2.6.2023 11.51

​Korkein oikeus on tuoreessa ennakkopäätöksessään linjannut rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) 73 §:n tulkintaa. Korkeimman oikeuden mukaan tilaaja on velvollinen puheoikeuden säilyttääkseen esittämään mahdollisen virheen oikaisuvaatimuksen lisäksi toissijaisen rahamääräisen vaatimuksen viimeistään taloudellisessa loppuselvitystilaisuudessa. Kun rakennusurakan tilaaja oli vastaanottotarkastuksessa ja taloudellisessa loppuselvityksessä vaatinut vain virheiden korjaamista, tilaaja oli menettänyt oikeutensa vaatia myöhemmin urakoitsijalta vahingonkorvausta samoista virheistä.Avoin uutinen

2.6.2023 11.30

Oikeusministeriö on julkaissut ohjeet erillään asuvien vanhempiensa luona vuorotellen asuvan lapsen elatusavun määrittämiseen. Suositusluonteiset ohjeet täydentävät aiemmin julkaistua elatusapuohjetta.

2.6.2023 11.00

Tapaus koski erilaisissa mediaorganisaatioissa työskennelleen taloustietelijän kirjoittamaa artikkelisarjaa paikallisen yrityksen omistajan P.V:n väitetystä korruptiosta ja hänen yhteydestään paikallisen autonvalmistusteollisuuden lopettamiseen. Valittaja hävisi P.V.:n tuomioistuimessa nostaman kunnianloukkausjutun.

2.6.2023 8.28

Kantelijan näkökulmasta oli valitettavaa, että viime kädessä julkisen vallan vastuulla oleva hänen asiansa käsittely ei ollut onnistunut lain edellyttämin tavoin. Oikeusasiamies saattoi asianomistajan eli kantelijan tietoon, että hän voi tehdä Valtiokonttorille vaatimuksen hänen perustuslain 21 §:ssä turvattujen oikeuksien loukkauksen hyvittämisestä valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain mukaisesti.

1.6.2023 15.00

Kuluttaja latasi sähkökäyttöistä autoaan 9.4.2021 sähköauton latauspisteellä. Lataus (26 min ja 20,9 kWh) maksoi 23,40 euroa (0,90 euroa/min). Kuluttajalla oli latauspalvelusopimus Yhtiö A:n ja Latausyhtiö B:n kanssa. Asiassa kuluttaja oli käyttänyt Latausyhtiö B:n latauspalvelua Yhtiö A:n latausasemalla. Riita koski palvelun, ostetun sähkön, hintaa, hinnan ilmoittamista ja kuluttajan oikeaa vastapuolta. Lautakunta katsoi, että tilaajalla oli oikeus korvaukseen palveluksen virheen aiheuttamasta vahingosta. Koska latausasema ei ollut täyttänyt tiedonantovelvollisuuttaan latauksen hinnasta, lautakunta katsoi, että Yhtiö A oli vastuussa virheestä aiheutuneesta vahingosta. Latausaseman ilmoittamalla minuuttihinnalla kuluttajalta olisi voitu laskuttaa latauksesta yhteensä 5,20 euroa, mutta kuluttajalta peritty maksu oli ollut 23,40 euroa, joten kuluttajalta oli laskutettu liikaa 18,20 euroa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen (7+1).

1.6.2023 13.26

31.5.2023 14.26

Kuluttaja-asiamies hakee markkinaoikeudelta linjaratkaisua, joka täsmentää perustajaosakkaan velvollisuutta asettaa vakuus suorituskyvyttömyyden varalle. Arvioitavana on tilanne, jossa liiketiloihin saneerattuja asuntoja myydään kuluttajille uudenveroisina. Markkinaoikeuteen viedyssä tapauksessa rakennusyhtiö on hankkinut omistukseensa 6-kerroksisen asunto-osakeyhtiön 2 alimman kerroksen liiketilat. Liiketiloihin on perusteellisella saneerauksella rakennettu 17 asuinhuoneistoa yhtiön aiempien 58 asuinhuoneiston lisäksi. Rakennusyhtiö on rakennusvaiheen aikana markkinoinut asunto-osakkeita kuluttajille kiinteistönvälitysyhtiön kautta.

31.5.2023 11.25

Tapaus koski Internet-uutisportaalin Dnevno.hr helmikuussa 2015 julkaisemaa artikkelia, jossa väitettiin, että valittajalle, Kroatian entiselle presidentille, oli toimikautensa aikana tarjottu tai hän oli ottanut lahjuksia panssaroitujen ajoneuvojen hankinnasta suomalaiselta yhtiöltä. (Ään. 5-2)

31.5.2023 8.48

Finanssivalvonta haluaa kiinnittää kaupankävijöiden huomiota siihen, millaiset kaupat voivat olla näennäiskauppoja ja täyttää markkinoiden manipuloinnin tunnusmerkistön. Näennäiskauppojen valvonta on Finanssivalvonnan markkinoiden väärinkäytösvalvonnan yhtenä painopistealueena vuonna 2023.

30.5.2023 11.30

Kantajan työtä vaille jäämisen kesto ja ansion menetys, noin puolitoista vuotta kestänyt työsuhde, kantajan ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan vastaavaa työtä, yhtiön menettely työsopimusta päätettäessä sekä työntekijän ja työnantajan olot huomioon ottaen kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta purkamisesta määrättäiin kantajan vaatimaa 13 kk:n palkka. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi kantajalle suoritettavasta korvauksesta osankaan olisi tullut olla korvausta aineettomasta vahingosta siitäkin huolimatta, että kantaja työsuhteen purkamismenettelyssä oli laiminlyöty tämän kuulemista. Konkurssipesä ilmoitti HO:lle, ettei se jatka oikeudenkäyntiä. Koska valitus raukesi, kantajan vastavalitus raukesi OK 25 luvun 14 b §:n nojalla. KO:n tuomio jäi pysyväksi.

29.5.2023 16.00

Keski-Suomen käräjäoikeuden tuomio 17.12.2021 kumottiin. Asia siirrettiin Helsingin käräjäoikeuteen, jonka tulee toimivaltaisena merioikeutena omasta aloitteestaan ottaa asia käsiteltäväkseen merilain 21 luvun 1 §:ssä tarkoitettuna asiana ja huomioon ottaen siirtämisen syy siinä laillisesti menetellä. Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi jää myös kysymys oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 29.6.2023)

29.5.2023 11.40

lisän maksamatta jättäminen äitiysvapaan ajalta oli merkinnyt sitä, että kantaja oli tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla asetettu eri asemaan raskaudesta ja synnytyksestä johtuvasta syystä. Kyse oli siten ollut kielletystä syrjinnästä, jonka perusteella kantaja oli oikeutettu tasa-arvolain mukaiseen hyvitykseen. KO:n tuomitsemaa hyvitystä oli perusteltua alentaa ja HO katsoi kohtuulliseksi hyvityksen määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2023)

29.5.2023 10.10

Datanhallinta-asetus on uutta EU-sääntelyä. Asetuksena se on suoraan sovellettava eikä vaadi samanlaista täytäntöönpanoa kuin direktiivit. Kansalliseen sääntelyyn ja käytäntöön sisältyvät mahdolliset päällekkäisyydet ja ristiriitaisuudet on kuitenkin poistettava siltä osin kuin kansallista liikkumavaraa ei ole. Lisäksi asetuksessa edellytetään tietyn kansallisen sääntelyn antamista. Selvityksessä kuvataan asetuksen taustaa, tavoitteita ja pääasiallista sisältöä. Tämän jälkeen keskitytään niihin säännöksiin, jotka koskevat julkista sektoria.

29.5.2023 9.00

Asiassa oli kysymys siitä, oliko muuttomiehen menettelyä pidettävä tiekuljetussopimuslain 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla törkeän huolimattomana, jolloin muuttoyhtiön korvausvastuuta ei ole rajoitettu 20 euroon tavaran kokonaispainosta puuttuvaa kiloa kohti.

26.5.2023 15.30

Kun näin kuitenkin oli toimittu, kantelijan perustuslain 21 §:n 1 momentissa turvattu oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa ei ollut toteutunut. OA saattoi asiassa (kohdassa 3.2) esittämänsä käsityksen vakuutusoikeuden tietoon.

26.5.2023 11.30

Asiassa oli menettelyn rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta ollut keskeistä arvioida sitä, oliko A:n työsuhteen päättymiseen vaikuttanut kokonaan tai osaksi hänen ikänsä ja ammatillinen toiminta (ilmoitus yhteistoiminta-asiamiehelle). Syrjintäperusteen ja syrjivän teon on tällöin oltava syy-yhteydessä toisiinsa. Mikäli asiassa tuli näytetyksi, että A:n ikä tai ammatillinen toiminta oli vaikuttanut työsuhteen päättämiseen, niin merkityksetöntä oli arvioida sitä, olivatko vastaajan muut esiin tuomat seikat näiden ohella vaikuttaneet työsuhteen päättämiseen. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 26.5.2023)

26.5.2023 9.10

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut johtopäätöksineen siitä, että vahingonkorvauslain nojalla vaaditut korvaukset olivat vanhentuneet. Koska ympäristövahinkojen korvaamista koskeva laki ei tuomiossa lausutuin perustein tullut asiassa sovellettavaksi, asiassa ei ollut tarvetta lausua enemmälti ympäristövahinkolakiin perustuvien vaatimusten mahdollisen vanhentumisen osalta. (Ään. 2–1, vailla lainvoimaa 26.5.2023)

25.5.2023 16.00

HO totesi johtopäätöksenään, että vastaaja oli saanut asianmukaiset peruuttamisohjeet sopimuksen peruuttamiseksi myös turvapakettipalvelun osalta, mutta ei ollut menetellyt niiden mukaisesti. Vastaaja ei ollut näyttänyt peruuttaneensa turvapakettipalvelua, joten hän oli velvollinen maksamaan kantajayhtiölle sen kanteessa vaatimat määrältään riidattomat saatavat. Vastaaja oli asian hävinneenä OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n nojalla velvollinen korvaamaan yhtiön kohtuullisena pidettävät oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 25.5.2023)

25.5.2023 12.43

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR) alettiin soveltaa 25. toukokuuta 2018. Tietosuoja-asetus on parantanut ihmisten tietosuojaoikeuksia ja tuonut EU:n tietosuojaviranomaisille lisää keinoja puuttua tietosuojalainsäädännön rikkomuksiin. Pelkästään vuoden 2022 aikana EU:n tietosuojaviranomaiset määräsivät 1400 seuraamusmaksua tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. Tietosuoja on perusoikeus, joka turvaa ihmisten oikeuksien toteutumista henkilötietojen käsittelyssä.

25.5.2023 11.00

Asia koski Ateenassa asuvan valittajan yhteyden katkeamista kahteen vuonna 2007 ja 2011 syntyneeseen tyttäreensä, jotka asuvat nyt Tinoksen saarella äitinsä kanssa. Valittaja ei ollut ollut heihin yhteydessä vuoden 2016 jälkeen, vaikka oikeuden päätökset olivat myöntäneet hänelle tapaamisoikeudet. Hän oli tehnyt useita valituksia eri viranomaisille, mutta tuloksetta.

25.5.2023 8.32

Euroopan komissio hyväksyi 24.5.2023 vähittäissijoituksia koskevan toimenpidepaketin, jossa kuluttajien edut asetetaan keskiöön. Tavoitteena on parantaa vähittäissijoittajien (eli yksityissijoittajien ja piensijoittajien) mahdollisuuksia tehdä sijoituspäätöksiä, jotka vastaavat heidän tarpeitaan ja mieltymyksiään, ja varmistaa, että heitä kohdellaan ja suojellaan asianmukaisesti. Tämä lisää vähittäissijoittajien luottamusta investoida turvallisesti tulevaisuuteensa ja hyödyntää EU:n pääomamarkkinaunionin tarjoamat mahdollisuudet.

24.5.2023 13.29

Vaasan kaupunki oli valittanut käräjäoikeuden tuomiosta siltä osin kuin käräjäoikeus oli hylännyt sen vaatimukset ja velvoittanut sen korvaamaan X Oy:n oikeudenkäyntikuluja. Asiassa oli ensin ratkaistava, oliko Vaasalla oikeussuojan tarve esittämilleen vahvistusvaatimuksille. Mikäli oikeussuojan tarvetta koskevan ehdottoman prosessinedellytyksen katsottiin täyttyvän, asiassa oli ratkaistavana pääasiakysymys sopimuksen tulkinnasta. Tältä osin kysymys oli ensinnäkin siitä, mitä toimitussopimuksessa oli sovittu Y Companyn arkistokomponentista, ja millaisia velvoitteita tästä oli X:lle syntynyt. X:n mukaan toimitussopimus oli päättynyt eikä X:llä voinut olla sen perusteella mitään velvollisuuksia Vaasaa kohtaan. Toimitussopimuksessa sen voimassaolon oli sovittu päättyvän, kun sopimukseen perustuvat velvoitteet olivat täyttyneet. Arvioitavana oli siten, oliko X:llä toimitussopimuksen perusteella edelleen arkistokomponenttiin liittyviä velvoitteita ja olivatko ne sellaisia, joiden perusteella X:llä olisi Vaasan vaatimusten mukainen arkistokomponentin käyttömahdollisuuteen liittyvä velvoite, joka olisi vahvistettavissa Vaasan esittämällä tavalla. Tätä arvioitaessa merkitystä voi olla myös sillä, mikä oli ollut Y:n asema sopimuskokonaisuudessa, koska X:n mukaan arkistokomponenttia koskeva sopimus oli ollut Vaasan ja Y:n välinen, ja mikä merkitys ylläpitosopimuksella mahdollisesti oli toimitussopimuksen ehtoja tulkittaessa. Lopuksi oli vielä ratkaistava asianosaisten oikeudenkäyntikuluvastuu. (Vailla lainvoimaa 24.5.2023)

24.5.2023 11.11

Asiassa oli hovioikeudessa kysymys ensinnäkin siitä, tuliko P:n yleisiä ehtoja soveltaa sen ja S:n välisessä sopimuksessa ja oliko S reklamoinut väitetystä virheestä P:lle oikea-aikaisesti. Ennen kaikkea asiassa oli kysymys siitä, onko P:n S:lle toimittamissa lasielementeissä ollut virhe ja jos oli ollut, oliko se korjaantunut P:n toimenpiteillä. Vielä kysymys oli siitä, oliko S oikeutettu saamaan lasielementtien virheen johdosta hinnanalennusta sekä vahingonkorvausta lasielementtien vaihtamisesta aiheutuvista kustannuksista. Edelleen asiassa oli riitaa vahingonkorvauksen määrästä. P:n kanteen osalta kysymys oli myös maksamattomasta kauppahinnasta. (Vailla lainvoimaa 24.5.2023)

24.5.2023 9.30

Terveydentila oli yleisin syy työsuojeluviranomaiselle vuonna 2022 tehdyissä syrjintää koskevissa valvontapyynnöissä. Terveydentila on ollut yleisin syrjintäperuste valvotuissa tapauksissa myös aikaisempina vuosina. Myös työhönottoon liittyvää rakenteellista syrjintää esiintyy Suomessa valitettavan paljon. Työsuojeluviranomainen julkaisi raportin yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon viime vuoden valvonnasta.

23.5.2023 9.00

Ehdotetulla säädöksellä saatetaan vuonna 2006 annettu konedirektiivi ajan tasalle ja muutetaan se asetukseksi. Uudella tekstillä yhdenmukaistetaan koneita koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset EU:ssa, edistetään koneiden vapaata liikkuvuutta ja taataan työntekijöille ja kansalaisille korkeatasoinen turvallisuus. Neuvoston hyväksyttyä Euroopan parlamentin kannan säädös on nyt hyväksytty. Kun Euroopan parlamentin ja neuvoston puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet asetuksen, se julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä ja tulee voimaan 20 päivää julkaisemisen jälkeen. Jäsenmailla ja talouden toimijoilla on 42 kuukautta aikaa ennen uuden asetuksen sääntöjen soveltamista.