Hakutulokset
- Uutiset
12.1.2022 13.22
Työryhmä valmistelee lakiehdotusta valtion henkilöstön työtapaturmasuojan laajentamiseksi etätyössä
Työtapaturmasuojaa on tarkoitus laajentaa niin, että sen piiriin tulisi kotona tai muussa työnantajan hyväksymässä etätyöpaikassa työpäivän aikana tapahtuneet työtapaturmat. Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän toimikausi päättyy 1. huhtikuuta 2022. - Uutiset
12.1.2022 9.19
KHO: AVI oli voinut velvoittaa työnantajan antamaan selvityksen sisäilmaan vaikuttavasta työtilojen rakenteiden ja materiaalien kunnosta ja asettaa määräyksen tehosteeksi 8 000 euron uhkasakon, vaikka rakennuksen omistaja ja vuokranantaja olivat työnantajan mukaan kieltäneet rakenteita avaavien tutkimusten suorittamisen
Asiassa oli ratkaistavana, oliko työnantaja X:llä ollut uhkasakkolain 10 §:ssä tarkoitettu pätevä syy päävelvoitteen täyttämättä jättämiselle sillä perusteella, että rakennuksen omistaja ja vuokranantaja olivat X:n mukaan kieltäneet rakenteita avaavien tutkimusten suorittamisen. KHO totesi, että työturvallisuuslain 61 § velvoittaa rakennuksen omistajaa ja vuokranantajaa osaltaan sallimaan, että työnantaja suorittaa lain edellyttämät korjaukset tai muutokset. Sanotun säännöksen oli katsottava kattavan myös korjaustarpeiden selvittämisen rakenteita avaavilla tutkimuksilla. Rakennetutkimuksen tekemistä koskevan rakennuksen omistajan ja vuokranantajan kiellon ei siten ollut katsottava muodostavan uhkasakkolain 10 §:ssä tarkoitettuna pätevänä syynä pidettävää oikeudellista tai tosiasiallista estettä päävelvoitteen täyttämiselle. Uhkasakko oli voitu tuomita maksettavaksi. - Uutiset
11.1.2022 14.31
Siirtolaisuusinstituutin selvitys tukee ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemistä nostamalla esiin kehittämistarpeita viranomaistyössäUlkomaisen työvoiman hyväksikäytön ennakoidaan Suomessa lisääntyvän, kun työvoiman maahanmuutto kasvaa. Ongelmien ehkäiseminen edellyttää lisää tietoa hyväksikäyttöön liittyvistä ilmiöistä ja nykyistä laajempaa panostusta viranomaisten resursseihin ja yhteistyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi keväällä 2021 Siirtolaisuusinstituutilta selvityksen viranomaistyön tuen tarpeista ja tietokatveista ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä. Nyt valmistunut selvitys tukee erityisesti 1.10.2021 voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen (554/2021) toimeenpanemista Maahanmuuttovirastossa. - Uutiset
7.1.2022 8.12
EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketti tuo muutoksia Suomen lainsäädäntöön helmikuun 2022 alusta
Hallitus esittää EU:n tieliikenteen liikkuvuuspaketin edellyttämien lakimuutosten vahvistamista. Liikkuvuuspaketin sosiaali- ja markkinasäännösten kansallinen täytäntöönpano tuo muutoksia liikennepalvelulakiin ja eräisiin muihin siihen liittyviin lakeihin. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait 14. tammikuuta 2022, ja ne tulisivat voimaan 1. helmikuuta 2022. - Uutiset
5.1.2022 13.30
AVI: Kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä parturialan yrittäjälle annettu tuomio pysyi hovioikeudessa
HO ei muuttanut KO:n parturialan yrittäjälle antamaa 70 päiväsakon rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. HO:sa esitetty uusi todistelu ei kumonnut KO:n tuomion perusteena olevaa näyttöä työntekijän pitkistä työpäivistä ja saamatta jääneestä palkasta. (Vailla lainvoimaa 5.1.2021) - Uutiset
4.1.2022 13.30
AVI: Suojaamaton pellinvalssauskone aiheutti tapaturman – päiväsakkoja yhtiön johdolle sekä yhteisösakko yhtiölleTyönantajan on aina järjestelmällisesti selvitettävä ja arvioitava työvälineen turvallisuus ja poistettava havaitut vaarat välittömästi. Työvälineen käyttämisestä työntekijöille aiheutuva vaara on ensisijaisesti poistettava teknisillä toimilla. Vain jos vaaraa ei voida rakenteellisin ratkaisuin poistaa, varmistetaan koneen käytön turvallisuus muulla tavoin, muistuttaa työsuojelun lakimies Annika Häggman Etelä-Suomen AVI:sta. - Uutiset
30.12.2021 13.00
Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneille maksettiin 7 euron tuntipalkkaa - työnantajan edustaja tuomittiin kolmesta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä 80 ps rangaistukseen - yhtiölle 10 000 euron yhteisösakko
HO katsoi, että työnantaja oli yhtiön edustajana syyllistynyt niihin rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Yhtiö tuomittiin KO:ssa selostetuin perustein yhteisösakkoon. Kohtuullinen korvaus loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä oli A:n osalta 3.000 euroa ja B:n sekä C:n osalta 2.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.12.2021) - Uutiset
29.12.2021 8.20
Sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajalle tulee velvollisuus huolehtia siitä, ettei henkilöstö aiheuta potilaille ja asiakkaille covid-19-tartuntariskiä
Eduskunnan täysistunnossa tiistaina 28.12. hyväksytyllä muutoksella säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajalle velvollisuus huolehtia siitä, että henkilöstö ei aiheuta potilaille ja asiakkaille covid-19-tartuntariskiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikissa tehtävissä, joihin liittyy lähikontaktin aiheuttama tartuntariski covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiille asiakkaille tai potilaille, saa lähtökohtaisesti käyttää vain henkilöä, joka on osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja covid-19-tautia vastaan. Lain mukaan henkilö, jolla on lääketieteellinen syy sille, ettei hän voi ottaa covid-19-rokotetta, voi työskennellä osoittamalla aina enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun covid-19-testin negatiivisen tuloksen. Työnantaja voi kuitenkin erityisestä syystä käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa covid-19-tautia vastaan. Lainmuutos tulee voimaan 1. tammikuuta 2022 ja on voimassa 31. joulukuuta 2022 saakka. Sääntelyyn tulee kuukauden siirtymäaikaa, jotta työnantajat ehtivät varmistua henkilöstön suojan riittävyydestä ja ryhtyä mahdollisesti tarvittaviin muihin toimenpiteisiin ja rokottamaton henkilökunta voi tarvittaessa aloittaa rokotesuojan hankkimisen. - Uutiset
27.12.2021 8.30
AVI: Toimitusjohtaja tuomittiin useista rikoksista ehdolliseen vankeuteen – yhtenä rikoksena asbestityöhön liittyvä työturvallisuusrikosTyösuojelun lakimies Reeta Holmi muistuttaa asbestin vaarallisuudesta. Työturvallisuusmääräysten noudattamatta jättämisellä vaarannetaan kaikkien asbestikuiduille altistuvien henkilöiden terveyttä. Asbestipitoisia rakennusmateriaaleja purettaessa ja työstettäessä asbestikuituja vapautuu ilmaan, josta ne hengityksen mukana saattavat kulkeutua keuhkoihin ja kerääntyä sinne. Asbestikuiduille altistuminen voi aiheuttaa muun muassa asbestoosia, keuhkosyöpää ja keuhkopussin sairauksia. - Uutiset
23.12.2021 11.30
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Joulupukki ja rokotustiedot
Joulupukki ei ole pelkästään mielikuvitusolento, vaan myös määräaikainen työntekijä, talkoolainen tai itsenäinen yrittäjä. Yrittäjänä pukki voi toimia ns. kevytyrittäjänä, toiminimiyrittäjänä tai jopa osuuskunta- tai osakeyhtiömuodossa. Myös pukin tilaajat ovat erilaisia. Kyse voi olla yksittäisestä luonnollinen henkilö -tilaajasta, useamman perheen muodostamasta tilaajakollektiivista tai esimerkiksi yrityksestä. Joskus pukki voi ilmestyä myös tilaamatta.Avoin uutinen - Uutiset
21.12.2021 14.00
Työtapaturma kattotyössä: sakkoja toimitusjohtajalle
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa, että nostolaitteissa ja nostoapuvälineissä tulee olla turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät. Nostoapuvälinettä, josta puuttuu suurinta sallittua kuormaa osoittava merkintä, ei saa käyttää. Nostotyön turvallisuuden varmistamiseksi on myös tärkeää huolehtia siitä, että noston vaara-alueella ei liikuta tarpeettomasti. - Uutiset
20.12.2021 8.30
AVI: Asiattomat viestit eivät johtaneet tuomioon häirinnästä, mutta autokorjaamo sai sakkoja riskienarvioinnin puuttumisestaHelsingin käräjäoikeus tuomitsi autokorjausalan yhtiön omistajana toimineen työnantajan edustajan sekä toisen työnantajan edustajan työturvallisuusrikoksesta, kummatkin 15 päiväsakkoon. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi yhtiön 5 000 euron yhteisösakkoon. Käräjäoikeus hylkäsi syytteet häirintään, haitalliseen kuormittumiseen ja perehdyttämiseen liittyvistä laiminlyönneistä. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 17.07
Hovioikeus tuomitsi 16-vuotiaiden tyttöjen kanssa kuvastokuvauksista sopimuksen tehneen yhtön toimialajohtajan seksuaali- ja työrikoksista 7 kuukauden vankeusrangaistukseen ja 80 ps oheissakkoon - yhtiölle 4.500 euron yhteissakko työturvallisuusrikoksesta
HO tuomitsi yhtiön toimialajohtajan, jonka menettely oli ollut pääosin suusanallista, kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja saman menettelyn perusteella myös kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjintärikoksesta 7 kuukauden vankeusrangaistukseen ja 80 ps oheissakkoon. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi lisäksi yhtiölle 4.500 euron yhteissakon työturvallisuusrikoksesta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
17.12.2021 11.50
Vierashuoneessa asianajaja Klaus Nyblin ja professori Janne Salminen: Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen peräänkuuluttaa unioninlaajuista keskustelua koronarokotuksen pakollisuudesta, ja tämä keskustelu käynnistyy todennäköisesti myös Suomessa
Suomessa koronarokotteen kaksi annosta on ottanut 12 vuotta täyttäneistä vasta noin 83 prosenttia ja koko väestöstä runsaat 73 prosenttia. Koronapassin käytön laajentuminen tosin kannustanee monia vielä passiivisiksi jättäytyneitä hakeutumaan rokotukseen. Jos rokottamattomien joukko jää silti liian suureksi ja epidemiatilanne kehittyy yhä vaikeammaksi, joudutaan pohtimaan myös rokotuksen säätämistä pakolliseksi. Kynnys rokotuksen pakollisuudelle on nykyaikaisessa demokratiassa syystäkin korkea. Pakollisuuden valmistelusta on silti jo esimerkkejä muista Euroopan maista, ja linjauksista on ilmaissut kiinnostuksensa myös komissio. Jokaisessa jäsenvaltiossa asia arvioidaan kansallisen lainsäädännön nojalla sekä maakohtainen epidemiatilanne ja rokotuskattavuus huomioon ottaen. Voimassa olevan lainsäädännön perusteella epidemiologinen, lääketieteellinen ja oikeudellinen kokonaisarviointi kuuluu valtioneuvostolle, jonka tulee hankkia käyttöönsä asiantuntijaselvitys. Ennen rokotuksen mahdollista pakollisuutta on tärkeää pyrkiä hyödyntämään rokotuskattavuutta nostavat lievemmät keinot.Avoin uutinen - Uutiset
15.12.2021 15.30
Nuoren työntekijän työtapaturmasta päiväsakkoja ja yhteisösakko
Oulun käräjäoikeus tuomitsi tavarataloyhtiölle 10 000 euron yhteisösakon työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi yhtiön myymäläpäällikkö ja hyllytyspäällikkö tuomittiin 10 päiväsakon sakkorangaistuksiin. Työsuojeluviranomainen eli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa nuoriin työntekijöihin liittyvää erityissuojelua. Nuoret ovat aikuisia työntekijöitä suuremman suojelun tarpeessa ikäänsä liittyvien ominaisuuksiensa sekä vähäisemmän ammattitaitonsa ja työkokemuksensa vuoksi. - Uutiset
14.12.2021 14.41
Ravintola-alan yrittäjälle sakkoja seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja työrikoksista
Etelä-Savon käräjäoikeus tuomitsi ravintolan omistajalle seksuaalisesta hyväksikäytöstä, työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta 80 päiväsakon suuruisen yhteisen sakkorangaistuksen. (Lainvoimainen) - Uutiset
14.12.2021 14.35
Matkailualan yrittäjälle ehdollista vankeutta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja työrikoksistaPohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi pohjoiskarjalaisen matkailualan yrittäjän 5 kuukauden ehdolliseen vankeuteen kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä. Käräjäoikeus hylkäsi yhden seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan syytteen. (Vailla lainvoimaa 14.12.2021) - Uutiset
14.12.2021 11.45
Vierashuoneessa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Koronapassi ja työnantajan toimivalta työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain mukaan
Tartuntatautilain mukaan työnantajalla ei ole oikeutta käsitellä EU:n digitaalisen koronatodistuksen tietoja (ks. 58 j §). Saman lain mukaan pakollinen terveystarkastuskin on työpaikalla mahdollinen vain aluehallintoviraston päätöksellä (ks. 15 ja 16 §:t). Tartuntatautilaissa on lisäksi säännös, jonka mukaan työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja (ks. 48 §). Tartuntatautilain mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Pakollinen rokotus voidaan rajoittaa myös tiettyyn väestön osaan, ryhmään tai ikäluokkaan (ks. 47 §). Kun tartuntatautilaki ei anna työnantajalle työturvallisuuden hoitamiseksi oikeutta kyseisiin toimenpiteisiin, tässä yhteydessä tarkastellaan sitä, miten työturvallisuus- ja työterveyshuoltolain nojalla voidaan arvioida työnantajan toimivaltaa puuttua koronapandemian aiheuttamiin työturvallisuusuhkiin. Rajoittuuko työnantajan toimivalta vain työn järjestelyjä, turvavälejä ja maskeja koskeviin kysymyksiin vai voiko työnantaja joko työturvallisuus- tai/ja työterveyshuoltolain mukaisen toimivaltansa nojalla tehdä enemmänkin, kuten esimerkiksi edellyttää koronarokotustietojen saamista työntekijöiltään? Onko siis työnantajalla oikeus saada selville työntekijöiden riittävä rokotussuoja muissakin kuin vain tartuntatautilain 48 §:n tarkoittamissa tilanteissa?Avoin uutinen - Uutiset
8.12.2021 8.49
Hallituksen esitys ilmoittajansuojasta myöhästyy – suojaa ei ole ennen lain voimaantuloa
Niin sanottua whistleblower-direktiiviä toimeenpaneva lakiesitys myöhästyy direktiivin määräajasta. Oikeusministeriössä valmisteilla oleva hallituksen esitys ilmoittajansuojelulaista pyritään tämänhetkisen arvion mukaan antamaan viikolla 8/2022. Viivästymiseen vaikuttaa muun muassa lakiluonnoksen taustalla olevan EU-sääntelyn laajuus sekä lausuntokierroksella saatu erittäin runsas ja monipuolinen palaute. - Uutiset
2.12.2021 13.13
Uusi opas auttaa huomioimaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit kotimaisissa julkisissa hankinnoissa
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) on toteuttanut Työperäinen hyväksikäyttö ja julkiset hankinnat -oppaan valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankintayksiköiden tueksi. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio ja kunnat, ja ne noudattavat hankinnoissaan hankintalakia. Opas on laadittu osana Hankinta-Suomi-ohjelmaa ja kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpanoa.