19.5.2021 9.38

Hovioikeus katsoi, että tilitoimiston suorituksessa oli ollut virhe. Näyttämättä jäi, että tilitoimisto oli menetellyt huolellisesti. Koska tilitoimisto oli päättänyt toimeksiannon ja virhe sekä sen laajuus oli havaittu uuden tilitoimiston tehdessä kirjanpitoa uudestaan, ei tilitoimistolla ollut enää oikeutta itse korjata virhettä. Tuomiossa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi, että toimeksiantajalla ei ollut velvollisuutta maksaa laskuja osaksikaan. (Vailla lainvoimaa 19.5.2021)

22.4.2021 11.50

Ottaen huomioon pääasian käsittelyn vaihe, A:lle törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomittu rangaistus 6 kuukauden vankeuden sijasta yhdyskuntapalvelua 180 tuntia ja se, että voimassa oleva liiketoimintakielto aiheuttaa ilmeistä haittaa hänen toimeentulolleen, hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden määräämän liiketoimintakiellon täytäntöönpanon keskeyttämiselle oli edellytykset. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta)

13.4.2021 14.47

Valittaja oli päätöksessä todettu virheellinen menettely huomioon ottaen menetellyt huolimattomuudesta hyvän tilintarkastustavan ja tilintarkastusta koskevien säännösten vastaisesti, joten tilintarkastuslautakunnan on tullut antaa hänelle huomautus. (Vailla lainvoimaa 13.4.2021)

24.3.2021 12.33

Tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta 17.5.2006 annetun direktiivin 2006/43/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/56/EU, 22 a artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että tilintarkastusyhteisön tiettyä tilintarkastustoimeksiantoa varten päävastuulliseksi tilintarkastajaksi nimeämän kaltaisen lakisääteisen tilintarkastajan on katsottava ottavan vastaan johtoon kuuluvan avainhenkilön tehtävän tarkastetussa yhteisössä kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla silloin, kun hän tekee viimeksi mainitun kanssa kyseistä tehtävää koskevan työsopimuksen, vaikka hän ei vielä tosiasiallisesti aloittaisi työskentelyä mainitussa tehtävässä.

5.3.2021 7.30

Suomalaiset arvopaperien liikkeeseenlaskijat voivat halutessaan lykätä siirtymistä digitaaliseen tilinpäätösraportointiin (ESEF). Hallitus esittää, että ensimmäiset raportit pitäisi antaa tilikaudelta 2021.

26.2.2021 12.40

Kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastusta koskeneen tutkimuksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat pääosin tyytyväisiä tilintarkastukseen. Lakisääteisen tilintarkastuksen kilpailutuksessa ja hankinnassa on kuitenkin useita ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tutkimusraportissa esitetään kehittämisehdotuksia.

8.2.2021 11.00

Tilinpäätöksessä 31.3.2012 kehittämismenojen tasearvo oli ollut 116.593,51 euroa ja tilinpäätöksessä 31.3.2013 niiden tasearvo oli ollut 326.082,30 euroa. Arvioitaessa, oliko syytteessä kuvattua menettelyä pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, oli asiassa kerrottujen seikkojen lisäksi kiinnitettävä huomiota vielä seuraaviin seikkoihin. Asiassa ei ollut väitetty, ettei yhtiön kirjanpito olisi muilta kuin syytteessä mainituilta osin ollut tehty asianmukaisesti. Väärien tai harhaanjohtavien tietojen kirjaamisella ei myöskään ollut väitetty olleen mitään yhteyttä yhtiön maksuvaikeuksiin tai konkurssimenettelyn alkamiseen. Asiassa ei ollut myöskään tullut ilmi, että vastaajat olisivat saaneet tai yrittäneet saada virheellisistä ja harhaanjohtavista kirjauksista taloudellista hyötyä tai mitään muutakaan henkilökohtaista etua. Asiassa ei siten ollut viitteitä siitä, että kehittämismenojen aktivoinnissa olisi ollut kysymys suunnitelmallisesta edun tavoittelusta. Asiassa ja KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla syytteessä kuvattua menettelyä ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näin ollen HO päätyi asiassa samaan lopputulokseen kuin KO. Syyte oli KO:n esittämin perustein hylättävä vanhentuneena.  (Vailla lainvoimaa 8.2.2021)

8.1.2021 8.20

22.12.2020 14.10

23.11.2020 10.23

Hovioikeus katsoi kahden syytetyn A ja B osalta, että teot täyttivät vain perusmuotoisen kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön. Syyteoikeus kirjanpitorikoksesta oli kuitenkin rikoslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella vanhentunut molemmissa tapauksissa. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että C olisi pyrkinyt luomaan yhtiölle jälkikäteen lisää kuluja siitä tarkoituksessa, että yhtiön suuri rahankäyttö B:n itsensä toimesta olisi kirjanpidollisesti todellista pienempää. Niin ollen syyte avunannosta törkeään kirjanpitorikokseen oli hylättävä. B:n syyksi luetun törkeän velallisen epärehellisyyden vahingollisuuteen, teon vaikuttimiin ja rikoksesta ilmenevään muuhun syyllisyyteen sekä rikoksella tavoitellun hyödyn määrään perustuvan yleisen rangaistuskäytännön huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus oli 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 23.11.2020)