Hakutulokset
- Uutiset
3.2.2016 13.14
KHO:n ratkaisu Hanhikiven ydinvoimalan lunastusluvasta ja ennakkohaltuunotosta – Pro Hanhikivellä ei valitusoikeutta, asianosaisen valitus hylättiinHankkeessa oli kysymys ydinenergialaissa tarkoitetun ydinvoimalaitoksen ja siihen liittyvien muiden rakennusten ja rakenteiden rakentamisesta Pyhäjoen Hanhikiven niemen alueelle. Valituksenalainen asia koski lunastuslaissa tarkoitetun lunastusluvan ja ennakkohaltuunottoluvan myöntämistä hankkeelle. Valitus tuli Pro Hanhikivi -yhdistyksen osalta jättää tutkimatta. Valitus tutkittiin yhdistyksen asiakumppanina olleen erityisen oikeuden haltijan osalta. Lunastuslain 4 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset lunastukselle olivat olemassa. Valitus hylättiin. - Uutiset
13.1.2016 12.44
Koskiko vastaajien väite aineellisia vai oikeudenkäynnin edellytyksiä – hovioikeus palautti maanvuokraa koskevan tutkimatta jätetyn asian käräjäoikeuteenKäräjäoikeus oli perustellut ratkaisuaan jättää kanne tutkimatta toista vastaajaa kohtaan kohdistettuna sillä, ettei tämä käräjäoikeuden pääkäsittelyssä vastaanotetun todistelun perusteella ollut osapuoli siinä maanvuokrasopimuksessa, jonka julistamista pätemättömäksi kanteessa oli vaadittu. Kanne oli tätä vastoin perustunut väitteeseen, jonka mukaan toinen vastaaja vuokralaisena oli kyseisen sopimuksen osapuoli. Vastaajat olivat käräjäoikeuden tuomioon merkityssä vastauksessaan puolestaan väittäneet, ettei toista vastaajaa ollut tarkoitus ottaa osapuoleksi sopimukseen eikä hän ollut sopimusta allekirjoittanutkaan, ja katsoneet, että kanne toista vastaajaa vastaan oli tämän vuoksi hylättävä perusteettomana. Hovioikeus katsoi muun muassa, että vastaajien esittämää väitettä siitä, ettei toinen vastaaja ollut kysymyksessä olevan maanvuokrasopimuksen osapuoli, oli pidettävä jutussa annettavan ratkaisun aineellisia eikä oikeudenkäynnin edellytyksiä koskevana. Käräjäoikeuden ei olisi siten pitänyt jättää kannetta tutkimatta mainitun väitteen johdosta. Kysymys myös muiden yhteisomistajien kuulemisesta. (Vailla lainvoimaa 13.1.2016) - Uutiset
8.12.2015 17.00
Hovioikeuden ratkaisu osakaskunnan päätöksen moittimista ja troolin pyydysyksikköarvon vahvistamista koskevassa asiassaOsakaskunta oli vuosikokouksessaan päättänyt jättää troolin yksiköimättä pyyntivälineenä osakkaan esittämästä yksiköintiä koskevasta vaatimuksesta huolimatta. Käräjäoikeus oli tältä osin kumonnut osakaskunnan päätöksen osakkaiden yhdenvertaisuutta loukkaavana. Käräjäoikeus oli kuitenkin jättänyt tutkimatta kantajan vaatimuksen troolin pyydysyksikköarvon vahvistamisesta tuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana sekä hylännyt näyttämättömänä kantajan vaatimuksen kalastuksen taloudellisen tuoton menetyksestä. Hovioikeus katsoi, että osakaskunnan tuli ottaa kalastuslain 1 §:ssä lausutut tavoitteet huomioon myös tehtäessä yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettu päätös kalastuksen järjestämisestä. Asiassa ei ollut edes väitetty, että kalastuslain 1 §:stä ilmenevät tarkoitusperät olisivat vaatineet troolipyynnin rajoittamista tapahtumaan yksinomaan kilpailutuksen perusteella. Osakaskunnan päätös oli perusteeton ja loukkasi osakkaiden yhdenvertaisuutta. Osakas oli käyttänyt hyväkseen yhteisaluelain mukaiset muutoksenhakukeinonsa vaatimalla oikaisua vuosikokouksen päätökseen, mikä oikaisuvaatimus oli osakaskunnan ylimääräisessä kokouksessa hylätty. Osakkaan oikeussuojan tarve huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että tuomioistuimen tuli ottaa tutkittavakseen vaatimus troolin pyydysyksikköarvon vahvistamisesta. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Koska vahingonkorvausvaatimuksen ratkaiseminen edellytti pyydysyksikköarvon määrittämistä, palautti hovioikeus asian myös tältä osin. (Vailla lainvoimaa 8.12.2015) - Uutiset
20.11.2015 12.01
Liiteristä rakennettua ympäristöä koskevat tiedot kaikkien saataville – kaavoitus, yhdyskuntarakenne, luonnonvarat, rakennukset ja asuminenElinympäristön tietopalvelu Liiteri avattiin käyttöön lokakuussa. Liiteri tarjoaa kattavasti tietoa rakennetusta ympäristöstä yhtenäisessä muodossa. Viranomaiset, yritykset ja kansalaiset voivat etsiä palvelusta tietoa esimerkiksi kaavoituksesta, yhdyskuntarakenteesta, luonnonvaroista sekä rakennuksista ja asumisesta. Palvelu sisältää runsaasti rakennettua ympäristöä ja kaavoitusta koskevia tilasto- ja kartta-aineistoja. Niitä voi hyödyntää esimerkiksi kaavoituksessa ja sen seurannassa, rakentamiseen liittyvien lupien ja avustusten ratkaisemisessa, strategisten suunnitelmien ja ohjelmien laatimisessa sekä rakennetun ympäristön tilan seurannassa. Tietojen katselun ja selaamisen lisäksi palvelu mahdollistaa myös tietojen analysoimisen ja havainnollistamisen. - Uutiset
12.10.2015 9.45
Kiinteistönvälittäjän eettiset säännöt päivitettyKiinteistönvälitysalan Keskusliitto (KVKL) on päivittänyt järjestön eettiset säännöt. Sääntöihin on koottu kiinteistönvälitysalan ammattilaisten eettiset periaatteet. Sääntöjen tarkoituksena on varmistaa KVKL:n jäsenryhmittymien ja niitä edustavien yritysten toiminnan eettinen perusta ja vahvistaa osaltaan alan arvostuksen kehittymistä. - Uutiset
17.9.2015 11.00
KKO:n ratkaisu puhevallasta lohkomistoimituksessaLohkomistoimituksen yhteydessä oli suoritettu rajankäynti osakaskunnan järven rannalla sijainneesta vesijättöalueesta myymän määräalan ja kiinteistön X välillä, ja määräala oli siirretty mainittuun kiinteistöön. Saman järven rannalla kiinteistön Y omistanut R valitti toimituksesta maaoikeuteen, joka tutki hänen valituksensa ja hylkäsi sen. Kysymys siitä, onko R ollut toimituksen asianosainen ja onko hänellä oikeus vaatia maaoikeuden tuomion purkamista. R:n purkuhakemus jättiin tutkimatta. - Uutiset
10.8.2015 11.02
Prof. Matti Wiberg: Miksi valtion maksuton data on kunnissa maksullista?Kansalaisten yhdenvertaisuus on perustuslain ydinajatus. Käytännössä yhdenvertaisuus ei toteudu. Erilaiset tietojärjestelmien käyttöehdot eri puolilla maata asettavat kansalaiset eriarvoiseen asemaan muun muassa asuinpaikan mukaan. Paljastava esimerkki on kiinteistötietoja koskevat käyttöehdot eri puolilla maata. Asiasta kirjoittaa valtio-opin professori Matti Wiberg Verkkouutisten blogissa. - Uutiset
27.4.2015 15.15
KHO:n ratkaisu nostamatta jääneestä lunastuskorvauksestaKiinteistönmuodostamislakia edeltäneen jakolain mukaan nostamatta jäänyt talletettu korvaus oli määräajassa palautettavissa korvauksen maksajalle. Jollei tämä määräajassa vaatinut tallettamaansa korvausta takaisin, korvaus meni valtiolle. Vuonna 1997 voimaan tulleen kiinteistönmuodostamislain alkuperäisten ja asiassa sovellettavana olevien säännösten mukaan talletetun korvauksen nostamiselle ei ollut säädetty määräaikaa eikä ollut säädetty siitä, mitä nostamatta jääneelle korvaukselle tapahtuu. Lailla 914/2011 kiinteistönmuodostamislakia on muutettu niin, että viittaussäännösten kautta talletetun korvauksen nostamiseen sovelletaan maksutalletuslakia. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että maksutalletuslain 7 §:n yleissäännöstä oli tullut kiinteistönmuodostamislakia täydentävästi soveltaa A:n tekemään talletukseen. - Uutiset
23.2.2015 13.00
Hovioikeus pohti toisten oikeutta käyttää asuinrakennuksen alla olevia varastojaKantajat katsoivat, että heillä oli oikeus vaatia, että heidän omistamansa kiinteistönosa oli vain heidän käytössään. Vastaajilla ei ollut oikeutta käyttää kantajien asuinrakennuksen kivijalassa olevia varastotiloja. Hovioikeus katsoi, että varastojen jakamisesta oli sovittu 5.2.2011 tai myöhemmässä kokouksessa. Viimeistään tämän sopimisen perusteella kirjatun hallinnanjakosopimuksen oli katsottava muuttuneen. Kun kantajat olivat hyväksyneet varastojen sijainnin, ei merkitystä ole sillä sinänsä vähäisenä pidettävällä haitalla, jota varastot kantajien piha-alueen käytölle aiheuttavat. Vastaajilla oli siten oikeus pitää hallinnassaan ja käyttää kantajien rakennuksen kivijalkaan sijoitettuja varastojaan. (Vailla lainvoimaa 23.2.2015) - Uutiset
13.2.2015 10.12
KKO:n ratkaisu yhteismetsäasiassaOstajalle oli myyty kahdella samana päivänä vahvistetulla kauppakirjalla ensin yhteismetsäosuus erikseen ja sen jälkeen kiinteistö, johon oli kuulunut yhteismetsäosuus. Yhteismetsän osakaskunnan ohjesäännössä oli yhteismetsälain 18 §:n 1 momentin mukainen määräys yhteismetsän etuosto-oikeudesta erikseen myytyyn yhteismetsäosuuteen. Yhteismetsän hoitokunnan päätettyä käyttää etuosto-oikeutta ostaja ei ollut moittinut päätöstä yhteismetsälain 44 §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa. Ostaja oli kuitenkin hakenut yhteismetsäosuuteen lainhuutoa, jonka myöntämistä yhteismetsän osakaskunta oli vastustanut. Ostaja oli katsonut ostaneensa yhteismetsäosuuden yhteismetsän osakkaana. Korkein oikeus katsoi päätöksestä ilmenevillä perusteilla, että kirjaamisviranomaisen olisi pitänyt osoittaa riitaiseksi tullut asia tutkittavaksi oikeudenkäynnissä. (Ään.) - Uutiset
4.2.2015 13.10
Hovioikeus pohti rakennusten omistusoikeutta isojaosta alkaenHuomioon ottaen muun muassa alueella ennen vuotta 1975 toimineiden kalastajien tosiasiallisesta toiminnasta ilmenevät perustellut käsitykset valkama-alueen luonteesta yhteisenä alueena, myös KT:n rakennusten oli perusteltua katsoa olleen yhteiselle alueelle rakennuttuina irtainta omaisuutta. Kun vielä otettiin huomioon, että VT ja hänen poikansa JT olivat hallinneet riidan kohteena olevia rakennuksia 70 vuoden ajan häiriöttä ennen kuin MS oli esittänyt vaatimuksia niiden omistusoikeudesta, hovioikeus päätyi arvioinnissaan käräjäoikeuden tavoin siihen, että riidan kohteena olevien rakennusten omistusoikeus oli KT:n kuoleman jälkeen siirtynyt hänen kuolinpesänsä hyväksynnällä VT:lle ja tämän jälkeen edelleen JT:lle. (Vailla lainvoimaa 4.2.2015) - Uutiset
29.1.2015 10.06
KKO: Virkistysalueeksi kaavoitettua vesijättöä ei voitu lunastaa asuinkiinteistöönAsuinkiinteistön omistaja haki kiinteistönsä kohdalla olevan vesijätön lunastamista. Asemakaavan mukaan vesijättö oli osa yleistä lähivirkistysaluetta, johon kuuluivat kaikki kaava-alueen rannat. Korkein oikeus katsoi, ettei vesijättö huomattavasti haitannut kiinteistön käyttöä kaavan mukaisena rakennuspaikkana. Vesijättöä voitiin lisäksi käyttää kaavan tarkoittamalla tavalla kunnan omistaman naapurikiinteistön kautta. Kiinteistönmuodostamislain 60 §:ssä säädetyt lunastamisen kiinteistökohtaiset edellytykset eivät täyttyneet. - Uutiset
27.1.2015 15.02
Oliko rasitustodistuksessa virhe tai puute – hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin valtiota vastaan ajetun satojentuhansien eurojen korvausvaatimuksenNäyttöä kokonaisuutena arvioiden hovioikeus piti todennäköisimpänä tapahtumainkulkuna asiakirjan manipulointia siten, että kirjallisena todisteena esitetyn rasitustodistuksen sisältö ei sen jälkeen vastannut maanmittaustoimiston samana päivänä antamaa rekisterin tulostetta. Perusteita valtion vahingonkorvausvelvollisuudelle ja käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.1.2015) - Uutiset
30.12.2014 12.07
KKO:n kaksi kiinteistön lohkomiseen liittyvää ratkaisuaKaupunki katsoi määräalan olevan suunnittelutarvealueella ja vastusti lohkomista. Korkein oikeus katsoi tuomiostaan ilmenevin perustein, ettei lohkomiselle ollut edellytyksiä. Toisessa tapauksessa KKO katsoi, ettei asunto-osakeyhtiöllä ollut pelkästään tontin 17 muodostamista koskeneessa lohkomistoimituksessa rasitteen perustamisesta ja tienpidon osittelusta tehtyjen päätösten perusteella oikeutta rakentaa rasitetietä tontin 17 omistajien kustannuksella. - Uutiset
25.11.2014 11.55
Hovioikeus pohti mitä ovat kiinteistön ainesosa, tarpeisto ja aksessiosaanto – käräjäoikeuden tuomio kumottiinHovioikeus vahvisti, että ns. sivuesineet, joita olivat neljä polttoainemittaria, mittarikatos, henkilö- ja kuorma-autojen harjapesukoneet, pesulinjat, korkeapainepesuri ja kahvilan irtaimisto (peili, tiski, lasikot, keittiökaapistot, pöytä, teräsaltaat, astiatelineet, kylmälaitteet, pakastekaappi, liedet ja uunit) kuuluivat muun kuin kiinteistön myyjän omistukseen, joten ne eivät siirtyneet kaupassa ostajalle. (Vailla lainvoimaa 25.11.2014) - Uutiset
15.9.2014 13.00
Hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen etuosto-oikeuden käyttämistä koskevan päätöksenAlueella ei ollut voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa eikä tällaisten kaavojen laatiminen alueelle ollut vireillä. L:n tilan alue ei sisältynyt myöskään kaupungin vuosien 2013-2016 kaavoitusohjelmaan. Kaupunginhallitus ei ollut esittänyt muutakaan selvitystä alueen tulevaa käyttöä koskevista konkreettisista suunnitelmista, joiden voitaisiin arvioida toteutuvan kohtuullisen ajan kuluessa. Hallinto-oikeus katsoi, että etuosto-oikeuden käyttämiselle ei ollut etuostolain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä kaupunginhallituksen tehdessä päätöstään etuosto-oikeuden käyttämisestä L:n tilan kaupassa. Kaupunginhallituksen päätös oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 15.9.2014) - Uutiset
8.9.2014 12.03
Hovioikeus ja käräjäoikeus eri linjoilla kiinteistön kauppakirjan omistusoikeuden siirtymisen lykkäävästä ehdostaKäräjäoikeus oli hyväksynyt perusteen, että kauppakirjassa oli ollut MK 2 luvun 28 §:ssä tarkoitettu lykkäävä ehto, joka oli kaupan purkamisen edellytys, vaikka kauppahinta olikin väitetty kaupantekotilaisuudessa maksetuksi ja kuitatuksi. Kun kauppahinnan maksaminen oli ollut omistusoikeuden siirtymisen ehtona ja kun ostaja ei ollut maksanut kauppahinnasta kuin pienen osan ja kun kauppahinnan maksun viivästyminen oli olennainen, olivat perusteet kaupan purkamiselle olemassa. Hovioikeus puolestaan katsoi, että asiassa ei ilmennyt perusteita katsoa, että kauppaan olisi sisältynyt omistusoikeuden pysymiseen tai siirtymiseen liittyvä ehto, jonka nojalla myyjällä olisi esittämällään perusteella oikeus kaupan purkamiseen. Käräjäoikeuden tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.9.2014) - Uutiset
2.9.2014 13.31
Hovioikeus pohti myyntiesitteen termin "peruskorjauskuntoinen" merkitystä kiinteistön laatuvirheen arvioinnissaHovioikeus katsoi, että kohteen mahdollista virheellisyyttä ei voitu arvioida yksin termin peruskorjauskelpoinen perusteella, vaan asiaa oli tarkasteltava kokonaisuutena. Henkilötodistelun mukaan termi peruskorjauskelpoinen ei ole aivan yksiselitteinen. Ostajat eivät voineet kiinteistönkaupassa arvioida kohdetta yksinomaan kiinteistönvälittäjän myyntiesitteen perusteella, vaan heidän oli huolellisesti tutustuttava kohteeseen. Tämän lisäksi keskeinen merkitys oli sillä, mitä kohdetta koskevassa kuntotarkastusraportissa oli tuotu esiin. Ostajat olivat laiminlyöneet selonottovelvollisuutensa ennen kaupantekoa. He olivat ottaneet tietoisen riskin päättäessään selvittää rakennuksen vaurioita ja ongelmia tarkemmin vasta kaupanteon jälkeen aloittamassaan remontissa. Kohteessa ei siten ollut maakaaren 2 luvun 17 §:ssä tarkoitettua laatuvirhettä. (Vailla lainvoimaa 2.9.2014) - Uutiset
20.8.2014 14.07
Hovioikeuden ratkaisu rakennushankkeen suunnittelun ja rakennuttamisen laiminlyöntien aiheuttaman vahingon korvaamisestaKanta-Hämeen käräjäoikeus oli velvoittanut rakennusprojektin vetäjän A:n henkilökohtaisesti suorittamaan P ja KR:lle yhteisvastuullisesti Kanta-Hämeen käräjäoikeuden 2.7.2012 maksuvelvolliseksi tuomitseman Oy:n kanssa vahingonkorvauksena rakennushankkeen suunnittelun ja rakennuttamisen laiminlyöntien aiheuttamasta vahingosta 20.000 euroa laillisine viivästyskorkoineen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 20.8.2014) - Uutiset
16.7.2014 9.42
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 4.7.–9.7.2014 koskevat tavaramerkin loukkausta ja siitä seuraavan rangaistuksen määräämistä, kiinteistön halkomisesta tehdyn sopimuksen voimassaoloa, sivullisen valitusta ulosottoasiassa ja tilannetta, jossa puolison omaisuuden määrä voi mahdollisesti vaikuttaa velkajärjestelyn piiriin pääsemiseen.