Hakutulokset
- Uutiset
11.4.2018 14.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kansalaisuudesta ja oikeasuhteisuudesta rikoksen johdosta tapahtuvassa luovuttamisessaTapauksessa, jossa unionin kansalainen, jota koskee Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta 25.6.2003 tehdyn sopimuksen perusteella tehty luovuttamispyyntö Yhdysvaltoihin, on tämän pyynnön mahdollista täytäntöönpanoa varten otettu kiinni muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka kansalainen hän on, SEUT 18 ja SEUT 21 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä sille, että pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio perustuslaillisen säännön nojalla kohtelee eri tavalla omia kansalaisiaan kuin muiden unionin jäsenvaltioiden kansalaisia ja että se sallii tämän luovuttamisen, vaikka se ei salli omien kansalaistensa luovuttamista, kun se on ennalta antanut sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jonka kansalainen kyseinen unionin kansalainen on, mahdollisuuden vaatia tämän kansalaisen luovuttamista eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella, eikä viimeksi mainittu jäsenvaltio ole toteuttanut tätä varten mitään toimenpiteitä. - Uutiset
29.3.2018 14.41
Hallinto-oikeuden kolme päätöstä kansalaisuuden saamisesta – hakemukset hylättiinTapaus 1. Hakijalla ei ollut kansalaisuuslaissa tarkoitettua suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullista ja kirjallista taitoa. Asiassa oli siten ratkaistava, voitiinko kielitaitoedellytyksestä hakijan osalta poiketa hakijan terveydentilan tai muun erittäin painavan syyn perusteella. Vaatimusta kielitaitoedellytyksen täyttämisestä ei voitu pitää kohtuuttomana. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että kielen opiskelu olisi hakijalle olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen tosiasiallisesti mahdotonta. Maahanmuuttovirasto oli siten voinut hylätä kansalaisuushakemuksen.
Tapaus 2. Hakija ei esittänyt väitetystä suomen kielen opiskelusta todistusta. Esitettyjen selvitysten perusteella hakijan oli katsottava Suomessa asuessaan osallistuneen kieliopintoja sisältäneeseen koulutukseen vuonna 2011 noin kahden ja puolen kuukauden, vuonna 2012 hieman alle kuuden kuukauden ja vuonna 2016 runsaan neljä kuukauden ajan. Hakijan kielikoulutukseen osallistumista ei näin ollen voitu pitää sillä tavalla säännöllisenä, että kielitaitoedellytyksestä olisi voitu tälläkään perusteella poiketa.
Tapaus 3. Maahanmuuttovirasto oli voinut kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella katsoa, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen ollut tässä vaiheessa perusteltua syytä. Esitetty selvitys huomioon ottaen Maahanmuuttovirasto oli myös voinut olla määräämättä hakijalle odotusaikaa. - Uutiset
22.2.2018 14.21
15 petosrikokseen vuoden aikana syyllistyneen rikoksia ei pidetty kokonaisuutena arvostellen vähäisinä - syyllistyi lievien petosten asemasta petoksiinVastaaja oli noin vuoden aikana syyllistynyt 15 petosrikokseen, joissa aiheutettu vahinko oli ollut 20–257 euroa. Tavoiteltu hyöty ja aiheutetun vahingon määrä oli näin ollen ollut kaikissa tapauksissa vähäinen. HO katsoi vastaajan syyllistyneen hänen syykseen luetuilla menettelyillä petoksiin. Kysymys myös yhdyskuntapalvelurangaistukseen tuomitsemisen edellytyksistä ja vahingonkorvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 22.2.2018) - Uutiset
1.2.2018 14.00
Hallinto-oikeus: Maistraatti oli voinut jättää tutkimatta turvapaikanhakijan avioliiton esteetA ei ollut esittänyt sellaista voimassa olevaa henkilöllisyysasiakirjaa, josta hänen henkilöllisytensä olisi voitu luotettavasti todeta. Hän oli esittänyt jäljennöksen poliisin haltuun ottamasta Irakin passista, jonka voimassaoloaika oli ollut 4.7.2007–3.7.2015. Vanhentunutta matkustusasiakirjaa ei ollut voitu hyväksyä selvityksenä henkilöllisyydestä, koska A:ta ei ollut rekisteröity väestötietojärjestelmään, joten passin henkilötietoja ei voitu verrata väestötietojärjestelmän tietoihin. (Ei lainvoim. 1.2.2018) - Uutiset
16.1.2018 15.15
Selvitys kaksoiskuntalaisuudesta – perustuslaki asettaa reunaehtojaTulevaisuuden kunta -hankkeessa on laadittu selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Selvityksen tehnyt työryhmä toteaa, että monipaikkaisuus perustuu mahdollistavaan lainsäädäntöön: valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen strategia- ja tulevaisuustyössä sekä lainsäädännön valmistelussa tulee jatkossa huomioida paremmin keinot, joilla monipaikkaisuutta voidaan edistää. - Uutiset
11.1.2018 14.47
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus aviopuolison käsitteen tulkinnasta oleskelulupaa myönnettäessäUnionin tuomioistuimella on ensimmäisen kerran tilaisuus ottaa kantaa direktiivissä 2004/38 tarkoitetun aviopuolison käsitteeseen kahden miehen välillä solmitun avioliiton yhteydessä. Julkisasiamies esittää torstaina (11.1.) antamassaan ratkaisuehdotuksessa, että aviopuolison käsitettä sovelletaan Euroopan unionin kansalaisen kanssa avioituneeseen, tämän kanssa samaa sukupuolta olevaan kolmannen valtion kansalaiseen. - Uutiset
27.12.2017 11.00
KHO:n kaksi vuosikirjaratkaisua kielitaitoedellytyksestä kansalaisuutta myönnettäessäKorkein hallinto-oikeus katsoi valittajan itse kirjoittaman turvapaikkapyynnön sekä valittajan kertomuksen oleskelulupa-asiassa osoittavan yksiselitteisesti, että hän oli Suomeen saapuessaan osannut lukea ja kirjoittaa. Näin ollen valittajan kansalaisuushakemukseensa liittämän oman suomen kielen opettajan todistuksen vuodelta 2014 oli katsottava perustuvan tältä osin selkeästi virheellisiin tietoihin valittajan taidoista vuonna 2008. Päätöstä ei siten näissä olosuhteissa voitu perustaa mainittuun opettajan todistukseen. Toisessa asiassa KHO puolestaan katsoi, että Maahanmuuttoviraston olisi tullut ottaa ratkaisunsa perusteeksi sille esitetty valittajan oman suomen kielen opettajan antama todistus. - Uutiset
14.11.2017 15.31
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu kolmannen maan kansalaisen oleskeluoikeudestaKolmannen maan kansalainen, joka on unionin kansalaisen perheenjäsen, voi saada oleskeluoikeuden jäsenvaltiossa, jossa tämä unionin kansalainen on oleskellut ennen kuin hän on hankkinut kyseisen jäsenvaltion kansalaisuuden alkuperäisen kansalaisuutensa lisäksi. Tämän oleskeluoikeuden myöntämisen edellytysten ei pidä olla ankarampia kuin edellytykset, joista säädetään unionin kansalaisten oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen annetussa direktiivissä. - Uutiset
17.10.2017 11.20
KHO ei pitänyt valittajan sukupuolta ja siitä johtuvaa perhetilannetta perusteena poiketa Suomen kansalaisuuden saamiseksi asetetuista kielitaitoedellytyksistäMaahanmuuttovirasto ei ole myöntänyt valittajalle Suomen kansalaisuutta, koska hakija ei täytä kielitaitoedellytystä eikä siitä ole perusteita poiketa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on hylännyt valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä. Valittaja on esittänyt muun ohella, että hänen kyvyttömyytensä hankkia vaadittava kielitaito johtuu hänen sukupuolestaan. Valittajan mukaan hänen ei ole ollut mahdollista opiskella raskauksista ja pienten lasten hoidosta johtuen. KHO:n mukaan perusteita poikkeuksen myöntämiseen yksinomaan valittajan sukupuolen ja siitä johtuvan perhetilanteen perusteella ei ole. - Uutiset
13.10.2017 10.00
KHO: Valittaja oli esittänyt väärennettyjä asiakirjoja henkilöllisyytensä osoittamiseksi Suomeen tullessaan – kansalaisuutta ei voitu myöntääTapauksessa katsottiin, että Suomen kansalaisuutta hakenut Irakin kansalainen ei ollut selvittänyt henkilöllisyttään luotettavasti eikä myöskään ollut esiintynyt johdonmukaisesti samoilla henkilötiedoilla Maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä vaadittavaa kymmentä vuotta. Näin ollen kansalaisuutta ei voitu myöntää valittajalle. (Lyhyt ratkaisuseloste) - Uutiset
11.9.2017 14.10
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste kansalaisuuden kielitaitoedellytyksestä ja päätöksen valituskelpoisuudestaHallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston päätöksen, palautti asian virastolle uudelleen käsiteltäväksi tämän uuden selvityksen perusteella ja liitti päätökseensä valituskiellon. Perusteluissaan hallinto-oikeus oli tosiasiallisesti ratkaissut kysymyksen siitä, täyttääkö valittaja kansalaisuuslain 18 b §:n 2 momentissa luku- ja kirjoitustaidottomalle säädetyn edellytyksen kielitaitoedellytyksestä poikkeamiseksi. Hallinto-oikeuden päätös sisälsi valituskelpoisen ratkaisun. Korkein hallinto-oikeus poisti valituskiellon ja tutki Maahanmuuttoviraston valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä. - Uutiset
15.8.2017 9.53
KHO: Passihakemus voitiin hylätä sillä perusteella ettei hakija ollut suostunut antamaan sormenjälkiään talletettavaksi passin sirun lisäksi passin ulkopuoliseen poliisin tietojärjestelmään kuuluvaan passirekisteriinKHO totesi muun muassa, että poliisin oikeus käyttää sormenjälkitietoja muuhun kuin passin myöntämistä ja valmistamista koskeviin tarkoituksiin on täsmällisesti ja tarkkarajaisesti rajattu lailla vain tilanteisiin, joissa on kyse luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun katastrofin taikka rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamisesta. Näissä tilanteissa sormenjälkiä voidaan verrata rekisteröityihin sormenjälkiin, mutta vertaamista varten otettuja tietoja voidaan käyttää vain vertaamisen ajan ja ne on hävitettävä välittömästi sen jälkeen. Tämän vuoksi ja päätöksessä muutoin esitetyn perusteella voitiin todeta sormenjälkien tallettamisen passirekisteriin täyttävän 52 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kohdassa mainitut edellytykset sekä myös perustuslain suojaamien perusoikeuksien rajoitusedellytykset erityisesti rajoitusten hyväksyttävyyden ja oikeasuhtaisuuden vaatimusten kannalta. - Uutiset
29.6.2017 13.00
Poliisin maksuihin muutoksia 1. heinäkuuta alkaenPoliisin maksuihin tulee muutoksia 1. heinäkuuta 2017 alkaen. Muun muassa passien, henkilökorttien ja Supon tekemien turvallisuusselvitysten hinnat nousevat. Henkilökortin ja passin hinnat nousevat neljä euroa. Passin hinta sähköisesti haettuna on 1.7. alkaen 48 euroa ja henkilökortti 54 euroa. Ampuma-aseiden hankkimis- ja hallussapitoluvan hinta nousee 86 euroon (nyt 79 euroa). Myös muut paikallispoliisin maksut nousevat noin 10 prosentilla. - Uutiset
9.6.2017 8.10
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiakirjojen julkisuudestaKorkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, jonka oli tehnyt Sanoma Media Finland Oy / Helsingin Sanomat. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu. - Uutiset
1.6.2017 16.00
Hovioikeus äänesti ulkomaalaisrikkomuksestaKäräjäoikeus katsoi, että todennäköisesti vastaaja ei olisi saanut tutkintavankeuden aikana poistumislupaa vankilasta passiasiansa hoitamiseen. Toisaalta vastaaja ei väittänyt edes yrittäneensä saada vankilasta poistumislupaa passiasiansa hoitamiseksi. Joka tapauksessa vastaaja oli vapautunut tutkintavankeudesta 25.3.2015, mutta varannut ajan uuden muukalaispassia koskevan hakemuksen jättämiselle vasta 5.6.2015. Vastaaja ei esittänyt seikkaa, joka olisi estänyt häntä hakemasta passia 25.3.2015–5.6.2015 välisenä aikana. Käräjäoikeus katsoi, että vastaaja oli tahallaan oleskellut Suomessa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa ja siten syyllistynyt ulkomaalaisrikkomukseen. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden eikä muuttanut sitä. Yksi tuomari kolmesta olisi kuitenkin hylännyt syytteen, koska asiassa ei selvitetty pysyvän oleskeluluvan Suomessa omaavan A:n menetelleen tahallisesti varatessaan ajan uuden muukalaispassin hakemiseksi vasta 5.6.2015. (Vailla lainvoimaa 1.6.2017) - Uutiset
30.5.2017 10.35
KHO pohti vankeusrangaistukseen tuomitun kansalaisuuden saamisen ajankohtaaMaahanmuuttovirasto ei ollut myöntänyt kansalaisuuslain 28 §:n 1 momentin tarkoittaman ilmoituksen tehneelle henkilölle Suomen kansalaisuutta, koska hänet oli ilmoituksen vireilletulon jälkeen, mutta ennen asian ratkaisemista tuomittu vankeusrangaistukseen. Hallinto-oikeus oli kumonut Maahanmuuttoviraston päätöksen, koska kansalaisuusilmoituksen tehnyt henkilö oli täyttänyt lain mukaiset edellytykset ilmoituksen vireilletulopäivänä. Hallinto-oikeuden mukaan kansalaisuuslain 31 §:ssä säädettyä ajankohtaa oli pidettävä kansalaisuutta myönnettäessä ehdottomana. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei kansalaisuuslain 28 §:n 1 momentissa säädetty erikseen ajankohdasta, jota on pidettävä ratkaisevana ilmoituksesta myönnettävän kansalaisuuden edellytysten täyttymisen kannalta. Kansalaisuuslain 31 §:n säännös koski ilmoituksen perusteella myönnettävän kansalaisuuden oikeusvaikutusten alkamista takautuvasti eräissä tilanteissa. Säännöksen perusteella ei kuitenkaan voitu vankeusrangaistukseen tuomitsemattomuutta koskevan edellytyksen kohdalla poiketa päätöksentekomenettelyä koskevasta yleisestä periaatteesta, jonka mukaan edellytysten on täytyttävä hakemuksen ratkaisuhetkellä. Asiaa arvioitaessa otettiin huomioon mainitun edellytyksen esitöistä ilmenevä luonne ja tarkoitus. Kansalaisuuslain 28 §:n 1 momentin mukaisen vankeusrangaistukseen tuomitsemattomuutta koskevan edellytyksen täyttymisen kannalta ratkaisevana oli pidettävä Maahanmuuttoviraston päätöksen tekohetkeä. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja Maahanmuuttoviraston päätös saatettiin voimaan. - Uutiset
5.5.2017 15.31
EU-tuomioistuin: Ilmoitusvelvollisuus yli 10 000 euron käteisvaroista koskee myös EU:n jäsenvaltioissa sijaitsevien lentokenttien kansainvälisiä kauttakulkualueitaJos luonnollinen henkilö, joka poistuu kolmannesta valtiosta saapuneesta ilma-aluksesta jäsenvaltion alueella sijaitsevalla lentoasemalla ja pysyy tällaisen lentoaseman kansainvälisellä kauttakulkualueella ennen nousuaan toiseen ilma-alukseen, joka on lähdössä toiseen kolmanteen valtioon, pitää hallussaan käteistä rahaa vähintään 10 000 euroa unionin alueelle saapuessaan, hänellä on asetuksen N:o 1889/2005 3 artiklan 1 kohdassa säädetty ilmoittamisvelvollisuus. - Uutiset
25.4.2017 11.04
Valediplomaatille tuomittua rangaistusta ei kohtuullistettu oikeudenkäynnin viivästymisen perusteellaVastaaja oli yrittänyt akkreditoitua väärillä asiakirjoilla Suomeen diplomaatiksi. KO oli tuominnut vastaajalle 6 kuukauden vankeusrangaistuksen sijasta 158 tuntia yhdyskuntapalvelua. Vastaajaa oli ensi kerran kuultu esitutkinnassa 30.10.2013. HO katsoi, ettei tästä hetkestä ollut vielä kulunut niin pitkää aikaa, että rangaistusta olisi tullut sen vuoksi kohtuullistaa. (Vailla lainvoimaa 25.4.2017) - Uutiset
20.4.2017 15.01
Työryhmä valmistelemaan lakimuutoksia kokonaisturvallisuudelle tärkeistä kiinteistökaupoista – selvitys asiasta julkaistiinValtioneuvoston kanslia asettaa poikkihallinnollisen työryhmän, jonka tehtävänä valmistella valtion kokonaisturvallisuuden takaavat lakimuutokset kiinteän omaisuuden siirroissa ottaen huomioon eri hallinnonalojen näkemykset. Puolustusministeriön 20. huhtikuuta julkistamassa selvityksessä todetaan, että valtion kokonaisturvallisuuden parantaminen kiinteän omaisuuden siirroissa edellyttää lainsäädännön muuttamista. - Uutiset
6.4.2017 15.44
EU-tuomioistuin: Lainaa hakevilta EU:n ja EFTA-alueen ulkopuolella syntyneiltä henkilöiltä voidaan vaatia jäljennös passista tai oleskeluluvastaRodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annetun direktiivin 2000/43/EY 2 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä luottolaitoksen käytännölle, jonka mukaan asiakkaan, jonka ajokortissa mainitaan syntymämaana muu kuin Euroopan unionin tai Euroopan vapaakauppajärjestön jäsenvaltio, on todistettava henkilöllisyytensä lisäksi esittämällä jäljennös passistaan tai oleskeluluvastaan.