Hakutulokset
- Uutiset
28.3.2018 9.34
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa hakemusasiassaHO katsoi, että isällä oli ollut perusteltu syy hakea lapsen tapaamisen täytäntöönpanoa. Äidin ja isän asemassa ei sinänsä ollut sellaista eroa, että se olisi puoltanut oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamista. HO katsoi kuten KO, että oikeudenkäyntikuluvastuuseen tuli sovellettavaksi OK 21 luvun 1 §:n mukainen pääsääntö ja että asian lopputulos huomioon ottaen ei ollut saman luvun 8 b §:ssä tarkoitetuin tavoin ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äitiä korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. Isä oli voittanut asian HO:ssa, joten äiti oli OK 21 luvun 16 §:n nojalla velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 28.3.2018) - Uutiset
22.3.2018 11.06
KKO palautti - hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun jakautumisesta täytäntöönpanohakemusta ja lapsen tapaamisoikeutta koskevien ehtojen väliaikaista muuttamista koskevassa asiassaKKO oli 12.10.2017 antamallaan päätöksellä numero 1945 kumonnut HO:n päätöksen ja myöntänyt lapsen äidille jatkokäsittelyluvan ja palauttanut asian HO:een asian käsittelyn jatkamista varten. HO katsoi toisin kuin KO, että asiassa oli syytä velvoittaa lapsen isä korvaamaan puolet äidin oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Oikeudenkäyntiin johtaneet syyt eivät puoltaneet oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden alentamista. HO myös katsoi, ettei asian merkitys ollut ollut olennaisesti suurempi isälle. Isälle tuomittavaa kulukorvausvelvollisuutta ei voitu pitää myöskään OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden alentamiselle ei ollut myöskään OK 21 luvun 8 a §:n nojalla perusteita, kun asiassa oli ollut kyse ratkaisevilta osiltaan siitä, olivatko lapsen tapaamiset isän kanssa olleet lapsen edun mukaisia esitetyn näytön perusteella. HO katsoi olevan perusteltua velvoittaa isä korvaamaan puolet äidin oikeudenkäyntikuluista myös HO:ssa ja KKO:ssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2018) - Uutiset
20.3.2018 11.00
KHO:n ratkaisu lastensuojeluasiassa - lapsen huollosta annettavan määräyksen suhde huostaanottoonLastensuojelu – Huostaanotto ja sijaishuoltoon sijoittaminen – Läheisverkoston kartoittaminen – Kasvuolosuhteet – Kokonaisarviointi – Kasvuolosuhteet vanhempien ja oheishuoltajien luona – Lapsen huollosta ja asumisesta päättäminen tai sopiminen – Lapsen huoltoa ja asumista koskevan määräyksen ja huostaanoton suhde – Lapsen sijoittaminen väliaikaisesti vanhempansa tai muun huoltajansa luokse – Lapsen sijoittaminen oheishuoltajansa luokse - Uutiset
15.3.2018 16.00
Väitti tulleensa pakotetuksi lapsen tapaamisoikeutta koskevaan sovintoon ja ymmärtäneensä sovitut asiat väärin käräjäoikeudessa - hovioikeus ei muuttanut sovinnosta tehtyä päätöstäValittaja oli kertonut ymmärtävänsä sekä suomen että venäjän kieltä, joita kieliä oli käytetty KO:n valmisteluistunnossa, jossa sovinto oli tehty. Valittajalla oli ollut istunnossa lainoppinut avustaja. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä, ettei valittajalla olisi ollut riittäviä edellytyksiä harkita sovinnon edellytyksiä. HO totesi, ettei vahvistettu sovinto estä asiaan osallisia sopimasta tapaamisen toteuttamisesta toisin kuin KO:n päätöksessä on vahvistettu. Asiassa ei myöskään ollut esitetty perusteita, jotka olisivat antaneet aihetta olettaa, että arkitapaamisia koskeva ratkaisu olisi ollut vastoin lapsen etua. (Vailla lainvoimaa 15.3.2018) - Uutiset
15.3.2018 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ositussopimuksen pätemättömäksiAsiassa tuli selvitetyksi, että B oli omaisuuden osituksessa käyttänyt tietoisesti hyväkseen A:n ymmärtämättömyyttä ja hänestä riippuvaista asemaa ja siten saanut A:n luovuttamaan tämän omistaman puoliosuuden osapuolten yhteisestä omakotitalosta B:lle. Kun otettiin huomioon se määrä, mikä A:n oli tarkoitus saada ositussopimuksen ja osapuolien suullisen sopimuksen perusteella (18.300 euroa), oli A:n osuus ollut myös ilmeisessä epäsuhteessa siihen nähden, mitä B oli osituksessa saanut. Ositussopimus, joka on päivätty 14.11.2015 ja jonka B ja A ovat allekirjoittaneet, oli varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 3 luvun 31 §:n perusteella pätemätön. Ositussopimus oli myös oikeustoimilain 3 luvun 33 §:n nojalla joka tapauksessa pätemätön. (Vailla lainvoimaa 15.3.2018) - Uutiset
14.3.2018 13.00
Hovioikeus: Isän velvoittamista korvaamaan lapsen oikeudenkäyntikulut ei ollut ilmeisen kohtuutonta vaikka lapsen elatusapuvaatimuksesta oli määrällisesti hyväksytty alle puoletIsän velvoittamista korvaamaan kokonaan tai osaksi lapsen oikeudenkäyntikulut KO:ssa puolsi se, että lapsen hyväksi oli ratkaistu oikeudenkäynnissä keskeisenä ollut kysymys isän elatuskyvyn olemassaolosta. Isän kulukorvausvelvollisuutta vastaan puhui se, että lapsen vaatimuksesta oli määrällisesti hyväksytty alle puolet. Tältä osin kysymys oli kuitenkin ollut harkinnanvaraisesta seikasta eikä vaatimusmäärän osittainen hylkääminen ollut olennaisesti vaikuttanut oikeudenkäyntikulujen määrään. Isän velvoittamista korvaamaan lapsen oikeudenkäyntikulut ei ollut OK 21 luvun 8 b §:n perusteella ilmeisen kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 14.3.2018) - Uutiset
13.3.2018 15.00
Hovioikeus arvioi vanhempien yhteishuollon edellytyksiä ja sitä, estivätkö vanhempien erimielisyydet heidän yhteistoimintansaHO totesi, että vanhempien kommunikaatiovajeesta huolimatta lasten elämään liittyvät tärkeät ratkaisut olivat tulleet hoidetuiksi asianmukaisesti eikä asiassa ollut ilmennyt aihetta epäillä, etteikö niitä myös tulevaisuudessa pystyttäisi hoitamaan asianmukaisesti. KO:n ratkaisua yhteishuollosta ei näin ollen ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 13.3.2018) - Uutiset
13.3.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen edellytysten täyttymisestä - lähes 2.4 miljoonan euron hyvitysvaatimus hylättiinOsapuolten katsottiin olleen avoliitossa kaksi kertaa. Koska avoliittolakia ei sovellettu osapuolten ensimmäiseen avoliittoon, asiassa tuli arvioitavaksi naisen panostuksen merkitys miehen omaisuuden kasvuun vain heidän jälkimmäisen avoliittonsa osalta eli heinäkuun 2008 ja toukokuun 2012 väliseltä ajalta. KO:n tuomiossa selostetuilla asianosaisten ensimmäisen avoliiton aikaisilla seikoilla ei siten ollut asiassa merkitystä. Muilta osin HO hyväksyi KO:n tuomion, jolla kanne oli hylätty, perustelut ja lopputuloksen. (Ks. KKO:2019:69) - Uutiset
9.3.2018 11.45
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevat neuvoston asetukset. Arviomuistio asetuksia täydentävästä kansallisesta sääntelystäProfessori (emeritus) Markku Helin on laatinut OM:n toimeksiannosta hallituksen esityksen muotoon arviomuistion asetusten soveltamisen edellyttämiksi muutoksiksi kansalliseen lainsäädäntöön. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan säädettäväksi laki kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien neuvoston asetusten soveltamisesta sekä vähäisiä seurannaismuutoksia kolmeen muuhun lakiin. Asetuksia sovelletaan täysimääräisesti 29. tammikuuta 2019 alkaen. - Uutiset
8.3.2018 13.35
Hovioikeuden päätös oikeusavun jatkamisesta lapsen tapaamisoikeutta ja elatusta koskevaan riitaanHO katsoi, että KO:n asiaan valmistautumisen osalta hyväksymä 65 tunnin ajankäyttö oli riittävä. Tämän vuoksi asiassa ei ollut erityisiä syitä jatkaa oikeusavun antamista KO:n osalta valittajan pyynnön mukaisesti. HO oli myöntänyt pääasiassa S 17/915 jatkokäsittelyluvan lasten tapaamisoikeuden ja elatusavun osalta. Asian käsittely on kesken. HO totesi, ettei perusteltuna voitu pitää tilannetta, jossa oikeusavun tuntimäärän ylityttyä valittaja joutuisi taloudellisen asemansa vuoksi vastapuoltaan huonompaan asemaan. Valittajan oikeusturva vaati avustajan käyttöä myös HO:ssa. Ottaen huomioon valittajan oikeusturvan tarve sekä asian laatu ja laajuus HO katsoi, että valittajan oikeusavun antamisen jatkamiselle myös asian käsittelyyn HO:ssa oli oikeusapulain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä. (Vailla lainvoimaa 8.3.2018) - Uutiset
2.3.2018 11.00
Hallinto-oikeus: Maistraatti ei ollut voinut jättää tekemättä hakijan vaatimaa merkintää avioerostaan Suomen väestötietojärjestelmäänHAO totesi, että maistraatti oli virolaisen avioerotuomion merkitsemistä väestötietojärjestelmään koskevan hakemuksen johdosta esikysymyksenä ratkaissut sanotun tuomion tunnustamista koskevan asian. Maistraatti oli katsonut, ettei tuomiota voida tunnustaa, koska hakijan ja tämän puolison koti- tai asuinpaikasta johtuen virolainen tuomioistuin ei ole ollut toimivaltainen päätöstä tekemään. Koska avioliittolain mukaan Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa, ei tiedon tallentaminen tai tallentamatta jättäminen väestötietojärjestelmään siten ole oikeudellisesti sitova ratkaisu vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamisesta Suomessa. Näin ollen ja kun otettiin huomioon Bryssel II a -asetuksen ensisijaisuus ja sen 21 artiklan 2 kohta siitä, ettei mitään erityistä menettelyä vaadita siviilisäätyä koskevien jäsenvaltioiden rekistereiden päivittämiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetun avioeroa koskevan tuomion perusteella, HAO katsoi, ettei maistraatti ollut voinut jättää merkintää tekemättä. Asianosaisilla itsellään on sanotun asetuksen 3 kohdan mukaan mahdollisuus hakea käräjäoikeuden vahvistusta tuomiolle. Valittaja ja Y oli tuomittu avioeroon Harjun alioikeuden tuomiolla 16.6.2016, mikä Uudenmaan maistraatin oli siten tullut merkitä väestötietojärjestelmään. (Ei lainvoim. 2.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 14.37
Äitiyslaki hyväksyttiin selvällä enemmistöllä - uusi laki parantaa lapsen oikeusturvaaEduskunta hyväksyi keskiviikkona (28.2.) kansalaisaloitteen äitiyslaista äänin 122 - 42. Poissa oli 34 kansanedustajaa. Tämä oli toinen kerta Suomen historiassa, kun uutta lainsäädäntöä säädetään kansalaisaloitteen pohjalta. Nyt säädetty äitiyslaki parantaa lapsen oikeusturvaa, kun lapsi on syntynyt naisparin perheeseen hedelmöityshoidoilla. Lapsen oikeudellisen aseman selkeytyminen tukee myös vanhemmuutta, ja sitä kautta tukee lapsen kehitystä ja kasvua. - Uutiset
28.2.2018 14.29
Avioeropäätös kumottiinKun A ei ollut tosiasiassa itse allekirjoittanut avioerohakemusta, eikä B:llä ollut ollut A:n suostumusta allekirjoittaa hakemus tämän puolesta, B:n oli katsottava yksin tehneen avioerohakemuksen 5.10.2017. Avioerohakemus oli tullut KO:ssa vireille puolisoiden yhteisenä hakemuksena. KO ei tämän johdosta ollut AL 6 luvun 28 §:n mukaisesti varannut A:lle erikseen tilaisuutta tulla kuulluksi, eikä A ollut saanut avioerohakemusta tiedoksi ennen KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon. B ja A olivat yhdenmukaisesti ilmoittaneet HO:lle, että he olivat päättäneet jatkaa avioliittoaan, eivätkä halunneet, että heidät tuomitaan avioeroon. B:n voitiin tässä tilanteessa katsoa peruuttaneen aiemman avioerohakemuksensa. Asiassa ilmi tulleet seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
28.2.2018 10.27
Hovioikeuden tuomio koulutusavustuksen maksamisesta ammatillisen keskiasteen koulutuksen suorittamisen ajaksi - KKO ei ole nimenomaisesti ottanut kantaaKKO ei ole julkaissut ennakkoratkaisua, jossa olisi otettu nimenomaisesti kantaa koulutusavustuksen maksamiseen ammatillisen keskiasteen koulutuksen suorittamisen ajaksi. HO katsoi nyt esillä olevassa tapauksessa kokonaisarviointinaan, ottaen huomioon A:n ja hänen vanhempiensa taloudelliset olot ja vanhempien kyvyn vastata A:n koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, että 240 euron suuruisen koulutusavustuksen tuomitseminen isän maksettavaksi kuukausittain ajalta 15.12.2016-31.5.2017 oli elatuslain 3 §:n 2 momentissa mainitut seikat sekä yleiset elatusvastuun arviointisäännöt ja -periaatteet huomioon ottaen kohtuullista. Aihetta KO:n tuomitseman koulutusavustuksen poistamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
21.2.2018 11.00
Hovioikeuden päätös lapsen oikeudesta pitää puhelimitse yhteyttä siihen vanhempaan jonka luona lapsi ei oleHO hylkäsi vaatimuksen lapsen (4 v.) oikeudesta pitää puhelimitse yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei ole. Asiassa oli kysymys myös lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 21.2.2018) - Uutiset
15.2.2018 14.00
Hovioikeuden ratkaisu lumeavioliitosta ja laittoman maahantulon järjestämisestäA, B ja C olivat sopineet, että B ja N solmivat avioliiton Kosovossa, jotta N saisi oleskeluluvan Suomessa. B:lle luvattiin rahapalkkio. Käräjäoikeus tuomitsi A:n ja B:n laittoman maahantulon järjestämisestä ja C:n avunannosta samaan rikokseen 1.4.2014 voimaan tulleen rikoslain 17 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. A:n valituksesta hovioikeus katsoi, että ns. lumeavioliitto ei täytä mainitun säännöksen tunnusmerkistöä. Kysymys myös mahdollisesta rikoslain taannehtivasta soveltamisesta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2018) - Uutiset
12.2.2018 14.31
Valtiokonttori: Surmansa saaneen läheisen oikeudesta valtion maksamiin rikosvahinkokorvauksiinRikoksella aiheutetun vahingon korvaamisesta valtion varoista säädetään rikosvahinkolaissa. Kaikkien ennen oikeudenkäyntiä syntyneiden kulujen korvaamisen edellytyksenä valtion varoista on, että niitä on ensin vaadittu oikeudenkäynnissä rikoksen tekijältä. Jos rikoksesta aiheutuu kuluja oikeudenkäynnin jälkeen, voi niistä hakea korvausta valtiolta. Valtiokonttorin korvaus on kuitenkin toissijainen, joten muiden lakien ja vakuutusten nojalla saadut korvaukset ovat ensisijaisia valtion korvausvastuuseen nähden. Tällaiset omaisen muualta saamat korvaukset vähennetään Valtiokonttorin maksamista korvauksista. - Uutiset
8.2.2018 16.00
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta pesänjakajan määräämisasiassa toisin kuin käräjäoikeusValittaja ja B oli vihitty 5.7.1996 ja heidät oli tuomittu avioeroon 12.3.2012. B oli kuollut 19.11.2015. Valittajan hakemus pesänjakajan määräämisestä oli KO:ssa hyväksytty. Vastapuolet olivat vastustaneet hakemusta. He olivat katsoneet, että B ja valittaja olivat sopineet osituksesta B:n elinaikana ja että valittaja oli toiminut ilmeisessä oikeuden väärinkäyttötarkoituksessa. HO totesi, että oikeuskäytäntö pesänjakajan määräämisen edellytysten suhteen on ratkaisujen KKO 2001:56, 2008:22 ja KKO 2008:23 perusteella vakiintunut. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiaa voitu pitää oikeudellisesti epäselvänä eikä asiassa näin ollen ollut perusteita soveltaa OK 21 luvun 8 a §:n säännöstä. Asiassa ei ollut myöskään perusteita soveltaa OK 21 luvun 8 b §:n säännöstä. (Vailla lainvoimaa 8.2.2018) - Uutiset
7.2.2018 13.00
Hovioikeus hylkäsi ädin vaatimuksen tuomioistuinsovittelussa vahvistetun lapsen tapaamisoikeudesta tehdyn sovinnon muuttamisestaEdellytyksiä vahvistetun sovinnon muuttamiseen ei ollut. HO totesi, että sovinnon vahvistaminen ei estä asiaan osallisia sopimasta tapaamisen toteuttamisesta toisin kuin sovinnossa on vahvistettu. Valitus vahvistetun sopimuksen muuttamiseksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
7.2.2018 12.06
Hovioikeus määräsi 12-vuotiaan lapsen palautettavaksi heti isälle Yhdysvaltoihin Haagin sopimuksen ja lapsen huoltolain nojalla – lapsen mielipide ei ollut esteenäHovioikeus katsoi, että äiti ei näyttänyt isän hyväksyneen lapsen muuttamista Suomeen. Hovioikeus totesi, että lapsen olosuhteiden ei edes väitetty olevan sellaiset, että asiassa olisi huoltolain 34 §:ssä tarkoitettuja perusteita, joiden nojalla palauttamismääräyksen antamisesta tulisi kieltäytyä. Hovioikeus katsoi, että selvityksen perusteella ei voitu luotettavasti todeta, että lapsen ilmaisema kanta edustaisi hänen omaa, asianmukaiseen tietoon ja ymmärrykseen sekä riittävän kypsään harkintaan perustuvaa tahtoaan. Ottaen lisäksi huomioon, että lapsi ei ollut ainakaan voimakkaasti vastustanut palauttamistaan Yhdysvaltoihin, hovioikeus katsoi, että lapsen mielipidettä asiassa ei voitu pitää huoltolain 34 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisena esteenä lapsen palauttamiselle. Asiassa oli lain mukaiset perusteet lapsen palauttamiseksi Yhdysvaltoihin. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018)