Hakutulokset
- Uutiset
12.5.2017 8.25
Hallinto-oikeuden päätös perheelle myönnettyjen toimeentulotukien takaisinperinnästäViranomainen haki vastaajalle ja hänen perheelleen myönnettyjen toimeentulotukien takaisinperintää. Perhe koostui vastaajasta, vastaajan puolisosta ja vastaajan neljästä alaikäisestä lapsesta, joista yksi oli puolisoiden yhteinen. Väestötietojärjestelmästä ilmeni, että vastaaja ei ole ollut avioliitossa puolisonsa kanssa. HAO hakijan vaatimuksen määrältään osittain hyläten hyväksyi hakemuksen. (Ei lainvoim. 12.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 12.47
Hovioikeus muutti äidille määrätyn lapsen huollon yhteishuolloksiLaissa edellytettyä olosuhteiden muutosta ei asiassa tässä suhteessa ollut tapahtunut. Arvioidessaan sitä, oliko lapsen huollon muuttamiseen muutoin aihetta, hovioikeus totesi, että vanhempien pysyväisluontoisista kommunikointivaikeuksista huolimatta lapsen elämään liittyvät tärkeät ratkaisut ja myös arkielämän asiat olivat tulleet hoidetuiksi asianmukaisesti eikä niiden osalta tulevaisuudessa ollut noussut esille huolta. Vanhempia kuultaessa kävi ilmi, että kumpikin haluaa turvata lapsen hyvä hoidon ja kasvatuksen sekä antaa hänelle virikkeellisen kasvuympäristön. Kumpikin heistä myös kykenee tähän. Hovioikeus katsoi, ettei myöskään laissa tarkoitettua muuta aihetta huollon muuttamiseen ollut. Näin ollen lapsi määrättiin vanhempiensa yhteiseen huoltoon. (Lainvoimainen 2019) - Uutiset
10.5.2017 8.36
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion entisen aviopuolison oikeudesta lunastaa puolet yhteisenä kotina käytetystä omakotitalosta – osituskirjan subjektiiviselle tulkinnalle ei voitu antaa merkitystäSopimuksen sisältöä koskevia epäselvyyksiä voidaan poistaa tulkinnalla. Käräjäoikeus oli tulkinnut osituskirjaa subjektiivisella, oikeustoimen tekijän eli tässä tapauksessa pesänjakajan tarkoitusta tavoittelevalla tulkinnalla. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että subjektiivisella tulkinnalla on merkitystä lähinnä testamenttioikeudessa, jossa testamenttia tulkitaan vainajan viimeisen tahdon selvittämiseksi. Sopimuksien yhteydessä subjektiivisella tulkinnalla ei juuri ole merkitystä, koska sopimuksessa on jo lähtökohtaisesti yleensä vähintään kaksi oikeustoimen tekijää. Edelleen sopimuksen tulkinta edellyttää, että sopimuksen sisällössä on epäselvyys, joka pyritään poistamaan tulkinnalla. Osituskirjassa ei ole mainintaa siitä, että A:lla olisi kanteen perusteena oleva lunastusoikeus, eikä sopimusta voida pitää tältä osin niin epäselvänä, että sitä voitaisiin tulkinnalla täydentää kanteessa vaaditulla tavalla. A:n kanne talon lunastuksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
9.5.2017 13.00
Hovioikeudessa arvioitin oliko lapsen äiti tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassaHO totesi, että KO oli hylännyt lapsen isän hakemuksen sillä perusteella, ettei tapaamisoikeuden täytäntöönpano ollut yli 12-vuotiaan lapsen terveydentilan ja mielipiteen vuoksi hänen etunsa mukaista. Lapsen terveydentilasta oli esitetty jo perusteoikeudenkäynnissä selvitystä. Oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmeni, että lapsen terveydentilasta oli saatu lisäselvitystä perusteoikeudenkäynnin jälkeen ja vielä täytäntöönpano-oikeudenkäynnin aikana. Se, että valittajana olleen isänkin tietämistä lapsen terveydentilaa koskevista kysymyksistä oli oikeudenkäynnin aikana esitetty lapsen äidin kantaa tukevaa lisäselvitystä, ei tarkoittanut sitä, että hän olisi tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin. Lapsen isän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.5.2017) - Uutiset
8.5.2017 9.10
Hovioikeus: Kun äiti oli saanut hoitoa ja tukea, lapsen edun mukaista ei ollut huollon siirtäminen isälle äidin aiemman päihteidenkäytön vuoksi kun lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokseÄiti oli kertonut saaneensa hoitoa ja tukea ja että hänen tilanteensa oli korjautunut. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että lapsen hoito olisi äidin päihteidenkäytön tai muiden ongelmien vuoksi enää vuoden 2016 alun jälkeen vaarantunut. Lapsi täyttää kolme vuotta 8.5.2017. Hän on syntymästään asti ollut äidin huollossa ja asunut äidin luona lukuun ottamatta kiireellisen sijoituksen aikaa elokuussa 2015. Isä oli tavannut lasta toistaiseksi melko lyhyitä aikoja. Lapsen sisarpuoli asui äidin luona. Äidillä oli oheishuolto myös toiseen lapseen, joka tapasi äitiä joka toinen viikonloppu. Lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokse. Hovioikeus katsoi, että näissä olosuhteissa lapsen edun mukaista ei ole, että hänen huoltonsa siirrettäisiin isälle. - Uutiset
4.5.2017 11.20
Asianajaja perusti ensi- ja turvakodin lastensa tapaamisten järjestämiseksi - valvontalautakunta oli voinut antaa varoituksenAA oli perustanut laitoksen, jotta hänen lapsensa etu ja oikeudet olisivat voineet ainakin tapaamisten osalta toteutua. Valvontalautakunta oli katsonut, että AA oli pyrkinyt tarkoituksellisesti käyttämään hyväkseen Oulun KO:n päätöksessä ollutta ilmeistä nimivirhettä perustaessaan päätöksen saatuaan Jyväskylän ensi- ja turvakoti -nimisen laitoksen Ouluun ja hakiessaan Keski-Suomen KO:lta väliaikaismääräyksen täytäntöönpanoa perustamassaan laitoksessa. HO katsoi, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
4.5.2017 8.10
Hovioikeus poisti äidille maksettavaksi määrätyn uhkasakon lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa – 9-vuotiaan lapsen tahtoon voitiin kiinnittää huomiotaHovioikeus katsoi uskottavasti näytetyksi, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa. Tässä tilanteessa tapaamisten täytäntöönpanoa pakolla ei voitu edellyttää. Hovioikeus katsoi, että äidillä oli ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Käräjäoikeuden päätös uhkasakon määräämisestä äidin maksettavaksi kumottiin. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
28.4.2017 10.38
Inhimillisen erheen takia tehty käräjäoikeuden avioeropäätös poistettiinHovioikeus poisti käräjäoikeuden 29.3.2017 tekemän päätöksen, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon AL 25 §:n 1 momentin nojalla, vaikka hakemus avioerosta oli tullut vireille vasta 20.2.2017 ja riidatonta oli, että puolisot eivät olleet asuneet erillään keskeytyksettä viimeistä kahta vuotta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2017) - Uutiset
18.4.2017 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapsen yksin äidin huoltoonHovioikeus totesi, että vaikka vanhempien yhteishuolto on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tarkoitettu ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös vanhempien eron jälkeen, huoltomuodon valinnan ensisijainen ratkaisukriteeri on lapsen etu. Isän vainoamista koskeva rikostuomio ja äidin suojaksi määrätyt lähestymiskiellot huomioon ottaen asiassa ei ollut edellytyksiä sille, että vanhemmat kykenisivät yhdessä rakentavasti sopimaan lapseen liittyvistä asioista siten kuin yhteishuolto edellyttää. (Vailla lainvoimaa 18.4.2017) - Uutiset
11.4.2017 9.05
Hovioikeus määräsi lapsen yksin äidin huoltoon isän rikostuomion ja lähestymiskieltojen vuoksiB:n vainoamista koskeva rikostuomio ja A:n suojaksi määrätyt lähestymiskiellot huomioon ottaen asiassa ei ollut edellytyksiä sille, että vanhemmat kykenisivät yhdessä rakentavasti sopimaan lapseen liittyvistä asioista siten kuin yhteishuolto edellyttää. Oli selvää, että B:n aggressiivinen yhteydenpito lapsen kautta välitettynä oli olosuhdeselvityksessä selostetuin tavoin lapsen terveyden kannalta haitallista. Myös B:n laiminlyönti noudattaa käräjäoikeuden päätöstä sähköpostitilin avaamisesta yhteydenpidon mahdollistamiseksi osoitti haluttomuutta toimia yhteishuollon edellyttämällä tavalla. Koska edellytykset yhteishuollolle puuttuivat määräsi hovioikeus lapsen yksin äitinsä huoltoon kuitenkin siten, että isä ja äiti yhdessä päättävät lapsen nimestä ja uskonnosta. Isälle vahvistettiin myös tiedonsaantioikeus lapsen asioista. (Vailla lainvoimaa 11.4.2017) - Uutiset
10.4.2017 13.00
Hovioikeus arvioi lapsen etua asumisjärjestelyissä – käräjäoikeuden päätöstä muutettiinAsianosaisten henkilökohtaisten kuulemisten ja muun asiassa esitetyn todistelun perusteella sekä asiaa kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus katsoi, että lapsen etu toteutuu parhaiten hänen asuessaan äidin luona. (Vailla lainvoimaa 10.4.2017) - Uutiset
7.4.2017 13.45
Hovioikeus velvoitti huonontuneen terveydentilan vuoksi huoltoriidan peruuttaneen isän korvaamaan puolet äidin oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaHO katsoi, että asiassa oli erityistä syytä määrätä kulujen korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Ottaen kuitenkin huomioon, että valittaja oli siirretty huonontuneen terveydentilansa seurauksena elinsiirtolistalle helmikuussa 2016 ja että hän oli peruuttanut hakemuksensa vasta valmisteluistunnossa 7.4.2016, HO katsoi, että valittajan oli korvattava puolet vastapuolen oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista HO:ssa koskevat vaatimukset hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.4.2017) - Uutiset
3.4.2017 13.10
Hovioikeuden ratkaisu perusteettomasta edusta avoliiton purkautuessaAsiassa esitetty näyttö siitä, missä tarkoituksessa A oli kanteessa mainittuja töitä tehnyt, oli jäänyt vaillinaiseksi. Oli siten täysin mahdollista, että metsätöiden harjoittaminen, vähäinen rakennustoiminta ja huonekalujen entisöinti olivat olleet A:n harrastus ja että A oli tehnyt näitä töitä panoksenaan yhteistalouden hyväksi, kun B oli huolehtinut kotitaloustöistä ja lasten hoidosta. A:n tekemiä metsätöitä, rakentamista ja huonekalujen entisöintiä ei hovioikeuden mukaan voitu muutoinkaan rinnastaa KKO:n ennakkopäätöksissä tarkasteltuihin tilanteisiin, joissa suoritukset olivat olleet merkittäviä ja joissa panostus oli tehty sillä oletuksella, että avoliitto jatkuu ja kantaja voi käyttää rakennusta yhdessä avopuolisonsa kanssa joko pysyvään asumiseen tai virkistyskäyttöön. Mainitut seikat puhuivat A:n kanteen hyväksymistä vastaan, kuten myös yhteistalouslain 8 §:n 1 momentin esitöistä ilmenevä lausuma, jonka mukaan ”muita esimerkkejä mahdollisista hyvitykseen oikeuttavista panoksista ovat merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai vastaavan varallisuuden sijoittaminen toisen omistamaan rakennukseen tai muuhun omaisuuteen tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi”. Vaikka lausuma koskee yhteistalouslain tulkintaa, myös siitä ilmenee, että korvattavien suoritusten on oltava taloudelliselta arvoltaan merkittäviä. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kanteessa tarkoitettuja töitä ei voitu pitää niin merkittävinä, että ne tulisivat korvattaviksi perusteettomana etuna. Yhteenvetona hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että B olisi saanut A:n kustannuksella sellaista perusteetonta etua, joka hänen tulisi velvoittaa korvaamaan A:lle. (Vailla lainvoimaa 3.4.2017) - Uutiset
28.3.2017 15.31
Hovioikeuden ratkaisu lapsen tapaamisoikeudesta keinohedelmöitystapauksessaAviopuolisot B ja D olivat saaneet lapsen keinohedelmöityksen avulla siten, että hedelmöitys oli tapahtunut käyttäen hyväksi D:n isän A:n sukusoluja. Lapsen C synnyttyä avioliitto oli purkautunut ja B oli hakenut D:n isyyden kumoamista. Isyyden kumoamisen jälkeen A:n kanteesta hänen isyytensä C:hen oli vahvistettu. A:n haettua yhteishuoltoa ja tapaamisoikeutta käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen, koska B:n ja C:n suojaksi oli annettu turvakielto ja he olivat muuttaneet pysyvästi ulkomaille, jonka vuoksi määräys tapaamisoikeudesta olisi ainakin toistaiseksi vaikutukseton. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että tapaamisoikeuden tosiasiallisena tarkoituksena oli säilyttää D:n suhteet lapseen. Hovioikeus katsoi, ettei edellytyksiä yhteishuollolle ollut, mutta vahvisti C:lle oikeuden tavata isäänsä A:ta. (Vailla lainvoimaa 28.3.2017) - Uutiset
27.3.2017 10.30
KKO:n ennakkopäätös yhteisen kodin käsitteestäAviopuolisot olivat vuodesta 2003 vuoteen 2014 saakka asuneet keskimäärin huhti- ja toukokuun vaihteesta syys- ja lokakuun vaihteeseen Suomessa pinta-alaltaan noin 60 neliömetrin asuinrakennuksessa, joka soveltui vakituiseen asumiseen. Muun ajan vuodesta he olivat asuneet Espanjassa, missä heillä oli yhteisenä kotina omakotitalo. Toinen puoliso vaati yhteiselämän lopettamista koskevassa hakemuksessaan sen vahvistamista, että hän saa jäädä asumaan mainittuun kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla asuinrakennus katsottiin avioliittolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi puolisoiden yhteiseksi kodiksi. - Uutiset
22.3.2017 15.00
Kotityöt hoitaneelle naiselle hyvitystä 24 vuotta kestäneen avoliiton hyväksi tehdystä työstäKO oli katsonut naisella olevan oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella 40 000 euron hyvitykseen avoliiton purkauduttua (10 % miehen varallisuuden kasvusta). Osapuolet kuitenkin sopivat asian HO:ssa. Sovinnon mukaan mies maksaa naiselle hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että nainen on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut miehen kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että mies saisi perusteetonta etua naisen kustannuksella. (Vailla lainvoimaa 22.3.2017) - Uutiset
17.3.2017 11.15
KHO:n ratkaisu oleskeluluvasta perhesiteen perusteellaHallinto-oikeus oli lausunut, että A:n avioliitto perheenkokoajan kanssa oli kestänyt tuolloin vasta vähän yli vuoden ja puolisot olivat asuneet yhdessä syksystä 2014 lukien. A oli oleskellut maassa jo useita vuosia ilman oleskelulupaa ja suurelta osin laittomasti. Kun lisäksi otettiin huomioon, että A:n ja C:n oli avioliiton solmiessaan täytynyt ymmärtää, että perhe-elämän viettäminen Suomessa ei välttämättä ole heille mahdollista, sekä oleskelulupahakemuksen hylkäämiseen johtanut hakijan menettely, A:n oleskelulupahakemus oli voitu ulkomaalaislain 66 a §:stä huolimatta hylätä. Korkein hallinto-oikeus yhtyi hallinto-oikeuden asiassa esittämiin perusteluihin. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. - Uutiset
14.3.2017 14.15
Hovioikeus: Adoption vahvistamiselle oli olemassa erittäin poikkeukselliset syytPelastakaa Lapset ry:n adoptioneuvonnan edustajien 26.11.2015 antaman todistuksen perusteella oli selvitetty, että lapsen A:n ja D:n välille oli tosiasiallisesti syntynyt lapsen ja vanhemman välinen suhde heidän asuttua samassa perheessä siitä asti, kun A oli ollut noin kaksivuotias. A kutsuu D:tä isäkseen. Perheeseen kuuluu myös äidin B:n ja D:n yhteinen tytär. Lähipiiri tukee perhettä adoptioasiassa. Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä oli puoltanut adoptiota ja adoption vahvistaminen oli myös A:n toive. Toisin kuin ratkaisussa KKO:2009:40, A:lla oli jo oikeudellisesti toinen vanhempi eikä hänen etunsa tällä perusteella edellyttänyt adoption vahvistamista. Ottaen kuitenkin huomioon ratkaisussa mainitut erityisen painavat syyt hyväksyä hakemus ottolapsisuhteen vahvistamisesta sekä A:n suhteen laatu yhtäältä D:hen ja toisaalta biologiseen isäänsä C:hen, hovioikeus totesi, että A:n ja D:n adoptiosuhteen vahvistaminen on omiaan lisäämään A:n turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta. Adoptiosuhteen vahvistamisella A:n suhde D:hen saatetaan oikeudellisestikin vastaamaan vallitsevaa tilannetta. A:n ja D:n adoption vahvistamiselle oli olemassa erittäin poikkeukselliset syyt. (Vailla lainvoimaa 14.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 16.00
Isyyttään tunnustamisen jälkeen epäilemään alkaneen miehen määräajan jälkeen tehdylle isyyden kumoamiskanteelle oli erittäin painava syy - isyys kumottiinMiehen katsottiin näyttäneen, että hän oli isyyslain 44 §:n 1 momentin määräajan umpeen kulumisen jälkeen saanut tietää olosuhteista, joiden perusteella hänelle oli syntynyt perusteltu aihe epäillä isyyttään ja tätä oli pidettävä erittäin painava syynä sille, ettei kannetta ollut nostettu kahden vuoden kuluessa lapsen isyyden tunnustamisesta. Oikeusgeneettisen tutkimuksen perusteella oli pidettävä selvitettynä, ettei mies ollut lapsen isä. Kanne oli hyväksyttävä ja miehen isyys oli kumottava. HO ei myöntänyt KO:n tuomion kumoamista vaatineelle lapsen äidille ja lapselle jakokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
9.3.2017 16.00
Lasten huoltoa koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen 11-13-vuotiaiden lasten mielipiteen selvittämiseksi ja olosuhdeselvityksen hankkimiseksiHO katsoi, että 11-13-vuotiaiden lasten omat toivomukset ja mielipiteet olisi tullut huoltolain 11 §:n 1 momentin nojalla selvittää. Asianosaisten muutoksenhakuoikeus olosuhdeselvityksessä esiin tulevat seikat huomioon ottavaan ratkaisuun olisi rajoitettu, jos selvitys hankitaan vasta HO:ssa. Tämän vuoksi, vaikka lopullisen ratkaisun saaminen asiaan viivästyy ja oikeudenkäyntikulut mahdollisesti kasvavat, HO harkitsi oikeaksi palauttaa asian KO:een uudelleen käsiteltäväksi (Vailla lainvoimaa 9.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 16.00
Lapsiasiaa hoitanut asianajaja ei ottanut yhteyttä vastapuoleen ennen haastehakemusta - hovioikeus ei pitänyt asianajajalle annettua varoitusta kohtuuttomanaAA oli ryhtyessään oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 8.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 11.05
Hovioikeuskaan ei sovitellut 20 vuotta avioliitossa olleiden puolisoiden ositusta miehen perintönä saaman koti- ja metsätilan osaltaKO oli katsonut, ettei puolittamisperiaatteen mukaisesti toimitetun osituksen lopputulos ollut muodostunut puolisoiden kannalta kohtuuttomaksi eikä nainen ollut saanut osituksessa perusteetonta taloudellista etua. HO totesi, että KO oli tuomiossaan asianmukaisesti huomioinut osituksen sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen sen, mitä AL 103 b §:n 1 momentissa on säädetty erityisesti huomioitavaksi sekä sen, mitä osituksen sovittelusta on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa todettu. HO hyväksyi KO:n tuomiosta ilmenevän oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen lapsen tapaamisoikeusasiassa kun lapsen asuinpaikka oli ollut EspanjaAsiassa oli jo B:n käräjäoikeudelle jättämästä lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta hakemuksesta ilmennyt, että lapsi C oli asian vireilletuloajankohtana 2.10.2014 asunut äitinsä A:n kanssa Espanjassa. Sanottu seikka ilmeni myös C:tä koskevasta väestötietojärjestelmäotteesta. Asiassa oli siten ollut kysymys oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:ssä tarkoitetusta kansainvälisluonteisesta asiasta, jonka osalta käräjäoikeuden oli tullut oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan omasta aloitteestaan tutkia, oliko se ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa. Lapsen asuinpaikasta lausuttu huomioon ottaen Pirkanmaan käräjäoikeus ei ollut Bryssel II a asetuksen 8 artiklan 1. kohta huomioon ottaen asiassa toimivaltainen tuomioistuin, koska lapsen asuinpaikka oli tuolloin Espanjassa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 14.02
Hovioikeudessa arvioitiin oliko lasten tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen vireille laittanut isä velvollinen korvamaan äidin oikeudenkäyntikulut kun asia oli jätetty sillensä isän peruutettua hakemuksensaKO oli katsonut oikeudenkäyntikulujen osalta, ettei asiassa ollut sellaista häviäjää, jonka olisi pitänyt korvata toisen oikeudenkäyntikulut. HO katsoi asiassa esitettyjen seikkojen muodostaneen sellaisen OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisen syyn, jonka perusteella KO:n päätöksen lopputulosta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
28.2.2017 16.15
Eduskunnan kirjaston tietopaketti eutanasia-kansalaisaloitteestaEduskunnan kirjaston ylläpitämään Lakihankkeiden tietopaketit -palveluun on lisätty tietopaketti vireillä olevasta eutanasia-kansalaisaloitteesta. - Uutiset
23.2.2017 15.00
Lasten- ja kodinhoitoon osallistuneen naisen ei katsottu saaneen perusteetonta etua avoliiton aikana vaikka mies oli maksanut asuntolainaa huomattavasti yli oman osuutensaAsiassa oli ollut riidatonta, että mies oli suorittanut yhteisvastuullisen asuntolainan lyhennyksiä vuodesta 2004 lukien 117 000 euroa enemmän kuin nainen. Kun arvioitiin naisen panosta yhteistalouden hyväksi merkittävää oli se, että hän oli ollut vuosina 1999-2003 lasten kanssa kotona ja vuoteen 2007 saakka hän oli tehnyt noin puolet tavanomaisesta työtuntien määrästä. Naisen yksinomaan lasten- ja kodinhoitoon käyttämä aika oli ollut pitkä ja sitä oli sen vuoksi pidettävä niin merkittävänä, että asianosaisten panokset eivät olleet sellaisessa epäsuhdassa, joka olisi aiheuttanut naiselle perusteetonta etua. Miehen 58 500 euron vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.2.2107) - Uutiset
20.2.2017 13.38
Hovioikeudessa arvioitiin oikeusavun jatkamisen edellytyksiä huoltoriidassa - päämiehellä ei ollut puhevaltaa avustajanpalkkion osaltaPääasian osalta katsottiin, että lapsen isän oikeusavun jatkamiseen oli erityisiä syitä ottaen huomioon hänen oikeusturvan tarpeensa sekä asian laatu ja laajuus. Asiaa ei kuitenkaan voitu pitää sillä tavalla erityisen laajana, että olisi ollut perusteltua jatkaa oikeusapua enemmällä kuin 30 lisätunnilla. Käsittelyratkaisussa katsottiin, että kun asianajaja ei ollut omalta osaltaan ilmoittanut tyytymättömyyttä KO:n ratkaisuun, hänen päämiehellään ei ollut puhevaltaa avustajanpalkkion osalta. (Vailla lainvoimaa 20.2.2017) - Uutiset
16.2.2017 12.40
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu jäsenvaltion toimivallasta lapsen huoltoa koskevissa asioissaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 8 artiklaa ja toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18.12.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 artiklaa on tulkittava siten, että pääasian kaltaisessa asiassa jäsenvaltion tuomioistuimet, jotka ovat antaneet alaikäisen lapsen osalta vanhempainvastuuta ja elatusvelvoitteita koskevan ratkaisun, josta on tullut lainvoimainen, eivät ole enää toimivaltaisia ratkaisemaan kyseisen ratkaisun muuttamista koskevaa vaatimusta, jos lapsen asuinpaikka on toisen jäsenvaltion alueella. Toimivalta ratkaista kyseinen vaatimus on juuri viimeksi mainitun jäsenvaltion tuomioistuimilla. - Uutiset
13.2.2017 8.28
Avioliittolain muutoksen myötä myös muita lainmuutoksiaAvioliittolain muutos, jonka mukaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton, tulee voimaan maaliskuun alusta. Se tuo muutoksia myös eräisiin muihin säännöksiin, jotta ne soveltuvat samaa sukupuolta oleviin pareihin. Siviilivihkimisessä noudatettava vihkikaava muuttuu sukupuolineutraaliin muotoon siten, että sanojen "aviovaimo" ja "aviomies" asemesta käytetään sanaa "aviopuoliso". - Uutiset
10.2.2017 12.30
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu lapsen elatusavusta annetun päätöksen täytäntöönpanosta toisessa jäsenvaltiossaEU-tuomioistuin katsoo, että elatusvelkoja, joka on saanut jäsenvaltiossa hänen hyväkseen annetun päätöksen ja joka haluaa, että päätös pannaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa, voi esittää hakemuksensa suoraan viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, kuten erityistuomioistuimelle, eikä hänellä voi olla velvollisuutta esittää hakemuksensa tälle viranomaiselle täytäntöönpanevan jäsenvaltion keskusviranomaisen välityksellä. - Uutiset
9.2.2017 15.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan päätöksen saatavan maksettavaksi määräämisestä omaisuuden erottelussaKoska osakkeiden ostamisen kautta A ja B olivat saaneet omistukseensa yhtiön omistaman tontin, jolle A ja B olivat sittemmin rakentaneet paritalon, hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kyseinen 143.000 euron suoritus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. Ottaen erityisesti huomioon maksutapahtumien keskinäisen ajallisen ja asiallisen yhteyden sekä sen seikan, että B oli hyväksynyt riidattomaksi, että A oli maksanut 525.000 euron kauppahinnasta vähennettäväksi yhteisiä kuluja 10.000 euroa, hovioikeus piti riittävästi selvitettynä, että koko tarkemmin selvittämättä oleva 12.000 euron kauppahintaosuus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan myöskään tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
9.2.2017 15.06
Siviilivihkimisen vihkikaava muutettiin sukupuolineutraaliin muotoonValtioneuvoston asetuksella avioliittoasetuksen 9 §:n muuttamisesta muutetaan siviilivihkimisen toimittamisessa noudatettava vihkikaava sukupuolineutraaliin muotoon. Muutos liittyy avioliittolain muuttamisesta annettuun lakiin (156/2015), joka tulee voimaan 1. maaliskuuta 2017. Myös asetus tulee voimaan 1.3.2017. - Uutiset
9.2.2017 9.39
Isä velvoitettiin tarkemman selvityksen puuttuessa suorittamaan koulutusavustusta lapsensa viimeisen vuoden lukio-opintoihin 150 euroa kuukaudessaKannetta ei tullut hylätä tai jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei lapsi ollut haastanut äitiään vastaajaksi oikeudenkäyntiin. Isän vaatimus asiakirjojen määräämiseksi salassa pidettäviksi hylättiin. Pääasian osalta todettiin mm., että koulutusavustuksen tuomitsemisen edellytyksenä ei ole se, että sitä vaativan tulisi aina ensin hakea esimerkiksi toimeentulotukea, joka on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sitä vastoin lapsen saama opintotuki tuli ottaa huomioon osana asian kokonaisarviointia. Isän mainitsemaa jouluna annettua rahalahjaa KO ei ollut ottanut huomioon kokonaisharkinnassa eikä myöskään isän väittämiä lapsen isovanhempien lapselle antamia rahalahjoja. Tarkemman selvityksen puuttuessa KO katsoi lapsen saamasta opintotuesta lausuttu huomioon ottaen, että kohtuullinen määrä oli 150 euroa kuukautta kohden eli vaaditulta 8 kuukauden ajalta yhteensä 1 200 euroa. HO ei myöntänyt isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
1.2.2017 14.10
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta 13-vuotiaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusLapsi oli mennyt isänsä luokse eikä ollut halunnut palata äitinsä luokse, vaikka hänet oli määrätty KO:n päätöksellä asumaan äitinsä luona. KO oli hylännyt lapsen äidin täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen sillä perusteella, että täytäntöönpano olisi ollut selvästi lapsen edun vastaista. KO oli katsonut, ettei lapsen äiti ollut velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikuluja osaksikaan. HO totesi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi tullut poiketa OK 21 luvun 1 §:ssä ilmenevästä pääsäännöstä. Lapsen äiti oli siten velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa laillisine viivästyskorkoineen. Sitä, että lapsen äiti on opiskelija ja lapsen isä kirurgian professori, olisi voitu pitää korkeintaan kohtuullistamista vähäisesti puoltavana seikkana. Varallisuusoloista ei kuitenkaan ollut esitetty asiassa varsinaista selvitystä, eivätkä eroavaisuudet asianosaisten varallisuusoloissa riittäneet yksinään perusteeksi kohtuullistamiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2107) - Uutiset
30.1.2017 11.50
Käräjätuomarista tehtyä esteellisyysväitettä ei voinut esittää enää hovioikeudessaHO hylkäsi esteellisyysväitteen lapsen elatuksen muuttamista koskevassa asiassa. Valittaja ei voinut vedota tiedossaan olleeseen, esteellisyyden arvioinnin kannalta harkinnanvaraiseen seikkaan enää sen jälkeen, kun tuomari oli ratkaissut asian. (Vailla lainvoimaa 30.1.2017) - Uutiset
26.1.2017 11.05
Olosuhdeselvityksestä tehtyä käräjäoikeuden ratkaisua ei voitu rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon eikä ratkaisun poistamista voitu vaatia tuomiovirhekantelullaKoska olosuhdeselvitystä koskeva kysymys oli mahdollista ottaa esille vielä HO:ssa pääasian muutoksenhaun käsittelyn yhteydessä, nyt kysymyksessä olevaa ratkaisua ei voitu rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon. Näin ollen KO:n ratkaisun poistamista ei voitu vaatia tuomiovirhekantelulla. (Vailla lainvoimaa 26.1.2017) - Uutiset
25.1.2017 8.43
Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajiaEron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona (25.1.) kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät. - Uutiset
18.1.2017 10.10
Pakkoavioliittojen yleisyyttä selvitetäänHelsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti selvittää oikeusministeriön pyynnöstä avioliittoon pakottamisen esiintymistä ja ilmituloa Suomessa. Pakkoavioliitolla tarkoitetaan yleensä avioliittoa, joka on solmittu vastoin jommankumman puolison suostumusta. Hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa pakkoavioliitosta ilmiönä, minkä avulla voidaan edelleen varmistaa, että viranomaisyhteistyö ja rikosprosessiketju toimivat asianmukaisesti myös avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa. - Uutiset
13.1.2017 14.15
Hovioikeuskaan ei suostunut skype-yhteydenpidon järjestämiseen lapsen tapaamisoikeutena äidin sitä vastustaessa – täytäntöönpano hankalaaHovioikeus piti lapsen edun mukaisena, että lapsella on oikeus tavata isäänsä kahden ikävuoden täyttämisestä alkaen puolen vuoden välein viisi kertaa viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan valvotuissa olosuhteissa. Lapsen ja vanhemman yhteyden luominen ja kasvaminen lapsen huoltolaissa säädetyn mukaiseksi voi osaksi toteutua myös siten, että huollosta erotettu vanhempi saa valokuvia lapsesta ja pitää tähän yhteyttä puhelimitse, videolla, skype-yhteydellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tällaisia yhteydenpidon muotoja ei ole säädetty laissa tai käsitelty esitöissä. Äiti oli vastustanut puheena olevia yhteydenpidon muotoja käräjäoikeuden päätökseen kirjatuilla perusteilla. Sanotunlaiset yhteydenpidon muodot ovat hankalasti pantavissa täytäntöön. Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin hylkäämään A:n vaatimukset tältä osin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2017) - Uutiset
13.1.2017 11.27
Asianajajapäivä 2017 – osa materiaalista saatavilla verkostaSuomen Asianajajaliiton järjestämää Asianajajapäivää vietettiin perjantaina 13. tammikuuta Kalastajatorpalla. Päivän aiheita olivat muun muassa oikeus ja politiikka, yritysasiakkaan neuvonta, lapsen asioista sopiminen erotilanteissa, digiloikka, sekä sovintoneuvottelut ja sovittelut. Osa päivän luentomateriaalista on saatavilla liiton Asianajajapäivä-verkkosivustolta. Päivässä nousi vahvasti esille lainvalmistelun taso ja lakien perustuslainmukaisuuden tulkinta. - Uutiset
12.1.2017 13.13
Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen mahdollista maistraateissa maaliskuun alusta – parisuhteen rekisteröinti loppuu, muutoksella vaikutusta myös sosiaaliturvalakeihinAvioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muutokset tulevat voimaan maaliskuun alussa 2017. Parisuhteen rekisteröinti ei enää sen jälkeen ole mahdollista Suomessa, vaan samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton. Myös sosiaaliturvalait muuttuvat niiltä osin, joihin avioliittolaki vaikuttaa. - Uutiset
12.1.2017 12.10
AVI ja Valvira antoivat lastensuojelun määräaikojen valvonnassa määräyksiä Kainuulle, Kalajoelle, Oululle ja KempeleelleAVI ja Valvira ovat antaneet määräyksiä lastensuojelulain 26 §:n mukaisten määräaikojen valvonnassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle, Kalajoen kaupungille ja Oulun kaupungille sekä Kempeleen kunnalle seuraavasti: - Uutiset
4.1.2017 11.11
Hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta, avioehdon sovittelusta ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästäAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko AL:n ja BL:n tekemää avioehtosopimusta tulkittava sen sanamuodosta poikkeavasti, sekä siitä, oliko avioehtoa toissijaisesti soviteltava avioliittolain 103 b §:n nojalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko BL:n ottaman lainan ositushetkellä jäljellä oleva määrä katettava osituksessa hänen avio-oikeuden alaisesta vai avio-oikeudesta vapaasta omaisuudestaan. Edelleen kysymys oli siitä, oliko AL:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tullut omaisuus avio-oikeudesta vapaata, ja jos näin katsottiin olevan, oliko samoin meneteltävä myös BL:n vastaavan omaisuuden kohdalla. Hovioikeus kumosi pesänjakajan toimittaman osituksen eräiltä osin ja asia palautettiin näiltä osin pesänjakajalle erottelun ja osituksen toimittamiseksi uudelleen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
4.1.2017 8.36
Hovioikeus korotti täysi-ikäiselle lukiolaiselle maksettavan koulutusavustuksen 50 eurosta 150 euroonB katsoi, että hän kykenee suorittamaan koulutusavustusta A:lle 50 euroa kuukaudessa, vaikka käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevästi hänellä ei ole ollut laskennallisesti elatuskykyä. Muuna oikeudenkäyntiaineistona asiassa olevasta Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisusta 25.7.2013 nro 25809 ilmeni, että B:n elatusavun maksuvelvollisuus D:lle oli käräjäoikeuden ratkaisun mukaan päättynyt tämän tultua täysi-ikäiseksi 7.7.2016. Tämä B:n olosuhteissa tapahtunut muutos huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsemaa koulutusavustuksen määrää oli elatuslain 3 §:n 2 momentin mukaisesti kohtuullista korottaa. B:n taloudellisista olosuhteista esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti kohtuullisena määränä 150 euroa kuukaudessa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
20.12.2016 13.05
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu: Uusperheen lasta voidaan rajojen yli suoritettavan sosiaalisen edun osalta pitää isä- tai äitipuolen lapsena – lapsi-vanhempisuhdetta voidaan tarkastella taloudelliselta eikä oikeudelliselta kannaltaUnionin tuomioistuin totesi, että tällä alalla lapsi-vanhempisuhdetta ei määritellä oikeudellisesti vaan taloudellisesti siinä mielessä, että sellaisen isä- tai äitipuolen lapsi, joka on siirtotyöläinen, voi vaatia sosiaalista etua, kun kyseinen isä- tai äitipuoli on osallistunut todellakin hänen elatukseensa. Rajatyöntekijän aviopuolison tai tunnustetun kumppanin lapsia voidaan pitää rajatyöntekijän lapsina opintotuen kaltaisen sosiaalisen edun saamiseksi, ja näin on varsinkin, kun eräässä toisessa unionin direktiivissä, joka on tullut voimaan riidanalaisten tosiseikkojen jälkeen, vahvistetaan, että ilmaisua ”perheenjäsenet” sovelletaan myös rajatyöntekijöiden perheenjäseniin. - Uutiset
20.12.2016 12.24
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisestäAsiassa ei lapsen B ikä 2 vuotta äidin A paon tapahtumahetkellä huomioon ottaen voitu antaa ratkaisevaa merkitystä sille, että B oli perheenyhdistämishaastattelussa vuonna 2014 kertonut pitävänsä A:n äitiä eli isoäitiään omana äitinään. Kaikki asiassa esiin tulleet seikat huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, että B:tä oli pidettävä äitinsä A:n ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentissa tarkoitettuna perheenjäsenenä. - Uutiset
15.12.2016 15.15
Hovioikeuden ratkaisu vanhempien vastuusta yli 18-vuotiaan koulutuskustannuksistaOttaen huomioon myös muut vanhempien taloudellisista oloista käräjäoikeuden tuomiossa selostetut, heidän elatuskykyynsä vaikuttavat seikat hovioikeus arvioi kohtuulliseksi koulutusavustuksen määräksi 250 euroa kuukaudessa. Käräjäoikeuden määräämää koulutusavustusta oli siten alennettava. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
15.12.2016 9.10
Hovioikeuden ratkaisu oikeuspaikasta aviovarallisuussuhteessaAvioliittolain 129 §:n mukaan, jollei 130 §:ssä säädetyin tavoin ole toisin sovittu, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Avioliittolain 131 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana. Hovioikeus katsoi, että B:n kanteessa on kyse aviovarallisuussuhteita koskevasta asiasta. B:llä on kotipaikka Suomessa. A:n ja B:n kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen ja viimeinen yhteinen kotipaikka ovat olleet Suomessa. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että kanne voidaan tutkia Suomen tuomioistuimissa. Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 11 §:n perusteella Pohjois-Savon käräjäoikeus on toimivaltainen tutkimaan asian. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
12.12.2016 16.00
Hovioikeus kumosi ja poisti käräjäoikeuden lapsen yhteishuollon hylkäämistä koskevan päätöksen – asiaa ei olisi saanut ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta ja asianosaisia kuulemattaKun käräjäoikeus oli ratkaissut asian valmisteluistuntoa tai pääkäsittelyä toimittamatta, tämä oli johtanut siihen, että käräjäoikeus ei ollut ennen isän A:n hakemuksen hylkäämistä kuullut edes A:ta sen selvittämiseksi, minkä vuoksi lapsen huollon uskominen yhteisesti A:lle ja B:lle olisi lapsen edun mukainen ratkaisu. Asiakirjoista ei ilmene, että käräjäoikeus olisi pyytänyt A:ta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla täydentämään hakemusta tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksen yksilöinnin osalta ennen asian ratkaisemista. Istunnossa A olisi myös saanut tilaisuuden yksilöidä tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksensa. Huomioon ottaen ne seikat, joihin A oli hakemuksensa perusteina vedonnut, hovioikeus katsoi, että lapsen edun selvittäminen hänen huoltoaan ja tapaamisoikeuttaan koskevassa asiassa olisi edellyttänyt, että sekä A:lle että B:lle varataan tilaisuus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi. Asian ratkaiseminen lapsen edun mukaisesti olisi edellyttänyt myös A:n tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksen täsmentämistä. Asiaa ei siten olisi saanut ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta ja asianosaisia kuulematta. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.12.2016) - Uutiset
12.12.2016 13.05
Väitös: Eron jälkeisen vainon uhrit jäävät tunnistamatta avunhakuprosesseissaMonet naiset voivat kokea väkivaltaa tai sen uhkaa entisen kumppanin taholta. Parisuhteessa esiintynyt väkivalta voi jatkua erimuotoisena ja erilaisin keinoin toteutettuna eron jälkeen. YTM Anna Nikupeterin väitöskirjatutkimus käsittelee naisten subjektiivisia kokemuksia entisen kumppanin vainon kohteeksi joutumisesta parisuhteen päättymisen jälkeen. Eron jälkeinen vaino ilmiönä vaatii tunnistetuksi tulemista sosiaalisena ongelmana ja yhtenä lähisuhdeväkivallan muotona.