Hakutulokset
- Uutiset
29.5.2017 10.00
Sekava elatusaputuomio palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli ollut useita riitaisia kysymyksiä. KO:n ratkaisun perustelut olivat olleet niin epätäydelliset ja osittain myös sekavat, ettei HO voinut ottaa valitusten kohteina olevia kysymyksiä miltään osin välittömästi tutkittavakseen ja ratkaistavakseen. Lisäksi HO:ssa tarjotulla uudella kirjallisella todistelulla voi olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Asia oli oikeusastejärjestys huomioon ottaen kokonaisuudessaan palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
29.5.2017 8.10
Hovioikeuskaan ei kohtuullistanut ositussopimusta mutta muutti oikeudenkäyntikulujen korvaamistaHovioikeus piti selvitettynä, että sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet eivät puoltaneet ositussopimuksen kohtuullistamista. A oli osituksessa saanut hyväkseen asunnon osalta varallisuutta noin 20.000 euroa. Osituksessa omaksuttuun tasajaon periaatteeseen verrattuna osituksen epätasapaino oli B:n vahingoksi tältä osin noin 10.000 euroa. Tällainen epätasapaino ei suuruusluokaltaan ole lähtökohtaisesti kohtuuton. B oli ollut tietoinen aikaisemmasta myyntitoimeksiannosta, siinä asunnolle asetetusta myyntihinnasta ja saadusta tarjouksesta. Asunto ei ollut mennyt kaupaksi. Näistä seikoista huolimatta ja tietoisena asuntovelan määrästä B oli hyväksynyt ositussopimuksella sen, että A sai asunnon ottaessaan asuntolainan vastattavakseen. Hovioikeus yhtyi siihen, mitä käräjäoikeus oli todennut velkavastuusta vapautumisen merkityksestä B:lle. Ottaen huomioon kaikki todetut seikat ositussopimus ei ollut asuntoa koskevalta osin B:n kannalta kohtuuton. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei perintöosuuden puuttuminen ositussopimuksesta johtanut B:n kannalta kohtuuttomuuteen. Hovioikeus katsoi, että sopimusta tehtäessä vallinneista olosuhteista tai ositussopimuksen sisällöstä saadun selvityksen perusteella taikka muutoinkaan asiakokonaisuus huomioon ottaen ei ilmennyt perusteita päätyä siihen, että 1.7.2014 allekirjoitettu ositussopimus olisi B:n kannalta kohtuuton. Siten aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei tältä osin ollut. Hovioikeus päätyi siihen, että olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa B korvaamaan osaakaan A:n oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi olevan kohtuullista, että osapuolet vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
24.5.2017 11.00
KKO:n ratkaisu avioliiton purkautumisesta kuoleman johdosta ja avioerohakemuksen tutkimisestaKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot A:n ja B:n ensin mainitun hakemuksesta avioeroon. B valitti hovioikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista. A kuoli asian ollessa vireillä hovioikeudessa ja B vaati asian jättämistä sillensä. Hovioikeus tutki valituksen ja pysytti käräjäoikeuden päätöksen. Korkein oikeus katsoi, että avioliitto oli purkautunut A:n kuoleman johdosta, joten avioerohakemus oli rauennut ja asia tuli jättää sillensä. - Uutiset
23.5.2017 15.05
Lapsen asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva äidin hakemus voitiin tutkia vaikka mies ei ollut lapsen biologinen isäMies oli tunnustanut isyytensä ja hänet oli merkitty väestötietojärjestelmään lapsen isäksi. Vaikka myöhemmin tehty DNA-tutkimus oli osoittanut, ettei mies ollut lapsen isä, ei isyyttä ollut toistaiseksi kumottu. Tästä syystä edunvalvojan sijaisen määräämistä isyyden kumoamista varten tehty hakemus ei estänyt lapsen äidin tekemää huolto- ja tapaamisoikeuden hakemuksen tutkimista. Myöskään mahdollinen elatusavun takaisinkorvausvelvollisuus ei ollut peruste estää lapsen oikeutta elatukseen. Hakemus oli tutkittu ja mies velvoitettu suorittamaan lapselle elatusapua. - Uutiset
22.5.2017 12.07
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista avioeroasiassaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus harkitsi oikeaksi määrätä, että A oli velvollinen korvaamaan B:lle 2/3 oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä eli 1.783,53 euroa. Koska oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määrättiin vasta hovioikeudessa, korkoa edellä mainitulle määrälle voitiin määrätä suoritettavaksi vasta kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
17.5.2017 13.30
Erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan huoltoriidan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta ei ollutKKO:n ennakkopäätöksessä 2005:41 lausutun oikeusohjeen mukaan yksin se, että asianosaiset ovat eri mieltä asian lopputuloksesta, ei johda vastapuolen kuluvastuuseen. KKO:n ennakkopäätöksessä KKO 2014:96 lausutun oikeusohjeen mukaan erityisiä syitä kuluvastuulle on arvioitava sen nojalla, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen ja miten asia on noihin perusteisiin nähden ratkaistu. Haettaessa muutosta on vastaavasti arvioitava, millaiset perusteet asianosaisella on ollut muutoksenhakuun ja miten asia on noihin perusteisiin nähden ratkaistu. HO katsoi, että laissa tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut KO:sta ei ollut. Äiti oli hävinnyt muutoksenhaun. Sen vuoksi hän oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 17.5.2017) - Uutiset
17.5.2017 10.10
Lapsen asumista ei muutettu äidille kun vanhempien olosuhteet lähivanhempina olivat tasavertaisetKäräjäoikeus oli määrännyt lapsen A:n äidin B:n ja isän C:n yhteishuoltoon, määrännyt A:n asumaan isänsä C:n luona, antanut määräyksen A:n oikeudesta tavata äitiään B:tä ja velvoittanut B:tä suorittamaan elatusapua A:lle 0 euroa kuukaudessa. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, kumman vanhemman luona asuessa A:n etu toteutuu parhaiten. Kun hovioikeuden päätöksessä mainittujen seikkojen lisäksi otettiin huomioon, että myös isän olosuhteet olivat kunnossa ja että vanhempien yhteydenpito A:n kanssa uuden asumisjärjestelyn aikana oli sekä B:n että C:n kertoman mukaan sujunut hyvin, hovioikeus katsoi, että asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Näin ollen käräjäoikeuden päätöstä ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.5.2017) - Uutiset
15.5.2017 14.36
Hovioikeuden ratkaisu käräjäoikeuden toimivallasta tutkia puolisoiden välistä velkomusasiaa tilanteessa, jossa pesänjakajan määräämistä koskeva hakemus oli ollut velkomusasian kanssa samanaikaisesti vireillä käräjäoikeudessaKKO:n ratkaisusta KKO 1999:58 ilmenevästä oikeusohjeesta seurasi, ettei pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen samanaikainen vireilläolo tässä tapauksessa estänyt kanteen tutkimista. Koska kanne oli pantu vireille ennen hakemusta, kantajalla oli ollut KO:n tuomiossa lausutuin perustein perusteltu oikeudellinen tarve saada asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi tilanteessa, jossa pesänjakajaa ei ollut haettu tai määrätty ennen kanteen vireilletuloa. KO:n oli siten tullut tutkia kanne. (Vailla lainvoimaa 15.5.2017) - Uutiset
15.5.2017 11.03
Hovioikeus ei myöntänyt avustajana toimineelle asianajajalle korvausta selvästi perusteettomasta muutoksenhakemuksestaValittaja oli valitukseksi otsikoimassaan kirjelmässä vaatinut, että KO:n ratkaisun muutoksenhakukielto poistetaan ja että HO tutkii valituksen. Lisäksi hän oli toistanut KO:n päätökseen kirjatut vaatimukset väliaikaismääräyksen antamisesta ja todistelua koskien. HO totesi, että KO:n antama muutoksenhakuohjaus oli ollut yksiselitteinen ja selkeä, eikä sen ollut HO:ssa osoitettu olleen virheellinen. Näissä olosuhteissa ja käsiteltävänä olevan asian tosiseikoista tietoisena myös valittajan avustajana toimivan asianajajan oli täytynyt ymmärtää muutoksenhakuohjauksen merkitys ja oikeellisuus. Sillä, että HO oli viran puolesta tutkinut valittajan muutoksenhakemuksen myös kanteluna, ei ollut merkitystä arvioitaessa valittajan avustajan oikeutta palkkioon. (Vailla lainvoimaa 15.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 8.25
Hallinto-oikeuden päätös perheelle myönnettyjen toimeentulotukien takaisinperinnästäViranomainen haki vastaajalle ja hänen perheelleen myönnettyjen toimeentulotukien takaisinperintää. Perhe koostui vastaajasta, vastaajan puolisosta ja vastaajan neljästä alaikäisestä lapsesta, joista yksi oli puolisoiden yhteinen. Väestötietojärjestelmästä ilmeni, että vastaaja ei ole ollut avioliitossa puolisonsa kanssa. HAO hakijan vaatimuksen määrältään osittain hyläten hyväksyi hakemuksen. (Ei lainvoim. 12.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 12.47
Hovioikeus muutti äidille määrätyn lapsen huollon yhteishuolloksiLaissa edellytettyä olosuhteiden muutosta ei asiassa tässä suhteessa ollut tapahtunut. Arvioidessaan sitä, oliko lapsen huollon muuttamiseen muutoin aihetta, hovioikeus totesi, että vanhempien pysyväisluontoisista kommunikointivaikeuksista huolimatta lapsen elämään liittyvät tärkeät ratkaisut ja myös arkielämän asiat olivat tulleet hoidetuiksi asianmukaisesti eikä niiden osalta tulevaisuudessa ollut noussut esille huolta. Vanhempia kuultaessa kävi ilmi, että kumpikin haluaa turvata lapsen hyvä hoidon ja kasvatuksen sekä antaa hänelle virikkeellisen kasvuympäristön. Kumpikin heistä myös kykenee tähän. Hovioikeus katsoi, ettei myöskään laissa tarkoitettua muuta aihetta huollon muuttamiseen ollut. Näin ollen lapsi määrättiin vanhempiensa yhteiseen huoltoon. (Lainvoimainen 2019) - Uutiset
10.5.2017 8.36
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion entisen aviopuolison oikeudesta lunastaa puolet yhteisenä kotina käytetystä omakotitalosta – osituskirjan subjektiiviselle tulkinnalle ei voitu antaa merkitystäSopimuksen sisältöä koskevia epäselvyyksiä voidaan poistaa tulkinnalla. Käräjäoikeus oli tulkinnut osituskirjaa subjektiivisella, oikeustoimen tekijän eli tässä tapauksessa pesänjakajan tarkoitusta tavoittelevalla tulkinnalla. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että subjektiivisella tulkinnalla on merkitystä lähinnä testamenttioikeudessa, jossa testamenttia tulkitaan vainajan viimeisen tahdon selvittämiseksi. Sopimuksien yhteydessä subjektiivisella tulkinnalla ei juuri ole merkitystä, koska sopimuksessa on jo lähtökohtaisesti yleensä vähintään kaksi oikeustoimen tekijää. Edelleen sopimuksen tulkinta edellyttää, että sopimuksen sisällössä on epäselvyys, joka pyritään poistamaan tulkinnalla. Osituskirjassa ei ole mainintaa siitä, että A:lla olisi kanteen perusteena oleva lunastusoikeus, eikä sopimusta voida pitää tältä osin niin epäselvänä, että sitä voitaisiin tulkinnalla täydentää kanteessa vaaditulla tavalla. A:n kanne talon lunastuksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
9.5.2017 13.00
Hovioikeudessa arvioitin oliko lapsen äiti tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassaHO totesi, että KO oli hylännyt lapsen isän hakemuksen sillä perusteella, ettei tapaamisoikeuden täytäntöönpano ollut yli 12-vuotiaan lapsen terveydentilan ja mielipiteen vuoksi hänen etunsa mukaista. Lapsen terveydentilasta oli esitetty jo perusteoikeudenkäynnissä selvitystä. Oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmeni, että lapsen terveydentilasta oli saatu lisäselvitystä perusteoikeudenkäynnin jälkeen ja vielä täytäntöönpano-oikeudenkäynnin aikana. Se, että valittajana olleen isänkin tietämistä lapsen terveydentilaa koskevista kysymyksistä oli oikeudenkäynnin aikana esitetty lapsen äidin kantaa tukevaa lisäselvitystä, ei tarkoittanut sitä, että hän olisi tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin. Lapsen isän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.5.2017) - Uutiset
8.5.2017 9.10
Hovioikeus: Kun äiti oli saanut hoitoa ja tukea, lapsen edun mukaista ei ollut huollon siirtäminen isälle äidin aiemman päihteidenkäytön vuoksi kun lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokseÄiti oli kertonut saaneensa hoitoa ja tukea ja että hänen tilanteensa oli korjautunut. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että lapsen hoito olisi äidin päihteidenkäytön tai muiden ongelmien vuoksi enää vuoden 2016 alun jälkeen vaarantunut. Lapsi täyttää kolme vuotta 8.5.2017. Hän on syntymästään asti ollut äidin huollossa ja asunut äidin luona lukuun ottamatta kiireellisen sijoituksen aikaa elokuussa 2015. Isä oli tavannut lasta toistaiseksi melko lyhyitä aikoja. Lapsen sisarpuoli asui äidin luona. Äidillä oli oheishuolto myös toiseen lapseen, joka tapasi äitiä joka toinen viikonloppu. Lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokse. Hovioikeus katsoi, että näissä olosuhteissa lapsen edun mukaista ei ole, että hänen huoltonsa siirrettäisiin isälle. - Uutiset
4.5.2017 11.20
Asianajaja perusti ensi- ja turvakodin lastensa tapaamisten järjestämiseksi - valvontalautakunta oli voinut antaa varoituksenAA oli perustanut laitoksen, jotta hänen lapsensa etu ja oikeudet olisivat voineet ainakin tapaamisten osalta toteutua. Valvontalautakunta oli katsonut, että AA oli pyrkinyt tarkoituksellisesti käyttämään hyväkseen Oulun KO:n päätöksessä ollutta ilmeistä nimivirhettä perustaessaan päätöksen saatuaan Jyväskylän ensi- ja turvakoti -nimisen laitoksen Ouluun ja hakiessaan Keski-Suomen KO:lta väliaikaismääräyksen täytäntöönpanoa perustamassaan laitoksessa. HO katsoi, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
4.5.2017 8.10
Hovioikeus poisti äidille maksettavaksi määrätyn uhkasakon lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa – 9-vuotiaan lapsen tahtoon voitiin kiinnittää huomiotaHovioikeus katsoi uskottavasti näytetyksi, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa. Tässä tilanteessa tapaamisten täytäntöönpanoa pakolla ei voitu edellyttää. Hovioikeus katsoi, että äidillä oli ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Käräjäoikeuden päätös uhkasakon määräämisestä äidin maksettavaksi kumottiin. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
28.4.2017 10.38
Inhimillisen erheen takia tehty käräjäoikeuden avioeropäätös poistettiinHovioikeus poisti käräjäoikeuden 29.3.2017 tekemän päätöksen, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon AL 25 §:n 1 momentin nojalla, vaikka hakemus avioerosta oli tullut vireille vasta 20.2.2017 ja riidatonta oli, että puolisot eivät olleet asuneet erillään keskeytyksettä viimeistä kahta vuotta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2017) - Uutiset
18.4.2017 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapsen yksin äidin huoltoonHovioikeus totesi, että vaikka vanhempien yhteishuolto on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tarkoitettu ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös vanhempien eron jälkeen, huoltomuodon valinnan ensisijainen ratkaisukriteeri on lapsen etu. Isän vainoamista koskeva rikostuomio ja äidin suojaksi määrätyt lähestymiskiellot huomioon ottaen asiassa ei ollut edellytyksiä sille, että vanhemmat kykenisivät yhdessä rakentavasti sopimaan lapseen liittyvistä asioista siten kuin yhteishuolto edellyttää. (Vailla lainvoimaa 18.4.2017) - Uutiset
11.4.2017 9.05
Hovioikeus määräsi lapsen yksin äidin huoltoon isän rikostuomion ja lähestymiskieltojen vuoksiB:n vainoamista koskeva rikostuomio ja A:n suojaksi määrätyt lähestymiskiellot huomioon ottaen asiassa ei ollut edellytyksiä sille, että vanhemmat kykenisivät yhdessä rakentavasti sopimaan lapseen liittyvistä asioista siten kuin yhteishuolto edellyttää. Oli selvää, että B:n aggressiivinen yhteydenpito lapsen kautta välitettynä oli olosuhdeselvityksessä selostetuin tavoin lapsen terveyden kannalta haitallista. Myös B:n laiminlyönti noudattaa käräjäoikeuden päätöstä sähköpostitilin avaamisesta yhteydenpidon mahdollistamiseksi osoitti haluttomuutta toimia yhteishuollon edellyttämällä tavalla. Koska edellytykset yhteishuollolle puuttuivat määräsi hovioikeus lapsen yksin äitinsä huoltoon kuitenkin siten, että isä ja äiti yhdessä päättävät lapsen nimestä ja uskonnosta. Isälle vahvistettiin myös tiedonsaantioikeus lapsen asioista. (Vailla lainvoimaa 11.4.2017) - Uutiset
10.4.2017 13.00
Hovioikeus arvioi lapsen etua asumisjärjestelyissä – käräjäoikeuden päätöstä muutettiinAsianosaisten henkilökohtaisten kuulemisten ja muun asiassa esitetyn todistelun perusteella sekä asiaa kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus katsoi, että lapsen etu toteutuu parhaiten hänen asuessaan äidin luona. (Vailla lainvoimaa 10.4.2017)