseen tutkintaan. Turvaamisasian summaarisuuden turvaaminen edellyttää, että vaade-edellytyksen täyttymistä harkittaessa ei kuulu tutkia sitä, onko insinööritoimisto korvausvastuussa aiheutuneista vahingoista, vaan nämä väitteet kuuluvat vasta pääasian yhteydessä käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Mainittuihin seikkoihin nähden hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että Rovaniemen kaupunki oli saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että kaupungilla on insinööritoimistoa kohtaan saaminen, joka voidaan määrätä maksettavaksi ulosottokaaren 2 luvun 2 §:n 1–4 kohdassa tarkoitetulla ratkaisulla. (Vailla lainvoimaa 11.5.2022)

10.5.2022 12.15

Päätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus asiaa kokonaisuutena punnitessaan, toisin kuin käräjäoikeus, päätyi katsomaan, että A:lle voitiin myöntää velkajärjestely, kun poikkeuksellisen vahvasti vastaan puhuvia seikkoja ei voitu katsoa olevan olemassa. (Ratkaisuun ei saa hakea muutosta)

10.5.2022 8.30

9.5.2022 16.00

9.5.2022 11.33