Hakutulokset
- Uutiset
8.12.2017 9.13
Hovioikeus: Avustajan palkkiota määrättäessä lähtökohtana on että päämies matkustaa itse avustajansa luoAvustajan palkkiota määrättäessä lähtökohtana on, että päämies matkustaa itse avustajansa luo. Tästä voidaan poiketa, jos asian laatu ja merkitys tai päämiehen henkilöön liittyvät erityiset seikat edellyttävät sitä. Erityisinä seikkoina voidaan pitää esimerkiksi päämiehen liikkumiskykyä rajoittavaa sairautta tai hänen olemistaan vangittuna. HO totesi, ettei lapsen huoltoa ja taamisoikeutta koskevassa asiassa ollut esitetty sellaisia erityisiä seikkoja, jonka vuoksi avustajan matkustaminen neuvotteluun päämiehensä luokse olisi ollut välttämätöntä. HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita maksaa avustajalle korvausta hänen vaatimistaan matkakuluista tältä osin. (Vailla lainvoimaa 9.11.2017) - Uutiset
7.12.2017 13.05
Äitinsä kanssa asuva tytär vapautettiin edunvalvojan tehtävästäHO katsoi KO:n tavoin, että tytär (s. 1946) oli vapautettava äitinsä (s. 1925) edunvalvojan tehtävästä ja edunvalvojaksi oli määrättävä yleinen edunvalvoja. HO vielä totesi, ettei yleisen edunvalvojan määrääminen A:n edunvalvojaksi estä tytärtä hoitamasta yhteistaloudessa elävää äitiään samalla tavalla kuin aikaisemmin. (Vailla lainvoimaa 7.12.2017) - Uutiset
1.12.2017 15.00
Hovioikeus vapautti lasten äidin korvaamasta isän 10 540 euron oikeudenkäyntikulutÄidin ei voitu katsoa kiistäneen isän vaatimuksia lasten huoltoa- ja tapaamisoikeutta koskevassa riidassa sillä tavoin perusteettomasti, että asiassa olisi ollut OK 21 luvun 2 §:n tarkoittama erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Äiti oli näin ollen vapautettava korvaamasta isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja asianosaiset vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Asianosaiset vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 1.12.2017) - Uutiset
22.11.2017 10.23
KHO:n vuosikirjapäätös, joka käsittelee lastensuojelua ja tuomioistuimen lupaa lapsen tutkimiseenKHO kumosi johtavan viranhaltijan valituksesta Turun HAO:n päätöksen. KHO hyväksyi johtavan viranhaltijan hakemuksen ja antoi luvan A:n tutkimusten järjestämiseksi lastenpsykiatrisella poliklinikalla A:n lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi. Esillä olleissa olosuhteissa äidille KHO:n päätöksellä asetettujen velvoitteiden noudattamista ei suhteellisuusperiaate huomioon ottaen ollut syytä tehostaa uhkasakolla tai määrätä lapsi noudettavaksi. KHO kuitenkin lausui, että mikäli päätöksessä tarkoitettuja tutkimuksia ei saataisi toteutettua ja tutkimukset arvioitaisiin edelleen lapsen edun mukaisiksi, lastensuojeluviranomaisen tulisi arvioida kodin olosuhteita ja selvittää, vaarantavatko puutteet lapsen huolenpidossa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, ja harkita tilanteeseen soveltuvia muita lastensuojelulain mukaisia toimenpiteitä. - Uutiset
21.11.2017 16.11
Hovioikeus arvioi elatusavun muuttamisen edellytyksiä: lasten koripallo- ja jalkapalloharrastusten kustannusten nousu sekä elatusavun korottamisen kohtuullisuus isän olosuhteet huomioidenHO hylkäsi asiassa pääkäsittelyn toimittamista koskevan pyynnön. HO katsoi kuten KO:kin, että lasten erityisharrastuskulut olivat kasvaneet olennaisesti, vaikka toisen lapsen osalta elatusapua oli korotettu kohtuusharkinnan perusteella vain 20 eurolla. HO totesi, että elatusapujen korottaminen KO:n katsomalla tavalla ei ollut ollut korotetun elatusavun määrä ja lasten isän olot huomioon ottaen kohtuutonta. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.11.2017) - Uutiset
7.11.2017 11.02
Hovioikeuden päätös elatusavun muuttamisesta ja OM:n elatusapuohjeen soveltamisesta - lapsiaan tapaavan äidin todelliset asumiskustannukset ja oman auton käyttöAsiassa esitetyn selvityksen perusteella lasen äiti ei ainakaan toistaiseksi tapaa lapsiaan luonaan, joten hänen asumistaan perheen yhteisenä kotina käytetyssä omakotitalossa ei voitu pitää lasten tapaamisoikeuden toteuttamisen kannalta perusteltuna. Äiti oli myös tehnyt ratkaisunsa asumismuodostaan ja sen aiheuttamista kustannuksista tietoisena elatusvelvollisuudestaan, eikä tämä ratkaisu voinut vapauttaa häntä suorittamasta lapsilleen elatusapua. Mainitsemillaan ja muutoin KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen äidin kohtuullisten asumiskustannusten määrästä. Elatuskykyä arvioitaessa tuli kuitenkin huomioida vähennyksenä hänelle oman auton käytöstä aiheutuvat ja kohtuullisina pidettävät kustannukset 100 euroa kuukaudessa, jolloin hänen elatuskyvykseen jäi 196 euroa kuukaudessa. Elatuskyky huomioon ottaen HO arvioi kohtuulliseksi elatusavun määräksi 65 euroa lasta kohden niin kauan kuin alaikäisiä elatusapuun oikeutettuja lapsia on kolme. (Vailla lainvoimaa 7.11.2017) - Uutiset
30.10.2017 11.30
EIT: Heteroparia ei syrjitty parisuhteen rekisteröinnin epäämiselläOttaen huomioon, ettei avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välillä ollut enää merkittäviä eroja Itävallassa, EIT:n 5. jaoston enemmistö katsoi, että valittajien mahdollisuus mennä naimisiin täytti oikeudellisen tunnustamisen tarpeen. Syrjintäkieltoa ei ollut rikottu. (Ään. 5-2) - Uutiset
30.10.2017 10.23
Hovioikeuden erimielinen päätös virallisselvityksessä olevan pesän osakkaan kanneoikeudesta lahjan purkamista koskevassa asiassa ja pesänselvittäjän valtuutusoikeudestaKO:n päätös kumottiin ja valittaja vapautettiin KO:n päätöksessä määrätyistä kulukorvauksista. Asia palautettiin Satakunnan KO:een, jonka tulee omasta aloitteestaan jatkaa asian käsittelyä, kun HO:n ratkaisu on lainvoimainen tai asianosaisten suostumuksella sitä ennen ja mikäli valittaja ajaa sitä omissa nimissään mutta kuolinpesän lukuun. Asian ratkaistessaan KO:n tulee antaa lausunto myös HO:ssa esitetyistä oikeudenkäyntikuluvaatimuksista. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan hylkäsi valituksen ja jätti KO:n ratkaisun (kanne jätetty sillensä) pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
26.10.2017 9.00
Oikeus tulla oikeudessa kuulluksi kuuluu jokaisen perusoikeuksiin - oheishuoltajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKO oli käyttänyt asiassa tiedoksiantoyrityksessä ainoastaan haastemiestä, joka ei ollut tavoittanut lapsen isää. Tästä oli ollut seurauksena, ettei lapsen isä ollut voinut osallistua KO:ssa vireillä olleen lapsensa oheishuoltajan määräämistä koskevan asian käsittelyyn ja KO oli ottanut asian tästä huolimatta lopullisesti ratkaistavakseen. HO päätyi asiaa kokonaisuutena harkittuaan siihen, ettei KO vallinneissa olosuhteissa ollut menetellyt riittävällä tavalla tiedoksiannon toimittamisessa. KO:n virheellisestä menettelystä johtuen asia oli näin ollen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.10.2017) - Uutiset
20.10.2017 15.30
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus katsoi naisen saaneen perusteetetonta etua miehen kustannuksella avoliiton päättyessäSaadun selvityksen mukaan osapuolten avoliitto oli päättynyt vuonna 2005. Näin ollen laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta ei tullut sovellettavaksi asiassa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko nainen saanut perusteetonta etua miehen kustannuksella miehen tekemän työn ja hänen maksamiensa naisen omistaman kiinteistön rakennustöihin liittyvien kustannusten johdosta. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko mies tarkoittanut suorituksensa joltakin osin vastikkeettomaksi tai oliko hän saanut siitä riittävän hyvityksen naisen miehen hyväksi tekemän työn tai kiinteistön vuoteen 2013 jatkuneen käyttöoikeuden muodossa. HO arvioi naisen miehen kustannuksella saaman perusteettoman edun määräksi yhteensä 30 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2017) - Uutiset
18.10.2017 13.00
Selvitys: Pakkoavioliitot ovat todellisuutta myös Suomessa – viranomaisten koulutusta ja yhteistyötä vahvistettavaPakkoavioliittojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmiö on olemassa yhtä lailla Suomessa kuin muualla Euroopassa. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole riittäviä valmiuksia vastata pakkoavioliittoihin liittyviin sosiaalisiin ja oikeudellisiin haasteisiin. Asiaa koskeva koulutus ja ohjeistus puuttuvat, eikä viranomaisyhteistyö ole aina toimivaa. Tämä käy ilmi selvityksestä, jonka Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti laati oikeusministeriön pyynnöstä. - Uutiset
17.10.2017 12.04
Hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaa avioeroa koskevassa asiassa jossa valittaja peruutti aiemmin toimittamansa hakemuksen ja valituksen peruutuksenA ja B olivat iäkkäitä ja he olivat hakemuksessaan ilmaisseet halunsa avioeron sijasta jatkaa yhteistä elämää. Ottaen kuitenkin huomioon A:n hovioikeudelle myöhemmin toimittamien kirjelmien sisältö ja niistä ilmenevä A:n epävarmuus jatkaa avioliittoa hovioikeus katsoi, ettei ollut olemassa erittäin painavia syitä tyytymättömyyden ilmoittamiselle asetetun määräajan palauttamiseen. Koska määräajan palauttamista koskeva hakemus hylättiin, A:n ja B:n ei ollut katsottava tehneen tyytymättömyyden ilmoitusta käräjäoikeuden päätökseen säädetyssä järjestyksessä. Näin ollen valitus käräjäoikeuden päätöksestä oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.10.2017) - Uutiset
12.10.2017 11.24
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää täytäntöönpanoriidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevan valituksen johdosta lapsen äidille jatkokäsittelylupa muutosperusteellaLapsen isä haki lapsen tapaamisoikeutta koskevan lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanoa käräjäoikeudessa. Lapsen äiti vaati, että hakemus hylätään. Samalla hän vaati, että päätöksen mukaisia tapaamisoikeuden ehtoja muutetaan väliaikaisesti. KO hylkäsi isän vaatimuksen päätöksen täytäntöönpanosta ja samoin äidin vaatimuksen tapaamisoikeuden ehtojen muuttamisesta. Oikeudenkäyntikulujen osalta KO katsoi, että kysymyksessä oli tilanne, jossa asianosaiset saavat pitää kulunsa vahinkonaan. Asia palautettiin RHO:een. - Uutiset
3.10.2017 11.32
Turvapaikanhakijan adoptiolle ei ollut edellytyksiäKun adoptionhakija ja adoptoitava olivat tunteneet toisensa alle kaksi vuotta ja kun adoptoitava oli asunut juuri ennen täysi-ikäiseksi tuloaan hyvin lyhyen ajan eli kuusi kuukautta hakijan luona, ei voitu katsoa, että heidän välilleen olisi adoptoitavan ollessa alaikäinen muodostunut adoptiolain 4 §:ssä edellytetty läheinen ja jatkuva, lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde. Tämän vuoksi adoption edellytykset eivät täyttyneet. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
29.9.2017 10.29
Työryhmä ehdottaa uudistuksia lapsenhuoltolakiin - lausuntoaikaa 1. joulukuuta saakkaVuoroasuminen kirjattaisiin lakiin. Lapsen yhteydenpito isovanhempiin ja muihin läheisiin turvattaisiin. Vieraannuttamisen ehkäisemiseen esitetään useita keinoja. Lapsen oikeuteen tulla kuulluksi ja osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn ehdotetaan parannuksia. Myös lapsen kuulemisesta tuomioistuimessa ja sosiaaliviranomaisen luona säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Toistuvien huoltoriitojen ehkäisemiseksi ehdotetaan kynnyksen korottamista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen muuttamiselle. - Uutiset
28.9.2017 14.00
Hovioikeus muutti osittain käräjäoikeuden tuomiota osituksestaAsiassa ei esitetty tarkempaa selvitystä siitä, millä tavoin ositus kokonaisuutena johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai A saisi perusteettomasti taloudellista etua osituksen lopputuloksen johdosta. Ottaen huomioon B:n ja A:n omaisuuden säästöt, avioliiton kesto sekä heidän toimintansa avioliiton aikana omaisuuden kartuttamiseksi ei osituksen lopputulosta voitu pitää kohtuuttomana tilanteessa, jossa kuolinpesäosuus oli katsottu kuuluvaksi B:n ositettavaan omaisuuteen. Näin ollen hovioikeus katsoi, että ositusta ei tule sovitella. Lopputulos sanotusta perintöosuudesta oli, että se oli arvoltaan 20.000 euron suuruisena luettava B:n ositettavaan omaisuuteen ja käräjäoikeuden tuomiota oli tältä osin vastaavasti muutettava. (Vailla lainvoimaa 28.9.2017) - Uutiset
25.9.2017 8.08
Pro gradu: Osituksen toimittamatta jättäminen ja ositusvaateen lakkaaminenRauno Viertolan Edilexissä julkaistu tutkimus käsittelee osituksen toimittamatta jättämistä oikeudellisena ilmiönä ja ositusvaateen lakkaamisen edellytyksiä. Ensinnäkin tutkimuksessa jäsennetään osituksen toimittamatta jättämisestä ja osituksen viivästymistä aiheutuvia oikeudellisia seurauksia. Toiseksi systematisoidaan osituksen toimittamattomuuden ja ositusvaateen lakkaamisen välistä rajanvetoa. Systematisointi toteutetaan tarkastelemalla, millaisia kriteereitä ositusvaateen lakkaamiselle voidaan vallitsevan oikeuden perusteella jäsentää ja millaiseksi lakkaamista koskeva näyttötaakka muodostuu. Tarkastelussa erotetaan toisistaan toimitettuun ositukseen ja ositusvaateesta luopumiseen perustuva ositusvaateen lakkaaminen. Toimitetun osituksen osalta tutkittavana ovat tilanteet, joissa on arvioitava esimerkiksi muotovirheen rasittaman osituksen, osittaisen osituksen ja ennenaikaisen toimituksen luonnetta lopullisena ositusvaateen lakkauttavana toimituksena. Kolmanneksi tutkimuksessa arvioidaan nykyisen sääntelyn toimivuutta de lege ferenda. - Uutiset
21.9.2017 11.14
Ex-avopuolison perusteettoman edun palautusvaatimus hylättiinAsiassa oli ollut riitaa siitä, oliko nainen saanut miehen kustannuksella perusteetonta taloudellista etua, vaikka laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta yhteiselämän lyhyen keston takia ei tullut sovellettavaksi. Kanne oli hylätty KO:ssa. Mies ei ollut näyttänyt, että palautettavaa perusteetonta etua olisi edes raha- ja työsuoritukset kokonaisuutena arvioiden syntynyt. HO ei myöntänyt miehelle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2017) - Uutiset
20.9.2017 15.21
Huoltoriitaa ei palautettu käräjäoikeuteen väitetyn virheellisen käräjäoikeuden kokoonpanon vuoksi eikä yhteishuoltoa muutettu yksinhuolloksiAsianosaisten oli katsottava voineen saattaa KO:n kokoonpanoa koskevan kysymyksen keskusteltavaksi asian valmisteluvaiheessa siinäkin tapauksessa, että tuomari ei olisi nimenomaisesti tiedustellut asianosaisilta suostumusta asian ratkaisemiselle yhden tuomarin kokoonpanossa. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin rikkomista ja tuomarin puolueellisuutta sekä lapsen isän KO:ssa esittämän todistelun yksipuolista huomioimista koskevien äidin väitteiden osalta HO totesi, ettei äiti ollut KO:ssa tehnyt väitettä tuomarin esteellisyydestä. Tämä sekä äidin valituksessaan esittämät perusteet huomioon ottaen asiassa ei ollut ilmennyt aihetta palauttaa asiaa KO:een näilläkään perusteilla. Aihetta asian palauttamiselle ei ollut silläkään perusteella, että KO oli määrännyt lapsen tapaamisoikeudesta tavalla, joka ei vastannut asianosaisten vaatimuksia. (Vailla lainvoimaa 20.9.2017) - Uutiset
13.9.2017 15.30
Tuomiokapituli antoi samaa sukupuolta olevia pareja vihkineelle pastorille vakavan moitteenTuomiokapituli on käsitellyt pastori Kai Sadinmaan toimittamia samaa sukupuolta olevien parien kirkollisia vihkimisiä 1.3.2017 ja 15.7.2017. Tuomiokapituli on katsonut, että Sadinmaa on toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Tuomiokapituli on antanut Sadinmaalle vakavan moitteen ja kehottanut Sadinmaata pysymään pappislupauksessaan. Ään 5-2. (Ks. Edilex 25.2.2019: Hallinto-oikeus jätti tutkimatta samaa sukupuolta olevia pareja vihkineelle pastorille annetusta moitteesta tehdyn valituksen) - Uutiset
12.9.2017 9.00
Elatusavusta sovinnon kirjallisen valmistelun aikana tehnyt äiti ei ollut velvollinen korvamaan valtiolle sen varoista maksettua lapsen avustajan palkkiota - käräjäoikeuden päätöslauselmaa muutettiinAsianosaisten välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta ilmeni, että lapsen äiti oli pyrkinyt sovinnolliseen ratkaisuun jo ennen kanteen vireille tuloa KO:ssa. Asiassa ei ollut ilmennyt perusteita katsoa, että äiti olisi antanut aiheen oikeudenkäyntiin. Asianosaiset olivat KO:ssa päässeet sovintoon haasteen tiedoksiannon jälkeen ja ennen kuin äiti oli edes vastannut kanteeseen. Edellä lausutun perusteella olisi OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ollut ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äiti korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Tämän vuoksi asiassa ei ollut perusteita velvoittaa äitiä korvaamaan valtiolle sen varoista maksettua lapsen avustajan palkkiota. (Vailla lainvoimaa 12.9.2017) - Uutiset
11.9.2017 15.26
Elatusapu vahvistettiin 0 euroksi - isää ei ollut perusteita velvoittaa korvaamaan oikeusaputoimistolle lapsen avustamisesta aiheutuneita kulujaLapsen oli täytynyt nostaa kanne tuomioistuimessa, koska hänen ilmoituksensa mukaan elatussopimusta ei ollut saatu tehtyä lastenvalvojan luona. Tämä olisi puoltanut lapsen oikeudenkäyntikulujen korvaamista. Toisaalta asiassa ei ollut esitetty selvitystä siitä, millä ehdoilla sopimusta oli isälle tarjottu. Kun asiassa ei ollut tältä osin esitetty tarkempaa selvitystä, kysymyksessä oli katsottava olleen OK 21 luvun 3 §:n 2 momentin mukainen tilanne, jossa kantajan vaatimus oli hyväksytty ainoastaan osaksi ja jossa asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa ei siten ollut perusteita velvoittaa isää korvaamaan Suomen valtiolle/oikeusaputoimistolle lapsen avustamisesta aiheutuneita kuluja. (Vailla lainvoimaa 11.9.2017) - Uutiset
6.9.2017 10.08
Kaksi käsikirjaa ilman huoltajaa olevien alaikäisten tukemisestaTyö- ja elinkeinoministeriö on julkaissut käsikirjat "Ilman huoltajaa olevan alaikäisen edustaminen kotoutumisvaiheessa" ja "Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten psykososiaalinen tukeminen perheryhmäkodissa ja tukiasumisyksikössä". - Uutiset
5.9.2017 9.52
Hovioikeus pohti tuomarin esteellisyyttäMyöskään se, että tuomari ei ollut pyytänyt yksilöimään oikeudenkäyntikuluvaatimusta, ei osoittanut esteellisyyttä. Asiassa ei myöskään esitetty muutakaan sellaista seikkaa, joka antaisi perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 5.9.2017) - Uutiset
30.8.2017 14.16
Elatusavusta sovinnon käräjäoikeudessa tehneet osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan - käräjäoikeuden päätöslauselmaa muutettiinLasten isä vapautettiin velvollisuudestaan korvata valtiolle KO:n tuomitsemat 2 547,27 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.8.2017) - Uutiset
28.8.2017 12.11
KHO:n ratkaisu muun muassa lapsen edun huomioimisesta kansainvälisessä suojelussaAsiassa tuli Maahanmuuttoviraston valituksesta ratkaista, oliko A:lle myönnettävä Suomeen oleskelulupa ulkomaalaislain 52 §:n perusteella yksilöllisestä inhimillisestä syystä hänen Suomesta kansainvälistä suojelua saaneisiin lapsiinsa liittyvien syiden johdosta. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko A voitu käännyttää Afganistaniin. Lasten etu ja lapsista A:lle Suomeen muodostuneet siteet olivat seikkoja, jotka oli otettava huomioon ulkomaalaislain 146 §:n mukaisessa turvapaikanhakijan maasta poistamista koskevassa kokonaisharkinnassa. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa ja kun otettiin erityisesti huomioon, ettei A ollut edes hakenut oleskelulupaa perhesiteen perusteella, hallinto-oikeuden päätös kumottiin myös siltä osin, kuin se oli kumonnut Maahanmuuttoviraston A:n käännyttämistä koskevan päätöksen. - Uutiset
21.8.2017 11.41
Keravalla toimivalla lapsen huoltoriidan avustajalla ei ollut oikeutta saada palkkiota matka-ajalta ja matkakuluista Varsinais-Suomen käräjäoikeuteenAsiassa ei ollut oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustetta käyttää avustajana Keravalta olevaa valittajaa, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä Varsinais-Suomen KO:ssa. HO katsoi KO:n tavoin, ettei valittajalla ollut oikeutta saada palkkiota matka-ajalta ja matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 21.8.2017) - Uutiset
14.8.2017 16.02
Hovioikeuden tuomio taannehtivasta elatusavustaHO katsoi, ettei elatusavun määräämiselle ollut perustetta ainakaan elatusapua koskevan vaatimuksen esittämistä edeltävältä ajalta. HO katsoi, että asiassa oli kokonaisuutena arvioiden erityisen painavia syitä määrätä elatusapua maksettavaksi taannehtivasti sen kuukauden alusta lukien, jona lapsen isä oli saanut tiedon vaatimuksesta saada elatusapu vahvistettua. (Vailla lainvoimaa 14.8.2017) - Uutiset
2.8.2017 13.33
Apulaisoikeusasiamiehen sijainen otti kantaa olosuhdeselvityksen salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen käräjäoikeudelleTapauksessa sosiaaliviraston perheoikeudelliset asiat pyysi terveyskeskuksesta tietoja erityisesti kantelijan päihteiden käyttöön ja mielenterveyteen liittyvistä asioista. Terveysasema toimitti perheoikeudellisten asioiden käyttöön kantelijaa koskevia terveydentilaan liittyviä tietoja. Terveysasemalla oli vedetty mustalla tussilla raksimalla yli (tietoja erikseen mustaamatta) ne terveystiedot, jotka eivät koskeneet kantelijan päihteiden käyttöä ja mielenterveyttä. Sosiaali- ja terveysvirasto toimitti tiedot sellaisenaan käräjäoikeudelle. Tiedot olivat koskeneet esimerkiksi kantelijan vatsatautia, korvakipuja, flunssia ja raskauspahoinvointia. Tiedot olivat apulaisoikeusasiamiehen sijaiseen näkemyksen mukaan olleet sellaisia jokapäiväiseen elämään liittyviä normaaleja terveystietoja, joiden merkitystä ja välttämättömyyttä päätettäessä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta oli erittäin vaikea perustella. - Uutiset
28.7.2017 11.24
Käräjänotaarin tekemä kantelu pesänselvittäjää ja -jakajaa koskevan virheellisen päätöksen poistamisesta jätettiin tutkimatta kun ratkaisuun oli mahdollista hakea muutosta valittamallaHO totesi, että edellytyksenä tuomiovirhekantelua koskevan lainkohdan soveltamiselle on muun ohella, että kantelun kohteena oleva ratkaisu on lainvoimainen. Käräjänotaari oli 17.7.2017 päivätyssä kantelussaan ilmoittanut, että kysymyksessä oleva päätös ei ole lainvoimainen. Lisäksi HO:lle toimitetusta päätöksen kappaleesta ilmeni, että jutun asiaan osallinen oli ilmoittanut tyytymättömyyttä päätökseen määräajan kuluessa. Määräaika valitukselle päättyy 9.8.2017 ja määräaika vastavalitukselle päättyy 23.8.2017. KO:n ratkaisuun oli siten mahdollista hakea muutosta valittamalla. Kantelu oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 28.7.2017) - Uutiset
26.6.2017 12.10
Amnesty International: Asiantuntijoiden mukaan Suomen translaki on reilusti jälkijunassa muihin Pohjoismaihin verrattunaSuomen translaki on ihmisoikeusnäkökulmasta pahasti jäljessä muista Pohjoismaista. Kansainväliset asiantuntijat kritisoivat Suomea lainsäädännöstä, joka pakottaa transihmiset sterilisaatioon ja lääketieteellisiin tutkimuksiin tilanteessa, jossa henkilö haluaa korjata henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän. Asiantuntijat keskustelevat Helsingissä Pride-viikolla transihmisten oikeuksista suomalaisten päättäjien kanssa. - Uutiset
19.6.2017 11.05
Oikeusaputoimisto ei ollut esteellinen ositusta koskevassa asiassaRiidatonta oli, että mies (valittaja) oli ollut oikeusaputoimiston asiakkaana muussa kuin nyt kysymyksessä olevaa ositusta koskevassa asiassa samaan aikaan, kun oikeusaputoimiston edunvalvoja oli edustanut naista (vastapuoli) osituksessa. Asiassa ei ollut kuitenkaan tullut ilmi, että siinä asiassa, jossa oikeusaputoimiston oikeusavustaja oli avustanut valittajaa, olisi tullut tietoon osituksen kannalta merkityksellisiä seikkoja. Näin ollen oikeusaputoimisto ei ollut ollut valittajan väittämällä tavalla esteellinen ositusta koskevassa asiassa. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen osituksessa huomioon otetun varallisuuden ja velkojen, osituksessa käytetyn kiinteistön arvon ja osituksen sovittelun osalta. (Vailla lainvoimaa 19.6.2017) - Uutiset
15.6.2017 16.00
Avioliiton purkautumisen jälkeen syntynyttä lasta pidettiin perillisenä - perinnänjaon moitekanne hylättiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko pesänjakajan ratkaisua perinnönjaosta A:n jälkeen muutettava B:n vaatimalla tavalla siten, että B tulee yksin P:n sijaan sisarensa perilliseksi siitä huolimatta, että B:n kanne P:n isyyden kumoamiseksi on aikanaan jätetty tutkimatta. HO päätyi KO:n tavoin siihen, että perinnönjako A:n jälkeen oli perustettava sille seikalle, että P oli C:n isä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.6.2017) - Uutiset
15.6.2017 15.05
Yksinomaan elatusaputuomion perusteluihin muutosta hakeneiden valitus tutkittiinLapset olivat hakeneet muutosta yksinomaan tuomion perusteluihin. Elatustuen saaminen heille vahvistetun elatusavun ja elatustuen väliseen erotukseen edellytti, että tuomioon otetaan maininta siitä, että elatusavun vahvistaminen maksettavaksi täysimääräistä elatustukea pienempänä johtui elatusvelvollisen puutteellisesta elatuskyvystä. Heillä oli siten riittävä aihe saada KO:n tuomion perusteluissa oleva lausuma muutetuksi. Asia voitiin ottaa HO:ssa tutkittavaksi. Koska elatusvelvollisen elatuskyky oli jäänyt täysimääräistä elatustukea pienemmäksi, elatusavun pienuus oli johtunut elatusvelvollisen puutteellisesta maksukyvystä. HO:lla ei ollut toimivaltaa lausua jo erääntyneistä elatustuen eristä ratkaisussaan. (Vailla lainvoimaa 15.6.2017) - Uutiset
15.6.2017 13.00
Tapaamisaikojen alkamista koskevan tarkan kellonajan määrääminen ei ollut pian 15 ja 17 vuotta täyttävien lasten edun mukaista - ei myöskään lasten terveydentilaa ja koulunkäyntiä koskevien tietojensaantioikeuden määrääminen lapsen isälleVaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta HO:ssa hylättiin samoin kuin uuteen todisteluun vetoamista koskeva vaatimus. HO totesi, että lapset (pian 15 v. ja 17 v.) haluavat todennäköisesti myös itse vaikuttaa tapaamisiin liittyviin yksityiskohtiin. Kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen HO katsoi, että tapaamisaikojen alkamista koskevan tarkan kellonajan määrääminen ei ollut lasten edun mukaista. Lasten terveydentilaa ja koulunkäyntiä koskevien tietojensaantioikeuden määrääminen lasten isälle ei myöskään ollut tapauksessa lasten edun mukaista. (Vailla lainvoimaa 15.6.2017) - Uutiset
14.6.2017 13.05
Lasten viikko- ja kesätapaamisten ajankohtiin pieniä muutoksia vaatineelle isälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKO oli vahvistanut lapsille oikeuden tavata isäänsä parillisten viikkojen keskiviikkoiltapäivästä koulujen päättymisestä maanantaiaamuun koulujen alkuun saakka. Lasten kesäloma-aikana tapaaminen oli vahvistettu alkavaksi keskiviikkona kello 18.00 ja päättyvän sunnuntaina kello 18.00. Lasten isä oli HO:ssa vaatinut, että KO:n määräämää tapaamisoikeutta muutetaan säännönmukaisten viikkotapaamisten osalta siten, että lapsilla vahvistetaan olevan oikeus tavata isäänsä parillisten viikkojen torstai-iltapäivästä koulujen päättymisestä maanantaiaamuun koulujen alkuun saakka ja lasten kesäloma-aikana torstaista kello 18.00 alkaen sunnuntaihin kello 18.00 saakka. (Vailla lainvoimaa 14.6.2017) - Uutiset
13.6.2017 9.20
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapsen vanhempiensa yhteishuoltoonHO:n saaman käsityksen mukaan lapsen isällä ja lapsen äidillä oli kummallakin halua ja kykyä toimia ja tehdä yhdessä päätöksiä lapsen asioissa tämän edun mukaisesti. HO oli erityisesti lapsen isän ja äidin henkilökohtaisten kuulemisten perusteella nähnyt heidän välisessään keskusteluyhteydessä ja yhteistyössä niin suuren kehittymismahdollisuuden, että kokonaisharkinnan perusteella vanhempien yhteishuoltoa oli tässä tapauksessa pidettävä lapsen edun mukaisena ratkaisuna. Tapaamisoikeuden osalta HO totesi, että pääkäsittelyssä oli ilmennyt, että lapsen ja isän väliset tapaamiset eivät olleet KO:n päätöksen jälkeen toteutuneet lainkaan. Tähän nähden oli pidettävä lapsen edun mukaisena ratkaisuna sitä, että tapaamisoikeuden porrastettu laajentaminen yön yli kestäviin tapaamisiin toteutettiin KO:n määräämää hitaammassa tahdissa siten, että lapsella oli aikaa sopeutua tilanteeseen (Vailla lainvoimaa 12.6.2017) - Uutiset
8.6.2017 16.00
Tuomarin ei katsottu menetelleen elatusapuriidan valmisteluistunnossa puolueellisesti ja asiattomastiHO hyväksyi käsittelyratkaisullaan KO:n päätöksen, jossa oli todettu mm., ettei aktiivisen prosessinjohdon käyttäminen asian valmistelussa muodostanut esteellisyysperustetta. Kantaja ei ollut esittänyt sellaista seikkaa, joka objektiivisesti arvioiden olisi antanut aihetta arvioida käräjätuomarin menetelleen asiassa puolueellisesti ja asiattomasti valmisteluistunnossa. (Vailla lainvoimaa 8.6.2017) - Uutiset
7.6.2017 15.01
Puutteellinen elatusaputuomio palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa olisi ollut perusteltu aihe laatia kirjallinen yhteenveto. Tuomiossa ei ollut myöskään lainkaan selostusta asianosaisten vaatimusten perusteista. Tuomioon ei ollut kirjattu riidattomia ja riitaisia seikkoja tai mihin perusteisiin osapuolet olivat asiassa vedonneet. Perusteluissa olisi selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä (OK 24 luku 4 §). Vasta tällöin myös HO:lla on mahdollisuus arvioida valituksessa esitettyjä väitteitä ja harkita KO:n ratkaisun lopputulosta. KO:n tuomiosta tai sen istunnoista laatimista pöytäkirjoista ei mistään myöskään ilmennyt, mitä kirjallisia todisteita tai henkilötodistelua asiassa oli esitetty. (Vailla lainvoimaa 7.6.2017) - Uutiset
5.6.2017 8.05
Hovioikeus arvioi osituksen uudelleen toimittamisen edellytyksiäHovioikeus totesi, että perilliset olivat perustellusti voineet luottaa lainvoiman saaneen osituksen pysyvyyteen. Osituksen määrääminen toimitettavaksi uudelleen vaaditulla tavalla merkitsisi puuttumista lainvoiman saaneeseen ositukseen ilman lainsäätäjän määrittämää oikeussuojakeinoa. Tällaiselle puuttumiselle ei ollut saatavissa tukea ratkaisusta KKO 1979-II-114 ottaen huomioon myös osituksen ja perinnönjaon luonne ja merkitys toimituksina. (Vailla lainvoimaa 5.6.2017) - Uutiset
2.6.2017 8.30
Vanhemmuussuunnitelmasta apua eron jälkeiseen vanhemmuuteenSTM on julkaissut ensimmäisen suomenkielisen vanhemmuussuunnitelman, joka on tarkoitettu tueksi ja apuvälineeksi eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Suunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia asioiden järjestämisestä ja keskinäisestä työnjaosta niin, että molemmat tietävät, mistä he ovat vastuussa ja mitä heiltä odotetaan. Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka varmistavat, ettei lapsen yhteys kumpaakaan vanhempaan pääse katkeamaan. Toisin kuin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus tai tuomioistuimen päätös, vanhemmuussuunnitelma ei ole juridinen asiakirja. Siten viranomaiset eivät voi valvoa sen toteutumista. - Uutiset
29.5.2017 10.00
Sekava elatusaputuomio palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli ollut useita riitaisia kysymyksiä. KO:n ratkaisun perustelut olivat olleet niin epätäydelliset ja osittain myös sekavat, ettei HO voinut ottaa valitusten kohteina olevia kysymyksiä miltään osin välittömästi tutkittavakseen ja ratkaistavakseen. Lisäksi HO:ssa tarjotulla uudella kirjallisella todistelulla voi olla merkitystä asiaa ratkaistaessa. Asia oli oikeusastejärjestys huomioon ottaen kokonaisuudessaan palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
29.5.2017 8.10
Hovioikeuskaan ei kohtuullistanut ositussopimusta mutta muutti oikeudenkäyntikulujen korvaamistaHovioikeus piti selvitettynä, että sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet eivät puoltaneet ositussopimuksen kohtuullistamista. A oli osituksessa saanut hyväkseen asunnon osalta varallisuutta noin 20.000 euroa. Osituksessa omaksuttuun tasajaon periaatteeseen verrattuna osituksen epätasapaino oli B:n vahingoksi tältä osin noin 10.000 euroa. Tällainen epätasapaino ei suuruusluokaltaan ole lähtökohtaisesti kohtuuton. B oli ollut tietoinen aikaisemmasta myyntitoimeksiannosta, siinä asunnolle asetetusta myyntihinnasta ja saadusta tarjouksesta. Asunto ei ollut mennyt kaupaksi. Näistä seikoista huolimatta ja tietoisena asuntovelan määrästä B oli hyväksynyt ositussopimuksella sen, että A sai asunnon ottaessaan asuntolainan vastattavakseen. Hovioikeus yhtyi siihen, mitä käräjäoikeus oli todennut velkavastuusta vapautumisen merkityksestä B:lle. Ottaen huomioon kaikki todetut seikat ositussopimus ei ollut asuntoa koskevalta osin B:n kannalta kohtuuton. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei perintöosuuden puuttuminen ositussopimuksesta johtanut B:n kannalta kohtuuttomuuteen. Hovioikeus katsoi, että sopimusta tehtäessä vallinneista olosuhteista tai ositussopimuksen sisällöstä saadun selvityksen perusteella taikka muutoinkaan asiakokonaisuus huomioon ottaen ei ilmennyt perusteita päätyä siihen, että 1.7.2014 allekirjoitettu ositussopimus olisi B:n kannalta kohtuuton. Siten aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei tältä osin ollut. Hovioikeus päätyi siihen, että olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa B korvaamaan osaakaan A:n oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi olevan kohtuullista, että osapuolet vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
24.5.2017 11.00
KKO:n ratkaisu avioliiton purkautumisesta kuoleman johdosta ja avioerohakemuksen tutkimisestaKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot A:n ja B:n ensin mainitun hakemuksesta avioeroon. B valitti hovioikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista. A kuoli asian ollessa vireillä hovioikeudessa ja B vaati asian jättämistä sillensä. Hovioikeus tutki valituksen ja pysytti käräjäoikeuden päätöksen. Korkein oikeus katsoi, että avioliitto oli purkautunut A:n kuoleman johdosta, joten avioerohakemus oli rauennut ja asia tuli jättää sillensä. - Uutiset
23.5.2017 15.05
Lapsen asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskeva äidin hakemus voitiin tutkia vaikka mies ei ollut lapsen biologinen isäMies oli tunnustanut isyytensä ja hänet oli merkitty väestötietojärjestelmään lapsen isäksi. Vaikka myöhemmin tehty DNA-tutkimus oli osoittanut, ettei mies ollut lapsen isä, ei isyyttä ollut toistaiseksi kumottu. Tästä syystä edunvalvojan sijaisen määräämistä isyyden kumoamista varten tehty hakemus ei estänyt lapsen äidin tekemää huolto- ja tapaamisoikeuden hakemuksen tutkimista. Myöskään mahdollinen elatusavun takaisinkorvausvelvollisuus ei ollut peruste estää lapsen oikeutta elatukseen. Hakemus oli tutkittu ja mies velvoitettu suorittamaan lapselle elatusapua. - Uutiset
22.5.2017 12.07
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista avioeroasiassaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus harkitsi oikeaksi määrätä, että A oli velvollinen korvaamaan B:lle 2/3 oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä eli 1.783,53 euroa. Koska oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määrättiin vasta hovioikeudessa, korkoa edellä mainitulle määrälle voitiin määrätä suoritettavaksi vasta kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
17.5.2017 13.30
Erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan huoltoriidan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta ei ollutKKO:n ennakkopäätöksessä 2005:41 lausutun oikeusohjeen mukaan yksin se, että asianosaiset ovat eri mieltä asian lopputuloksesta, ei johda vastapuolen kuluvastuuseen. KKO:n ennakkopäätöksessä KKO 2014:96 lausutun oikeusohjeen mukaan erityisiä syitä kuluvastuulle on arvioitava sen nojalla, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen ja miten asia on noihin perusteisiin nähden ratkaistu. Haettaessa muutosta on vastaavasti arvioitava, millaiset perusteet asianosaisella on ollut muutoksenhakuun ja miten asia on noihin perusteisiin nähden ratkaistu. HO katsoi, että laissa tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut KO:sta ei ollut. Äiti oli hävinnyt muutoksenhaun. Sen vuoksi hän oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 17.5.2017) - Uutiset
17.5.2017 10.10
Lapsen asumista ei muutettu äidille kun vanhempien olosuhteet lähivanhempina olivat tasavertaisetKäräjäoikeus oli määrännyt lapsen A:n äidin B:n ja isän C:n yhteishuoltoon, määrännyt A:n asumaan isänsä C:n luona, antanut määräyksen A:n oikeudesta tavata äitiään B:tä ja velvoittanut B:tä suorittamaan elatusapua A:lle 0 euroa kuukaudessa. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, kumman vanhemman luona asuessa A:n etu toteutuu parhaiten. Kun hovioikeuden päätöksessä mainittujen seikkojen lisäksi otettiin huomioon, että myös isän olosuhteet olivat kunnossa ja että vanhempien yhteydenpito A:n kanssa uuden asumisjärjestelyn aikana oli sekä B:n että C:n kertoman mukaan sujunut hyvin, hovioikeus katsoi, että asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. Näin ollen käräjäoikeuden päätöstä ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.5.2017) - Uutiset
15.5.2017 14.36
Hovioikeuden ratkaisu käräjäoikeuden toimivallasta tutkia puolisoiden välistä velkomusasiaa tilanteessa, jossa pesänjakajan määräämistä koskeva hakemus oli ollut velkomusasian kanssa samanaikaisesti vireillä käräjäoikeudessaKKO:n ratkaisusta KKO 1999:58 ilmenevästä oikeusohjeesta seurasi, ettei pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen samanaikainen vireilläolo tässä tapauksessa estänyt kanteen tutkimista. Koska kanne oli pantu vireille ennen hakemusta, kantajalla oli ollut KO:n tuomiossa lausutuin perustein perusteltu oikeudellinen tarve saada asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi tilanteessa, jossa pesänjakajaa ei ollut haettu tai määrätty ennen kanteen vireilletuloa. KO:n oli siten tullut tutkia kanne. (Vailla lainvoimaa 15.5.2017) - Uutiset
15.5.2017 11.03
Hovioikeus ei myöntänyt avustajana toimineelle asianajajalle korvausta selvästi perusteettomasta muutoksenhakemuksestaValittaja oli valitukseksi otsikoimassaan kirjelmässä vaatinut, että KO:n ratkaisun muutoksenhakukielto poistetaan ja että HO tutkii valituksen. Lisäksi hän oli toistanut KO:n päätökseen kirjatut vaatimukset väliaikaismääräyksen antamisesta ja todistelua koskien. HO totesi, että KO:n antama muutoksenhakuohjaus oli ollut yksiselitteinen ja selkeä, eikä sen ollut HO:ssa osoitettu olleen virheellinen. Näissä olosuhteissa ja käsiteltävänä olevan asian tosiseikoista tietoisena myös valittajan avustajana toimivan asianajajan oli täytynyt ymmärtää muutoksenhakuohjauksen merkitys ja oikeellisuus. Sillä, että HO oli viran puolesta tutkinut valittajan muutoksenhakemuksen myös kanteluna, ei ollut merkitystä arvioitaessa valittajan avustajan oikeutta palkkioon. (Vailla lainvoimaa 15.5.2017) - Uutiset
12.5.2017 8.25
Hallinto-oikeuden päätös perheelle myönnettyjen toimeentulotukien takaisinperinnästäViranomainen haki vastaajalle ja hänen perheelleen myönnettyjen toimeentulotukien takaisinperintää. Perhe koostui vastaajasta, vastaajan puolisosta ja vastaajan neljästä alaikäisestä lapsesta, joista yksi oli puolisoiden yhteinen. Väestötietojärjestelmästä ilmeni, että vastaaja ei ole ollut avioliitossa puolisonsa kanssa. HAO hakijan vaatimuksen määrältään osittain hyläten hyväksyi hakemuksen. (Ei lainvoim. 12.5.2017) - Uutiset
11.5.2017 12.47
Hovioikeus muutti äidille määrätyn lapsen huollon yhteishuolloksiLaissa edellytettyä olosuhteiden muutosta ei asiassa tässä suhteessa ollut tapahtunut. Arvioidessaan sitä, oliko lapsen huollon muuttamiseen muutoin aihetta, hovioikeus totesi, että vanhempien pysyväisluontoisista kommunikointivaikeuksista huolimatta lapsen elämään liittyvät tärkeät ratkaisut ja myös arkielämän asiat olivat tulleet hoidetuiksi asianmukaisesti eikä niiden osalta tulevaisuudessa ollut noussut esille huolta. Vanhempia kuultaessa kävi ilmi, että kumpikin haluaa turvata lapsen hyvä hoidon ja kasvatuksen sekä antaa hänelle virikkeellisen kasvuympäristön. Kumpikin heistä myös kykenee tähän. Hovioikeus katsoi, ettei myöskään laissa tarkoitettua muuta aihetta huollon muuttamiseen ollut. Näin ollen lapsi määrättiin vanhempiensa yhteiseen huoltoon. (Lainvoimainen 2019) - Uutiset
10.5.2017 8.36
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion entisen aviopuolison oikeudesta lunastaa puolet yhteisenä kotina käytetystä omakotitalosta – osituskirjan subjektiiviselle tulkinnalle ei voitu antaa merkitystäSopimuksen sisältöä koskevia epäselvyyksiä voidaan poistaa tulkinnalla. Käräjäoikeus oli tulkinnut osituskirjaa subjektiivisella, oikeustoimen tekijän eli tässä tapauksessa pesänjakajan tarkoitusta tavoittelevalla tulkinnalla. Oikeuskirjallisuudessa todetaan, että subjektiivisella tulkinnalla on merkitystä lähinnä testamenttioikeudessa, jossa testamenttia tulkitaan vainajan viimeisen tahdon selvittämiseksi. Sopimuksien yhteydessä subjektiivisella tulkinnalla ei juuri ole merkitystä, koska sopimuksessa on jo lähtökohtaisesti yleensä vähintään kaksi oikeustoimen tekijää. Edelleen sopimuksen tulkinta edellyttää, että sopimuksen sisällössä on epäselvyys, joka pyritään poistamaan tulkinnalla. Osituskirjassa ei ole mainintaa siitä, että A:lla olisi kanteen perusteena oleva lunastusoikeus, eikä sopimusta voida pitää tältä osin niin epäselvänä, että sitä voitaisiin tulkinnalla täydentää kanteessa vaaditulla tavalla. A:n kanne talon lunastuksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.5.2017) - Uutiset
9.5.2017 13.00
Hovioikeudessa arvioitin oliko lapsen äiti tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassaHO totesi, että KO oli hylännyt lapsen isän hakemuksen sillä perusteella, ettei tapaamisoikeuden täytäntöönpano ollut yli 12-vuotiaan lapsen terveydentilan ja mielipiteen vuoksi hänen etunsa mukaista. Lapsen terveydentilasta oli esitetty jo perusteoikeudenkäynnissä selvitystä. Oikeudenkäyntiasiakirjoista ilmeni, että lapsen terveydentilasta oli saatu lisäselvitystä perusteoikeudenkäynnin jälkeen ja vielä täytäntöönpano-oikeudenkäynnin aikana. Se, että valittajana olleen isänkin tietämistä lapsen terveydentilaa koskevista kysymyksistä oli oikeudenkäynnin aikana esitetty lapsen äidin kantaa tukevaa lisäselvitystä, ei tarkoittanut sitä, että hän olisi tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman oikeudenkäynnin. Lapsen isän oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.5.2017) - Uutiset
8.5.2017 9.10
Hovioikeus: Kun äiti oli saanut hoitoa ja tukea, lapsen edun mukaista ei ollut huollon siirtäminen isälle äidin aiemman päihteidenkäytön vuoksi kun lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokseÄiti oli kertonut saaneensa hoitoa ja tukea ja että hänen tilanteensa oli korjautunut. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että lapsen hoito olisi äidin päihteidenkäytön tai muiden ongelmien vuoksi enää vuoden 2016 alun jälkeen vaarantunut. Lapsi täyttää kolme vuotta 8.5.2017. Hän on syntymästään asti ollut äidin huollossa ja asunut äidin luona lukuun ottamatta kiireellisen sijoituksen aikaa elokuussa 2015. Isä oli tavannut lasta toistaiseksi melko lyhyitä aikoja. Lapsen sisarpuoli asui äidin luona. Äidillä oli oheishuolto myös toiseen lapseen, joka tapasi äitiä joka toinen viikonloppu. Lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokse. Hovioikeus katsoi, että näissä olosuhteissa lapsen edun mukaista ei ole, että hänen huoltonsa siirrettäisiin isälle. - Uutiset
4.5.2017 11.20
Asianajaja perusti ensi- ja turvakodin lastensa tapaamisten järjestämiseksi - valvontalautakunta oli voinut antaa varoituksenAA oli perustanut laitoksen, jotta hänen lapsensa etu ja oikeudet olisivat voineet ainakin tapaamisten osalta toteutua. Valvontalautakunta oli katsonut, että AA oli pyrkinyt tarkoituksellisesti käyttämään hyväkseen Oulun KO:n päätöksessä ollutta ilmeistä nimivirhettä perustaessaan päätöksen saatuaan Jyväskylän ensi- ja turvakoti -nimisen laitoksen Ouluun ja hakiessaan Keski-Suomen KO:lta väliaikaismääräyksen täytäntöönpanoa perustamassaan laitoksessa. HO katsoi, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
4.5.2017 8.10
Hovioikeus poisti äidille maksettavaksi määrätyn uhkasakon lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa – 9-vuotiaan lapsen tahtoon voitiin kiinnittää huomiotaHovioikeus katsoi uskottavasti näytetyksi, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa. Tässä tilanteessa tapaamisten täytäntöönpanoa pakolla ei voitu edellyttää. Hovioikeus katsoi, että äidillä oli ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Käräjäoikeuden päätös uhkasakon määräämisestä äidin maksettavaksi kumottiin. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
28.4.2017 10.38
Inhimillisen erheen takia tehty käräjäoikeuden avioeropäätös poistettiinHovioikeus poisti käräjäoikeuden 29.3.2017 tekemän päätöksen, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon AL 25 §:n 1 momentin nojalla, vaikka hakemus avioerosta oli tullut vireille vasta 20.2.2017 ja riidatonta oli, että puolisot eivät olleet asuneet erillään keskeytyksettä viimeistä kahta vuotta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2017) - Uutiset
18.4.2017 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapsen yksin äidin huoltoonHovioikeus totesi, että vaikka vanhempien yhteishuolto on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tarkoitettu ensisijaiseksi huoltomuodoksi myös vanhempien eron jälkeen, huoltomuodon valinnan ensisijainen ratkaisukriteeri on lapsen etu. Isän vainoamista koskeva rikostuomio ja äidin suojaksi määrätyt lähestymiskiellot huomioon ottaen asiassa ei ollut edellytyksiä sille, että vanhemmat kykenisivät yhdessä rakentavasti sopimaan lapseen liittyvistä asioista siten kuin yhteishuolto edellyttää. (Vailla lainvoimaa 18.4.2017) - Uutiset
11.4.2017 9.05
Hovioikeus määräsi lapsen yksin äidin huoltoon isän rikostuomion ja lähestymiskieltojen vuoksiB:n vainoamista koskeva rikostuomio ja A:n suojaksi määrätyt lähestymiskiellot huomioon ottaen asiassa ei ollut edellytyksiä sille, että vanhemmat kykenisivät yhdessä rakentavasti sopimaan lapseen liittyvistä asioista siten kuin yhteishuolto edellyttää. Oli selvää, että B:n aggressiivinen yhteydenpito lapsen kautta välitettynä oli olosuhdeselvityksessä selostetuin tavoin lapsen terveyden kannalta haitallista. Myös B:n laiminlyönti noudattaa käräjäoikeuden päätöstä sähköpostitilin avaamisesta yhteydenpidon mahdollistamiseksi osoitti haluttomuutta toimia yhteishuollon edellyttämällä tavalla. Koska edellytykset yhteishuollolle puuttuivat määräsi hovioikeus lapsen yksin äitinsä huoltoon kuitenkin siten, että isä ja äiti yhdessä päättävät lapsen nimestä ja uskonnosta. Isälle vahvistettiin myös tiedonsaantioikeus lapsen asioista. (Vailla lainvoimaa 11.4.2017) - Uutiset
10.4.2017 13.00
Hovioikeus arvioi lapsen etua asumisjärjestelyissä – käräjäoikeuden päätöstä muutettiinAsianosaisten henkilökohtaisten kuulemisten ja muun asiassa esitetyn todistelun perusteella sekä asiaa kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus katsoi, että lapsen etu toteutuu parhaiten hänen asuessaan äidin luona. (Vailla lainvoimaa 10.4.2017) - Uutiset
7.4.2017 13.45
Hovioikeus velvoitti huonontuneen terveydentilan vuoksi huoltoriidan peruuttaneen isän korvaamaan puolet äidin oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaHO katsoi, että asiassa oli erityistä syytä määrätä kulujen korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Ottaen kuitenkin huomioon, että valittaja oli siirretty huonontuneen terveydentilansa seurauksena elinsiirtolistalle helmikuussa 2016 ja että hän oli peruuttanut hakemuksensa vasta valmisteluistunnossa 7.4.2016, HO katsoi, että valittajan oli korvattava puolet vastapuolen oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista HO:ssa koskevat vaatimukset hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.4.2017) - Uutiset
3.4.2017 13.10
Hovioikeuden ratkaisu perusteettomasta edusta avoliiton purkautuessaAsiassa esitetty näyttö siitä, missä tarkoituksessa A oli kanteessa mainittuja töitä tehnyt, oli jäänyt vaillinaiseksi. Oli siten täysin mahdollista, että metsätöiden harjoittaminen, vähäinen rakennustoiminta ja huonekalujen entisöinti olivat olleet A:n harrastus ja että A oli tehnyt näitä töitä panoksenaan yhteistalouden hyväksi, kun B oli huolehtinut kotitaloustöistä ja lasten hoidosta. A:n tekemiä metsätöitä, rakentamista ja huonekalujen entisöintiä ei hovioikeuden mukaan voitu muutoinkaan rinnastaa KKO:n ennakkopäätöksissä tarkasteltuihin tilanteisiin, joissa suoritukset olivat olleet merkittäviä ja joissa panostus oli tehty sillä oletuksella, että avoliitto jatkuu ja kantaja voi käyttää rakennusta yhdessä avopuolisonsa kanssa joko pysyvään asumiseen tai virkistyskäyttöön. Mainitut seikat puhuivat A:n kanteen hyväksymistä vastaan, kuten myös yhteistalouslain 8 §:n 1 momentin esitöistä ilmenevä lausuma, jonka mukaan ”muita esimerkkejä mahdollisista hyvitykseen oikeuttavista panoksista ovat merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai vastaavan varallisuuden sijoittaminen toisen omistamaan rakennukseen tai muuhun omaisuuteen tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi”. Vaikka lausuma koskee yhteistalouslain tulkintaa, myös siitä ilmenee, että korvattavien suoritusten on oltava taloudelliselta arvoltaan merkittäviä. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kanteessa tarkoitettuja töitä ei voitu pitää niin merkittävinä, että ne tulisivat korvattaviksi perusteettomana etuna. Yhteenvetona hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että B olisi saanut A:n kustannuksella sellaista perusteetonta etua, joka hänen tulisi velvoittaa korvaamaan A:lle. (Vailla lainvoimaa 3.4.2017) - Uutiset
28.3.2017 15.31
Hovioikeuden ratkaisu lapsen tapaamisoikeudesta keinohedelmöitystapauksessaAviopuolisot B ja D olivat saaneet lapsen keinohedelmöityksen avulla siten, että hedelmöitys oli tapahtunut käyttäen hyväksi D:n isän A:n sukusoluja. Lapsen C synnyttyä avioliitto oli purkautunut ja B oli hakenut D:n isyyden kumoamista. Isyyden kumoamisen jälkeen A:n kanteesta hänen isyytensä C:hen oli vahvistettu. A:n haettua yhteishuoltoa ja tapaamisoikeutta käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen, koska B:n ja C:n suojaksi oli annettu turvakielto ja he olivat muuttaneet pysyvästi ulkomaille, jonka vuoksi määräys tapaamisoikeudesta olisi ainakin toistaiseksi vaikutukseton. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että tapaamisoikeuden tosiasiallisena tarkoituksena oli säilyttää D:n suhteet lapseen. Hovioikeus katsoi, ettei edellytyksiä yhteishuollolle ollut, mutta vahvisti C:lle oikeuden tavata isäänsä A:ta. (Vailla lainvoimaa 28.3.2017) - Uutiset
27.3.2017 10.30
KKO:n ennakkopäätös yhteisen kodin käsitteestäAviopuolisot olivat vuodesta 2003 vuoteen 2014 saakka asuneet keskimäärin huhti- ja toukokuun vaihteesta syys- ja lokakuun vaihteeseen Suomessa pinta-alaltaan noin 60 neliömetrin asuinrakennuksessa, joka soveltui vakituiseen asumiseen. Muun ajan vuodesta he olivat asuneet Espanjassa, missä heillä oli yhteisenä kotina omakotitalo. Toinen puoliso vaati yhteiselämän lopettamista koskevassa hakemuksessaan sen vahvistamista, että hän saa jäädä asumaan mainittuun kiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen. Korkeimman oikeuden päätöksestä ilmenevillä perusteilla asuinrakennus katsottiin avioliittolain 24 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi puolisoiden yhteiseksi kodiksi. - Uutiset
22.3.2017 15.00
Kotityöt hoitaneelle naiselle hyvitystä 24 vuotta kestäneen avoliiton hyväksi tehdystä työstäKO oli katsonut naisella olevan oikeus koko avoliiton ajan yksin tekemiensä kotitöiden perusteella 40 000 euron hyvitykseen avoliiton purkauduttua (10 % miehen varallisuuden kasvusta). Osapuolet kuitenkin sopivat asian HO:ssa. Sovinnon mukaan mies maksaa naiselle hyvityksenä 35 000 euroa. Hyvityksen maksaminen perustuu siihen, että nainen on 24 vuotta kestäneen avoliiton aikana tekemällään kotityöllä mahdollistanut miehen kartuttaa varallisuutta omiin nimiinsä ja yhteistalouden purkaminen pelkästään omistussuhteiden mukaan johtaisi siihen, että mies saisi perusteetonta etua naisen kustannuksella. (Vailla lainvoimaa 22.3.2017) - Uutiset
17.3.2017 11.15
KHO:n ratkaisu oleskeluluvasta perhesiteen perusteellaHallinto-oikeus oli lausunut, että A:n avioliitto perheenkokoajan kanssa oli kestänyt tuolloin vasta vähän yli vuoden ja puolisot olivat asuneet yhdessä syksystä 2014 lukien. A oli oleskellut maassa jo useita vuosia ilman oleskelulupaa ja suurelta osin laittomasti. Kun lisäksi otettiin huomioon, että A:n ja C:n oli avioliiton solmiessaan täytynyt ymmärtää, että perhe-elämän viettäminen Suomessa ei välttämättä ole heille mahdollista, sekä oleskelulupahakemuksen hylkäämiseen johtanut hakijan menettely, A:n oleskelulupahakemus oli voitu ulkomaalaislain 66 a §:stä huolimatta hylätä. Korkein hallinto-oikeus yhtyi hallinto-oikeuden asiassa esittämiin perusteluihin. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muutettu. - Uutiset
14.3.2017 14.15
Hovioikeus: Adoption vahvistamiselle oli olemassa erittäin poikkeukselliset syytPelastakaa Lapset ry:n adoptioneuvonnan edustajien 26.11.2015 antaman todistuksen perusteella oli selvitetty, että lapsen A:n ja D:n välille oli tosiasiallisesti syntynyt lapsen ja vanhemman välinen suhde heidän asuttua samassa perheessä siitä asti, kun A oli ollut noin kaksivuotias. A kutsuu D:tä isäkseen. Perheeseen kuuluu myös äidin B:n ja D:n yhteinen tytär. Lähipiiri tukee perhettä adoptioasiassa. Adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijä oli puoltanut adoptiota ja adoption vahvistaminen oli myös A:n toive. Toisin kuin ratkaisussa KKO:2009:40, A:lla oli jo oikeudellisesti toinen vanhempi eikä hänen etunsa tällä perusteella edellyttänyt adoption vahvistamista. Ottaen kuitenkin huomioon ratkaisussa mainitut erityisen painavat syyt hyväksyä hakemus ottolapsisuhteen vahvistamisesta sekä A:n suhteen laatu yhtäältä D:hen ja toisaalta biologiseen isäänsä C:hen, hovioikeus totesi, että A:n ja D:n adoptiosuhteen vahvistaminen on omiaan lisäämään A:n turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden tunnetta. Adoptiosuhteen vahvistamisella A:n suhde D:hen saatetaan oikeudellisestikin vastaamaan vallitsevaa tilannetta. A:n ja D:n adoption vahvistamiselle oli olemassa erittäin poikkeukselliset syyt. (Vailla lainvoimaa 14.3.2017) - Uutiset
10.3.2017 16.00
Isyyttään tunnustamisen jälkeen epäilemään alkaneen miehen määräajan jälkeen tehdylle isyyden kumoamiskanteelle oli erittäin painava syy - isyys kumottiinMiehen katsottiin näyttäneen, että hän oli isyyslain 44 §:n 1 momentin määräajan umpeen kulumisen jälkeen saanut tietää olosuhteista, joiden perusteella hänelle oli syntynyt perusteltu aihe epäillä isyyttään ja tätä oli pidettävä erittäin painava syynä sille, ettei kannetta ollut nostettu kahden vuoden kuluessa lapsen isyyden tunnustamisesta. Oikeusgeneettisen tutkimuksen perusteella oli pidettävä selvitettynä, ettei mies ollut lapsen isä. Kanne oli hyväksyttävä ja miehen isyys oli kumottava. HO ei myöntänyt KO:n tuomion kumoamista vaatineelle lapsen äidille ja lapselle jakokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
9.3.2017 16.00
Lasten huoltoa koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen 11-13-vuotiaiden lasten mielipiteen selvittämiseksi ja olosuhdeselvityksen hankkimiseksiHO katsoi, että 11-13-vuotiaiden lasten omat toivomukset ja mielipiteet olisi tullut huoltolain 11 §:n 1 momentin nojalla selvittää. Asianosaisten muutoksenhakuoikeus olosuhdeselvityksessä esiin tulevat seikat huomioon ottavaan ratkaisuun olisi rajoitettu, jos selvitys hankitaan vasta HO:ssa. Tämän vuoksi, vaikka lopullisen ratkaisun saaminen asiaan viivästyy ja oikeudenkäyntikulut mahdollisesti kasvavat, HO harkitsi oikeaksi palauttaa asian KO:een uudelleen käsiteltäväksi (Vailla lainvoimaa 9.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 16.00
Lapsiasiaa hoitanut asianajaja ei ottanut yhteyttä vastapuoleen ennen haastehakemusta - hovioikeus ei pitänyt asianajajalle annettua varoitusta kohtuuttomanaAA oli ryhtyessään oikeudellisiin toimenpiteisiin ilmoittamatta vastapuolelle asiakkaansa vaatimuksia ja varaamatta vastapuolelle kohtuullista harkinta-aikaa sekä tilaisuutta asian sovinnolliseen selvittämiseen menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 8.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 11.05
Hovioikeuskaan ei sovitellut 20 vuotta avioliitossa olleiden puolisoiden ositusta miehen perintönä saaman koti- ja metsätilan osaltaKO oli katsonut, ettei puolittamisperiaatteen mukaisesti toimitetun osituksen lopputulos ollut muodostunut puolisoiden kannalta kohtuuttomaksi eikä nainen ollut saanut osituksessa perusteetonta taloudellista etua. HO totesi, että KO oli tuomiossaan asianmukaisesti huomioinut osituksen sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen sen, mitä AL 103 b §:n 1 momentissa on säädetty erityisesti huomioitavaksi sekä sen, mitä osituksen sovittelusta on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa todettu. HO hyväksyi KO:n tuomiosta ilmenevän oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen lapsen tapaamisoikeusasiassa kun lapsen asuinpaikka oli ollut EspanjaAsiassa oli jo B:n käräjäoikeudelle jättämästä lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta hakemuksesta ilmennyt, että lapsi C oli asian vireilletuloajankohtana 2.10.2014 asunut äitinsä A:n kanssa Espanjassa. Sanottu seikka ilmeni myös C:tä koskevasta väestötietojärjestelmäotteesta. Asiassa oli siten ollut kysymys oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:ssä tarkoitetusta kansainvälisluonteisesta asiasta, jonka osalta käräjäoikeuden oli tullut oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan omasta aloitteestaan tutkia, oliko se ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa. Lapsen asuinpaikasta lausuttu huomioon ottaen Pirkanmaan käräjäoikeus ei ollut Bryssel II a asetuksen 8 artiklan 1. kohta huomioon ottaen asiassa toimivaltainen tuomioistuin, koska lapsen asuinpaikka oli tuolloin Espanjassa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 14.02
Hovioikeudessa arvioitiin oliko lasten tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen vireille laittanut isä velvollinen korvamaan äidin oikeudenkäyntikulut kun asia oli jätetty sillensä isän peruutettua hakemuksensaKO oli katsonut oikeudenkäyntikulujen osalta, ettei asiassa ollut sellaista häviäjää, jonka olisi pitänyt korvata toisen oikeudenkäyntikulut. HO katsoi asiassa esitettyjen seikkojen muodostaneen sellaisen OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisen syyn, jonka perusteella KO:n päätöksen lopputulosta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
28.2.2017 16.15
Eduskunnan kirjaston tietopaketti eutanasia-kansalaisaloitteestaEduskunnan kirjaston ylläpitämään Lakihankkeiden tietopaketit -palveluun on lisätty tietopaketti vireillä olevasta eutanasia-kansalaisaloitteesta. - Uutiset
23.2.2017 15.00
Lasten- ja kodinhoitoon osallistuneen naisen ei katsottu saaneen perusteetonta etua avoliiton aikana vaikka mies oli maksanut asuntolainaa huomattavasti yli oman osuutensaAsiassa oli ollut riidatonta, että mies oli suorittanut yhteisvastuullisen asuntolainan lyhennyksiä vuodesta 2004 lukien 117 000 euroa enemmän kuin nainen. Kun arvioitiin naisen panosta yhteistalouden hyväksi merkittävää oli se, että hän oli ollut vuosina 1999-2003 lasten kanssa kotona ja vuoteen 2007 saakka hän oli tehnyt noin puolet tavanomaisesta työtuntien määrästä. Naisen yksinomaan lasten- ja kodinhoitoon käyttämä aika oli ollut pitkä ja sitä oli sen vuoksi pidettävä niin merkittävänä, että asianosaisten panokset eivät olleet sellaisessa epäsuhdassa, joka olisi aiheuttanut naiselle perusteetonta etua. Miehen 58 500 euron vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.2.2107) - Uutiset
20.2.2017 13.38
Hovioikeudessa arvioitiin oikeusavun jatkamisen edellytyksiä huoltoriidassa - päämiehellä ei ollut puhevaltaa avustajanpalkkion osaltaPääasian osalta katsottiin, että lapsen isän oikeusavun jatkamiseen oli erityisiä syitä ottaen huomioon hänen oikeusturvan tarpeensa sekä asian laatu ja laajuus. Asiaa ei kuitenkaan voitu pitää sillä tavalla erityisen laajana, että olisi ollut perusteltua jatkaa oikeusapua enemmällä kuin 30 lisätunnilla. Käsittelyratkaisussa katsottiin, että kun asianajaja ei ollut omalta osaltaan ilmoittanut tyytymättömyyttä KO:n ratkaisuun, hänen päämiehellään ei ollut puhevaltaa avustajanpalkkion osalta. (Vailla lainvoimaa 20.2.2017) - Uutiset
16.2.2017 12.40
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu jäsenvaltion toimivallasta lapsen huoltoa koskevissa asioissaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 8 artiklaa ja toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18.12.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 artiklaa on tulkittava siten, että pääasian kaltaisessa asiassa jäsenvaltion tuomioistuimet, jotka ovat antaneet alaikäisen lapsen osalta vanhempainvastuuta ja elatusvelvoitteita koskevan ratkaisun, josta on tullut lainvoimainen, eivät ole enää toimivaltaisia ratkaisemaan kyseisen ratkaisun muuttamista koskevaa vaatimusta, jos lapsen asuinpaikka on toisen jäsenvaltion alueella. Toimivalta ratkaista kyseinen vaatimus on juuri viimeksi mainitun jäsenvaltion tuomioistuimilla. - Uutiset
13.2.2017 8.28
Avioliittolain muutoksen myötä myös muita lainmuutoksiaAvioliittolain muutos, jonka mukaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton, tulee voimaan maaliskuun alusta. Se tuo muutoksia myös eräisiin muihin säännöksiin, jotta ne soveltuvat samaa sukupuolta oleviin pareihin. Siviilivihkimisessä noudatettava vihkikaava muuttuu sukupuolineutraaliin muotoon siten, että sanojen "aviovaimo" ja "aviomies" asemesta käytetään sanaa "aviopuoliso". - Uutiset
10.2.2017 12.30
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu lapsen elatusavusta annetun päätöksen täytäntöönpanosta toisessa jäsenvaltiossaEU-tuomioistuin katsoo, että elatusvelkoja, joka on saanut jäsenvaltiossa hänen hyväkseen annetun päätöksen ja joka haluaa, että päätös pannaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa, voi esittää hakemuksensa suoraan viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, kuten erityistuomioistuimelle, eikä hänellä voi olla velvollisuutta esittää hakemuksensa tälle viranomaiselle täytäntöönpanevan jäsenvaltion keskusviranomaisen välityksellä. - Uutiset
9.2.2017 15.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan päätöksen saatavan maksettavaksi määräämisestä omaisuuden erottelussaKoska osakkeiden ostamisen kautta A ja B olivat saaneet omistukseensa yhtiön omistaman tontin, jolle A ja B olivat sittemmin rakentaneet paritalon, hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kyseinen 143.000 euron suoritus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. Ottaen erityisesti huomioon maksutapahtumien keskinäisen ajallisen ja asiallisen yhteyden sekä sen seikan, että B oli hyväksynyt riidattomaksi, että A oli maksanut 525.000 euron kauppahinnasta vähennettäväksi yhteisiä kuluja 10.000 euroa, hovioikeus piti riittävästi selvitettynä, että koko tarkemmin selvittämättä oleva 12.000 euron kauppahintaosuus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan myöskään tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
9.2.2017 15.06
Siviilivihkimisen vihkikaava muutettiin sukupuolineutraaliin muotoonValtioneuvoston asetuksella avioliittoasetuksen 9 §:n muuttamisesta muutetaan siviilivihkimisen toimittamisessa noudatettava vihkikaava sukupuolineutraaliin muotoon. Muutos liittyy avioliittolain muuttamisesta annettuun lakiin (156/2015), joka tulee voimaan 1. maaliskuuta 2017. Myös asetus tulee voimaan 1.3.2017. - Uutiset
9.2.2017 9.39
Isä velvoitettiin tarkemman selvityksen puuttuessa suorittamaan koulutusavustusta lapsensa viimeisen vuoden lukio-opintoihin 150 euroa kuukaudessaKannetta ei tullut hylätä tai jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei lapsi ollut haastanut äitiään vastaajaksi oikeudenkäyntiin. Isän vaatimus asiakirjojen määräämiseksi salassa pidettäviksi hylättiin. Pääasian osalta todettiin mm., että koulutusavustuksen tuomitsemisen edellytyksenä ei ole se, että sitä vaativan tulisi aina ensin hakea esimerkiksi toimeentulotukea, joka on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sitä vastoin lapsen saama opintotuki tuli ottaa huomioon osana asian kokonaisarviointia. Isän mainitsemaa jouluna annettua rahalahjaa KO ei ollut ottanut huomioon kokonaisharkinnassa eikä myöskään isän väittämiä lapsen isovanhempien lapselle antamia rahalahjoja. Tarkemman selvityksen puuttuessa KO katsoi lapsen saamasta opintotuesta lausuttu huomioon ottaen, että kohtuullinen määrä oli 150 euroa kuukautta kohden eli vaaditulta 8 kuukauden ajalta yhteensä 1 200 euroa. HO ei myöntänyt isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
1.2.2017 14.10
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta 13-vuotiaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusLapsi oli mennyt isänsä luokse eikä ollut halunnut palata äitinsä luokse, vaikka hänet oli määrätty KO:n päätöksellä asumaan äitinsä luona. KO oli hylännyt lapsen äidin täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen sillä perusteella, että täytäntöönpano olisi ollut selvästi lapsen edun vastaista. KO oli katsonut, ettei lapsen äiti ollut velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikuluja osaksikaan. HO totesi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi tullut poiketa OK 21 luvun 1 §:ssä ilmenevästä pääsäännöstä. Lapsen äiti oli siten velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa laillisine viivästyskorkoineen. Sitä, että lapsen äiti on opiskelija ja lapsen isä kirurgian professori, olisi voitu pitää korkeintaan kohtuullistamista vähäisesti puoltavana seikkana. Varallisuusoloista ei kuitenkaan ollut esitetty asiassa varsinaista selvitystä, eivätkä eroavaisuudet asianosaisten varallisuusoloissa riittäneet yksinään perusteeksi kohtuullistamiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2107) - Uutiset
30.1.2017 11.50
Käräjätuomarista tehtyä esteellisyysväitettä ei voinut esittää enää hovioikeudessaHO hylkäsi esteellisyysväitteen lapsen elatuksen muuttamista koskevassa asiassa. Valittaja ei voinut vedota tiedossaan olleeseen, esteellisyyden arvioinnin kannalta harkinnanvaraiseen seikkaan enää sen jälkeen, kun tuomari oli ratkaissut asian. (Vailla lainvoimaa 30.1.2017) - Uutiset
26.1.2017 11.05
Olosuhdeselvityksestä tehtyä käräjäoikeuden ratkaisua ei voitu rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon eikä ratkaisun poistamista voitu vaatia tuomiovirhekantelullaKoska olosuhdeselvitystä koskeva kysymys oli mahdollista ottaa esille vielä HO:ssa pääasian muutoksenhaun käsittelyn yhteydessä, nyt kysymyksessä olevaa ratkaisua ei voitu rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon. Näin ollen KO:n ratkaisun poistamista ei voitu vaatia tuomiovirhekantelulla. (Vailla lainvoimaa 26.1.2017) - Uutiset
25.1.2017 8.43
Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajiaEron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona (25.1.) kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät. - Uutiset
18.1.2017 10.10
Pakkoavioliittojen yleisyyttä selvitetäänHelsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti selvittää oikeusministeriön pyynnöstä avioliittoon pakottamisen esiintymistä ja ilmituloa Suomessa. Pakkoavioliitolla tarkoitetaan yleensä avioliittoa, joka on solmittu vastoin jommankumman puolison suostumusta. Hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa pakkoavioliitosta ilmiönä, minkä avulla voidaan edelleen varmistaa, että viranomaisyhteistyö ja rikosprosessiketju toimivat asianmukaisesti myös avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa. - Uutiset
13.1.2017 14.15
Hovioikeuskaan ei suostunut skype-yhteydenpidon järjestämiseen lapsen tapaamisoikeutena äidin sitä vastustaessa – täytäntöönpano hankalaaHovioikeus piti lapsen edun mukaisena, että lapsella on oikeus tavata isäänsä kahden ikävuoden täyttämisestä alkaen puolen vuoden välein viisi kertaa viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan valvotuissa olosuhteissa. Lapsen ja vanhemman yhteyden luominen ja kasvaminen lapsen huoltolaissa säädetyn mukaiseksi voi osaksi toteutua myös siten, että huollosta erotettu vanhempi saa valokuvia lapsesta ja pitää tähän yhteyttä puhelimitse, videolla, skype-yhteydellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tällaisia yhteydenpidon muotoja ei ole säädetty laissa tai käsitelty esitöissä. Äiti oli vastustanut puheena olevia yhteydenpidon muotoja käräjäoikeuden päätökseen kirjatuilla perusteilla. Sanotunlaiset yhteydenpidon muodot ovat hankalasti pantavissa täytäntöön. Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin hylkäämään A:n vaatimukset tältä osin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2017) - Uutiset
13.1.2017 11.27
Asianajajapäivä 2017 – osa materiaalista saatavilla verkostaSuomen Asianajajaliiton järjestämää Asianajajapäivää vietettiin perjantaina 13. tammikuuta Kalastajatorpalla. Päivän aiheita olivat muun muassa oikeus ja politiikka, yritysasiakkaan neuvonta, lapsen asioista sopiminen erotilanteissa, digiloikka, sekä sovintoneuvottelut ja sovittelut. Osa päivän luentomateriaalista on saatavilla liiton Asianajajapäivä-verkkosivustolta. Päivässä nousi vahvasti esille lainvalmistelun taso ja lakien perustuslainmukaisuuden tulkinta. - Uutiset
12.1.2017 13.13
Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen mahdollista maistraateissa maaliskuun alusta – parisuhteen rekisteröinti loppuu, muutoksella vaikutusta myös sosiaaliturvalakeihinAvioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muutokset tulevat voimaan maaliskuun alussa 2017. Parisuhteen rekisteröinti ei enää sen jälkeen ole mahdollista Suomessa, vaan samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton. Myös sosiaaliturvalait muuttuvat niiltä osin, joihin avioliittolaki vaikuttaa. - Uutiset
12.1.2017 12.10
AVI ja Valvira antoivat lastensuojelun määräaikojen valvonnassa määräyksiä Kainuulle, Kalajoelle, Oululle ja KempeleelleAVI ja Valvira ovat antaneet määräyksiä lastensuojelulain 26 §:n mukaisten määräaikojen valvonnassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle, Kalajoen kaupungille ja Oulun kaupungille sekä Kempeleen kunnalle seuraavasti: - Uutiset
4.1.2017 11.11
Hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta, avioehdon sovittelusta ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästäAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko AL:n ja BL:n tekemää avioehtosopimusta tulkittava sen sanamuodosta poikkeavasti, sekä siitä, oliko avioehtoa toissijaisesti soviteltava avioliittolain 103 b §:n nojalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko BL:n ottaman lainan ositushetkellä jäljellä oleva määrä katettava osituksessa hänen avio-oikeuden alaisesta vai avio-oikeudesta vapaasta omaisuudestaan. Edelleen kysymys oli siitä, oliko AL:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tullut omaisuus avio-oikeudesta vapaata, ja jos näin katsottiin olevan, oliko samoin meneteltävä myös BL:n vastaavan omaisuuden kohdalla. Hovioikeus kumosi pesänjakajan toimittaman osituksen eräiltä osin ja asia palautettiin näiltä osin pesänjakajalle erottelun ja osituksen toimittamiseksi uudelleen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
4.1.2017 8.36
Hovioikeus korotti täysi-ikäiselle lukiolaiselle maksettavan koulutusavustuksen 50 eurosta 150 euroonB katsoi, että hän kykenee suorittamaan koulutusavustusta A:lle 50 euroa kuukaudessa, vaikka käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevästi hänellä ei ole ollut laskennallisesti elatuskykyä. Muuna oikeudenkäyntiaineistona asiassa olevasta Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisusta 25.7.2013 nro 25809 ilmeni, että B:n elatusavun maksuvelvollisuus D:lle oli käräjäoikeuden ratkaisun mukaan päättynyt tämän tultua täysi-ikäiseksi 7.7.2016. Tämä B:n olosuhteissa tapahtunut muutos huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsemaa koulutusavustuksen määrää oli elatuslain 3 §:n 2 momentin mukaisesti kohtuullista korottaa. B:n taloudellisista olosuhteista esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti kohtuullisena määränä 150 euroa kuukaudessa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
20.12.2016 13.05
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu: Uusperheen lasta voidaan rajojen yli suoritettavan sosiaalisen edun osalta pitää isä- tai äitipuolen lapsena – lapsi-vanhempisuhdetta voidaan tarkastella taloudelliselta eikä oikeudelliselta kannaltaUnionin tuomioistuin totesi, että tällä alalla lapsi-vanhempisuhdetta ei määritellä oikeudellisesti vaan taloudellisesti siinä mielessä, että sellaisen isä- tai äitipuolen lapsi, joka on siirtotyöläinen, voi vaatia sosiaalista etua, kun kyseinen isä- tai äitipuoli on osallistunut todellakin hänen elatukseensa. Rajatyöntekijän aviopuolison tai tunnustetun kumppanin lapsia voidaan pitää rajatyöntekijän lapsina opintotuen kaltaisen sosiaalisen edun saamiseksi, ja näin on varsinkin, kun eräässä toisessa unionin direktiivissä, joka on tullut voimaan riidanalaisten tosiseikkojen jälkeen, vahvistetaan, että ilmaisua ”perheenjäsenet” sovelletaan myös rajatyöntekijöiden perheenjäseniin. - Uutiset
20.12.2016 12.24
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisestäAsiassa ei lapsen B ikä 2 vuotta äidin A paon tapahtumahetkellä huomioon ottaen voitu antaa ratkaisevaa merkitystä sille, että B oli perheenyhdistämishaastattelussa vuonna 2014 kertonut pitävänsä A:n äitiä eli isoäitiään omana äitinään. Kaikki asiassa esiin tulleet seikat huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, että B:tä oli pidettävä äitinsä A:n ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentissa tarkoitettuna perheenjäsenenä. - Uutiset
15.12.2016 15.15
Hovioikeuden ratkaisu vanhempien vastuusta yli 18-vuotiaan koulutuskustannuksistaOttaen huomioon myös muut vanhempien taloudellisista oloista käräjäoikeuden tuomiossa selostetut, heidän elatuskykyynsä vaikuttavat seikat hovioikeus arvioi kohtuulliseksi koulutusavustuksen määräksi 250 euroa kuukaudessa. Käräjäoikeuden määräämää koulutusavustusta oli siten alennettava. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
15.12.2016 9.10
Hovioikeuden ratkaisu oikeuspaikasta aviovarallisuussuhteessaAvioliittolain 129 §:n mukaan, jollei 130 §:ssä säädetyin tavoin ole toisin sovittu, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Avioliittolain 131 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana. Hovioikeus katsoi, että B:n kanteessa on kyse aviovarallisuussuhteita koskevasta asiasta. B:llä on kotipaikka Suomessa. A:n ja B:n kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen ja viimeinen yhteinen kotipaikka ovat olleet Suomessa. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että kanne voidaan tutkia Suomen tuomioistuimissa. Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 11 §:n perusteella Pohjois-Savon käräjäoikeus on toimivaltainen tutkimaan asian. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
12.12.2016 16.00
Hovioikeus kumosi ja poisti käräjäoikeuden lapsen yhteishuollon hylkäämistä koskevan päätöksen – asiaa ei olisi saanut ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta ja asianosaisia kuulemattaKun käräjäoikeus oli ratkaissut asian valmisteluistuntoa tai pääkäsittelyä toimittamatta, tämä oli johtanut siihen, että käräjäoikeus ei ollut ennen isän A:n hakemuksen hylkäämistä kuullut edes A:ta sen selvittämiseksi, minkä vuoksi lapsen huollon uskominen yhteisesti A:lle ja B:lle olisi lapsen edun mukainen ratkaisu. Asiakirjoista ei ilmene, että käräjäoikeus olisi pyytänyt A:ta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla täydentämään hakemusta tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksen yksilöinnin osalta ennen asian ratkaisemista. Istunnossa A olisi myös saanut tilaisuuden yksilöidä tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksensa. Huomioon ottaen ne seikat, joihin A oli hakemuksensa perusteina vedonnut, hovioikeus katsoi, että lapsen edun selvittäminen hänen huoltoaan ja tapaamisoikeuttaan koskevassa asiassa olisi edellyttänyt, että sekä A:lle että B:lle varataan tilaisuus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi. Asian ratkaiseminen lapsen edun mukaisesti olisi edellyttänyt myös A:n tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksen täsmentämistä. Asiaa ei siten olisi saanut ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta ja asianosaisia kuulematta. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.12.2016) - Uutiset
12.12.2016 13.05
Väitös: Eron jälkeisen vainon uhrit jäävät tunnistamatta avunhakuprosesseissaMonet naiset voivat kokea väkivaltaa tai sen uhkaa entisen kumppanin taholta. Parisuhteessa esiintynyt väkivalta voi jatkua erimuotoisena ja erilaisin keinoin toteutettuna eron jälkeen. YTM Anna Nikupeterin väitöskirjatutkimus käsittelee naisten subjektiivisia kokemuksia entisen kumppanin vainon kohteeksi joutumisesta parisuhteen päättymisen jälkeen. Eron jälkeinen vaino ilmiönä vaatii tunnistetuksi tulemista sosiaalisena ongelmana ja yhtenä lähisuhdeväkivallan muotona.