Hakutulokset
- Uutiset
12.3.2019 8.21
Keskusverolautakunta: Ajoneuvon vakuuttamisen kustannuksista veloitettua korvausta oli pidettävä kokonaisuudessaan vastikkeena arvonlisäverottoman vakuutuspalvelun myynnistäA Oy otti vakuutusyhtiöltä vakuutuksen, johon liitettiin useita ajoneuvoja. A Oy veloitti ajoneuvon omistajilta tai haltijoilta korvauksen ajoneuvon vakuuttamisen kustannuksista. Asiakkaan ajotapa vaikutti korvauksen suuruuteen. A Oy:n ajoneuvon omistajalta tai haltijalta veloittamaa korvausta oli pidettävä kokonaisuudessaan vastikkeena AVL 44 §:ssä tarkoitetun arvonlisäverottoman vakuutuspalvelun myynnistä. (Lainvoimainen) - Uutiset
6.3.2019 8.00
Eduskunta hyväksyi lait sotilasvirkojen kelpoisuusvaatimusten tarkentamisestaSotilasvirkaan voidaan jatkossa nimittää vain, mikäli henkilöllä ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslaissa tarkoitettua ulkomaansidonnaisuutta, joka voi vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita taikka palvelusturvallisuutta Puolustusvoimissa tai Rajavartiolaitoksessa. Tarkoitus on, että lait tulisivat voimaan 1. heinäkuuta 2019. - Uutiset
21.2.2019 13.26
Henkilöasiakirjat turvallisemmiksi: neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti alustavaan sopuunEU tiukentaa henkilöasiakirjojen turvallisuusvaatimuksia henkilöllisyyspetosten vähentämiseksi. Neuvoston puheenjohtajamaan Romanian ja Euroopan parlamentin edustajat pääsivät tänään epäviralliseen sopimukseen asetuksesta, jolla vahvistetaan EU-kansalaisten henkilökorttien ja EU-kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka eivät ole EU-kansalaisia, myönnettävien oleskelulupien turvallisuutta. Alustava yhteisymmärrys esitetään nyt EU-suurlähettiläille vahvistettavaksi neuvoston puolesta. - Uutiset
12.2.2019 12.11
Asiakirjojen hyväksymismenettelyä yksinkertaistetaan EU-maissaTiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevaa EU:n asetusta aletaan soveltaa 16. helmikuuta 2019. Uudistuksella pyritään vähentämään esimerkiksi avioliitto- ja syntymätodistusten hyväksymiseen liittyviä muodollisuuksia ja kustannuksia. Uudistus merkitsee, että EU-maiden viranomaiset eivät enää jatkossa edellytä niin sanotun apostille-todistuksen esittämistä tiettyjen yleisten asiakirjojen yhteydessä, kun kyse on toisen EU-maan viranomaisen antamasta asiakirjasta. Apostille-todistuksella osoitetaan asiakirjan aitous. - Uutiset
31.1.2019 13.00
Hallinto-oikeus: Oppimisvaikeuksista kärsivän kansalaisuushakemus voitiin hylätä puuttuvan kielitaidon vuoksiHakijan hallinto-oikeudelle esittämä lääkärinlausunto erityisistä oppimisvaikeuksista ja niiden vaikutuksesta kielen oppimiseen merkitsi vetoamista 18 b §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun erittäin painavaan syyhyn. Hallinto-oikeus totesi, että hakijan suomen kielen opettajana toimineen S:n antama todistus ei ole todistus luku- ja kirjoitustaidottomuudesta vaan heikosta luku- ja kirjoitustaidosta. Hakija oli omankin kertomansa mukaan käynyt kotimaassaan yhden vuoden koulua ja oli maahan tullessaan osannut kirjoittaa ainakin hieman. Hakijaa ei siten voitu pitää kansalaisuuslaissa tarkoitetulla tavalla luku- ja kirjoitustaidottomana. (Vailla lainvoimaa 31.1.2019) - Uutiset
7.12.2018 7.00
Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten käsittelyyn esitetään muutoksiaTurvapaikanhakijoiden uusintahakemuksien käsittelyä on tarkoitus tehostaa tarkentamalla uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä. Lakimuutos ei kuitenkaan estä uusintahakemusten tekemistä. Hakijan olisi jatkossa pystyttävä esittämään perustellut syyt sille, miksi hän ei ole esittänyt uusintahakemuksen yhteydessä ilmoittamiaan perusteita aikaisemmin. Tällaisia syitä voivat olla hakijan kotimaassa tapahtuneet muutokset tai hakijan henkilökohtaisessa tilanteessa Suomessa tapahtuneet muutokset. Viivyttämistarkoituksessa tehdyt uusintahakemukset eivät estäisi palautusta. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön matkustusasiakirjan haltuunotosta ja täsmennettäisiin kansainvälistä suojelua hakeneen henkilön työnteko-oikeuden alkamista ja päättymistä. Hankkeen yhteydessä tehtäisiin myös EU:n tuomioistuimen ratkaisun edellyttämät ulkomaalaislain muutokset, jonka mukaan pakolaisen iän arvioimisen lähtökohtana on pidettävä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen jättämispäivämäärää, kun kyseessä on perheenyhdistäminen. Työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovellettaisi henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vuoden työntekijän oleskeluluvalla. - Uutiset
5.12.2018 14.08
Vakaviin rikoksiin syyllistynyt voisi jatkossa menettää Suomen kansalaisuudenTiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voisi jatkossa menettää Suomen kansalaisuuden. Tällaisia rikoksia olisivat maanpetos, valtiopetos ja Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset. Hallitus antoi esityksen kansalaisuuslain muuttamisesta eduskunnalle 5. joulukuuta. Kansalaisuuden voisi menettää vain, jos henkilöllä on myös toisen valtion kansalaisuus ja riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. Myös syntyperäinen Suomen kansalainen voisi menettää kansalaisuutensa. - Uutiset
30.11.2018 8.00
Hallitus esittää sotilasvirkoihin tarkentavia luotettavuusvaatimuksia ulkomaansidonnaisuuksistaSotilasvirkaan voitaisiin nimittää vain henkilö, jolla ei ole sellaista toisen valtion kansalaisuutta tai muuta ulkomaansidonnaisuutta, joka vaarantaa valtion turvallisuutta, yleistä turvallisuutta, maanpuolustusta tai Suomen kansainvälisiä suhteita. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 aikana. - Uutiset
23.11.2018 15.10
Hallinto-oikeus: Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä Irakin kansalaisen kansalaisuushakemuksen neljä vuotta sitten tapahtuneen seksuaalirikoksen vuoksiHakija oli syyllistynyt vankeudella rangaistuun tekoon, eikä hän siten täytä nuhteettomuusedellytystä. Arvioitaessa edellytyksestä poikkeamista oli huomattava, ettei hakija ollut syyllistynyt sen jälkeen muuhun kuin päiväsakoilla rangaistuun liikennerikkomukseen. Lisäksi hakija oli esittänyt selvitystä terveydentilastaan, jonka hoitamistarkoituksessa tapahtuvaa hakijan matkustamista Suomen kansalaisuuden saaminen mahdollisesti helpottaisi. Seksuaalirikosta oli kuitenkin pidettävä laadultaan erityisen vakavana rikoksena, eikä hakijalle siitä määrättyä rangaistusta voitu pitää vähäisenä. Kun lisäksi otettiin huomioon, että teosta oli maahanmuuttoviraston päätöksentekohetkellä kulunut vasta noin neljä vuotta, virasto oli voinut kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella katsoa, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiseen ollut tässä vaiheessa perusteltua syytä. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
1.11.2018 10.15
Oikeusasiamies otti kantaa kaksoiskansalaisen kohteluun valittaessa korkeakouluharjoittelijaa Suomen Moskovan-suurlähetystöönKantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan ulkoministeriön menettelyä valittaessa korkeakouluharjoittelijaa Suomen Moskovan-suurlähetystöön. Kantelijan mukaan hänelle oli tarjottu harjoittelijapaikkaa, mutta kantelijan kerrottua Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuudestaan valintamenettely oli keskeytetty ja kaksoiskansalaisuus oli muodostunut valinnan esteeksi. Kantelijan mukaan menettely ei ollut perustunut lakiin ja oli syrjivä. Edelleen kantelija kertoi, että ministeriö oli kieltäytynyt kertomasta, mihin lakiin sen menettely oli perustunut ja antamasta perusteluja kirjallisesti. Oikeusasiamiehen mukaan lähetystöllä oli ollut lakiin nojautuva oikeuttamisperuste kantelijan erilaiseen kohteluun työhönotossa kansalaisuuden perusteella. Lähetystön olisi kuitenkin tullut oikeusasiamiehen mukaan oma-aloitteisesti selvittää jo esikysymyksenä, oliko kantelijan työhön ottamiselle olemassa jokin jo ennalta lähetystön tiedossa oleva yleinen tehtävän hoitamisen näkökulmasta ratkaiseva este. Kun näin ei ollut tapahtunut vaan valintamenettely oli keskeytetty vasta sen jatkuttua, menettely ei oikeusasiamiehen mukaan ollut hyvän hallinnon mukainen. Lisäksi valinnan epäämisen perusteet olisi kantelijan pyynnöstä tullut ilmoittaa hänelle myös kirjallisesti. - Uutiset
12.10.2018 9.00
Hallituksen esityksen taustalla EU-asetus: Asiakirjojen muodollisia hyväksymismenettelyjä yksinkertaistetaanTiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevaa EU:n asetusta aletaan soveltaa 16. helmikuuta 2019. Asetuksen tavoitteena on vähentää asiakirjojen hyväksymiseen liittyvien muodollisuuksien aiheuttamaa oikeudellista epävarmuutta, kustannuksia ja pitkällisiä menettelyjä. 11. lokakuuta eduskunnalle annetulla lakiesityksellä lainsäädäntöön tehtäisiin asetuksen edellyttämät täydentävät säännökset. - Uutiset
6.9.2018 13.52
KHO:n kaksi lyhyttä ratkaisuselostetta Maahanmuuttoviraston täydennyspyynnön lainmukaisuudesta kansalaisuusasioissaMaahanmuuttovirasto oli tapauksen oloissa voinut luottaa siihen, että sen lähettämä täydennyspyyntö menee valittajalle tiedoksi. Se valittajan ilmoittama seikka, että asiointipalveluun kirjautumisen oli valittajan luku- ja kirjoitustaidottomuuden vuoksi suorittanut toinen henkilö valittajan puolesta, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että Maahanmuuttoviraston täydennyspyyntöä ei olisi lähetetty valittajan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai että se ei olisi ollut Maahanmuuttoviraston esittämällä tavalla valittajan luettavissa sähköisessä asiointipalvelussa. Asiassa ei ollut muutoinkaan osoitettu, että Maahanmuuttovirasto olisi menetellyt lainvastaisesti. Toisessa tapauksessa KHO totesi, että yksinomaan valittajan väitteen perusteella ei ollut katsottava, että hän ei olisi saanut Maahanmuuttoviraston täydennyspyyntöä tiedokseen hallintolain 59 §:n 2 momentissa tarkoitetussa seitsemän päivän määräajassa kirjeen lähettämisestä. - Uutiset
16.8.2018 9.19
KHO:n ratkaisu henkilöllisyyden riittävästä selvittämisestä kansalaisuuden myöntämistä koskevassa asiassaHallinto-oikeus oli katsonut, että kun valittaja oli itse antanut henkilöllisyydestään viranomaisille ristiriitaisia tietoja, ei hänen henkilöllisyytensä voitu katsoa tulleen kansalaisuuden myöntämiseksi riittävällä tavalla selvitetyksi. Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä kansalaisuushakemuksen. Asiassa oli KHO:ssa otettava kantaa siihen, oliko valittajan pyytämää korjausta syntymäaikaan pidettävä kansalaisuuslain 6 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. KHO katsoi, että viiden vuoden eroa ilmoitetuissa syntymäajoissa ei ollut pidettävä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla vähäisenä. Pyyntö valittajan henkilöllisyyden muuttamiseen oli näin ollen katkaissut kansalaisuuslain 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun määräajan kulumisen. Sillä seikalla, että pyydettyä muutosta ei ollut merkitty väestötietojärjestelmään, ei ollut asiassa ratkaisevaa merkitystä. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta. - Uutiset
2.8.2018 10.15
Apulaisoikeuskanslerin lausunto: Kansalaisuuden menettäminen rikoksiin syyllistymisen johdostaApulaisoikeuskansleri antoi lausunnon esitysluonnoksesta, jonka mukaan kansalaisuuslakia muutettaisiin siten, että eräisiin maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksiin syyllistynyt henkilö voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Muutos koskisi ainoastaan kaksoiskansalaisia, joilla on riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. Apulaisoikeuskansleri kiinnitti lausunnossaan huomiota muun ohessa ehdotuksen suureen periaatteelliseen ja käytännölliseen merkitykseen sekä tarpeeseen jatkovalmistelussa vielä selvittää kansalaisuuden menettämisen oikeudellista luonnetta, kansalaisuuden menettämisen ja karkottamisen välistä suhdetta, menettämistä koskevan arvioinnin tarkempaa sisältöä ja ehtoja sekä yksilön oikeusturvan toteutumista ulotettaessa valituslupamenettely kansalaisuuden menettämistä koskeviin asioihin. - Uutiset
12.7.2018 10.31
KHO:n ratkaisu kansalaisuusasiassaKansalaisuuslain mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen edellyttää luotettavasti selvitettyä henkilöllisyyttä. Sitä, onko kansalaisuutta hakevan henkilöllisyys tullut luotettavasti selvitetyksi, on arvioitava kokonaisharkinnalla. - Uutiset
28.6.2018 16.04
Hovioikeus hylkäsi esittelymuistiosta tehdyn tietopyynnönVakiintuneen oikeuskäytännön mukaan esittelymuistio, joka sisältää esittelijän arvion tosiseikoista, sovellettavasta oikeudesta sekä esittelijän ratkaisuehdotuksen, kuuluu neuvottelusalaisuuden piiriin, josta ei edes asianosaisella ole oikeutta saada tietoa. Ratkaisuehdotuksensa perusteluissa esittelijä tarvittaessa ilmoittaa, mitä hän katsoo selvitetyksi ja mitä jääneen näyttämättä sekä esittää oikeudellisen arvioinnin. Ratkaisuehdotus on näiden seikkojen perusteella tehtävä johtopäätös (KKO 1998:35, KKO 2002:27). Hakijan pyytämässä asiassa ei ollut laadittu esittelijän muistion julkista osaa. Asiassa laadittu muistio sisälsi neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvia arvioita, joista asianosaisellakaan ei ollut oikeutta saada tietoa. Näin ollen hakijan pyyntö oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.6.2018) - Uutiset
25.6.2018 8.10
Hallitus esittää: tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuudenSisäministeriö lähetti 21. kesäkuuta lausunnolle hallituksen esityksen, jossa ehdotetaan kansalaisuuslain muuttamista siten, että tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt voisi menettää Suomen kansalaisuuden. Kansalaisuuden menettäminen voisi koskea vain sellaisia henkilöitä, joilla olisi myös jonkin toisen valtion kansalaisuus sekä riittävästi tosiasiallisia siteitä toiseen kansalaisuusvaltioonsa. - Uutiset
5.6.2018 12.30
Unionin tuomioistuin: Unionin kansalaisten ja näiden perheenjäsenten oleskeluvapautta koskevissa unionin oikeuden säännöksissä tarkoitettu aviopuolison käsite kattaa samaa sukupuolta olevat aviopuolisotVaikka jäsenvaltiot voivat vapaasti hyväksyä tai olla hyväksymättä samaa sukupuolta olevien henkilöiden välisen avioliiton, ne eivät voi rajoittaa unionin kansalaisen oleskeluvapautta kieltäytymällä myöntämästä tämän samaa sukupuolta olevalle aviopuolisolle, joka on kolmannen valtion kansalainen, johdettua oleskeluoikeutta alueellaan. - Uutiset
9.5.2018 12.10
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu rajavalvontaa, turvapaikkaa ja maahanmuuttoa koskevassa asiassaEnnakkoratkaisupyyntö koski SEUT 20 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 24 artiklan sekä jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi 16.12.2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY (EUVL 2008, L 348, s. 98) 5 ja 11 artiklan tulkintaa. Uninonin tuomioistuin totesi muun muassa, että direktiivin 2008/115 5 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan sellaisen kolmannen maan kansalaisen osalta, johon on jo kohdistettu palauttamispäätös, johon on liitetty vielä voimassa oleva päätös maahantulokiellosta, tehdään palauttamispäätös ottamatta huomioon sellaisia hänen perhe-elämäänsä liittyviä seikkoja – muun muassa hänen alaikäisen lapsensa etua –, jotka on mainittu tällaisen maahantulokiellon määräämisen jälkeen perheenyhdistämistä varten jätetyssä oleskelua koskevassa hakemuksessa, paitsi jos asianomainen olisi voinut vedota tällaisiin seikkoihin aikaisemmin. - Uutiset
4.5.2018 10.10
KHO:n kaksi ratkaisua kansalaisuuslain nuhteettomuusedellytyksestäMaahanmuuttovirasto ei ollut määrännyt A:lle kansalaisuuslain 19 a §:n 1 momentissa säädettyä odotusaikaa. Kun otettiin huomioon A:n rangaistavista teoista saatu selvitys ja erityisesti tekojen määrä ja toistuvuus sekä niistä kulunut aika, ei Maahanmuuttovirasto ollut käyttänyt harkintavaltaansa väärin jättäessään odotusajan määräämättä.
Toisessa tapauksessa KHO katsoi, että Maahanmuuttovirasto oli voinut kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen A:n tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella arvioida, ettei nuhteettomuusedellytyksestä poikkeamiselle ollut perusteltua syytä.