Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pieniä muutoksia eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annettuun lakiin

Laki eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain muuttamisesta 1238/2023

Selostettavalla lakimuutoksella on muutettu eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annettua lakia (768/2004). Muutoslailla lakiin on sisällytetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävien sähkölinjojen ja kaasun, öljyn ja kemikaalien siirtoputkien johtoreitin valintaa ja hankkeen toteuttamistapaa koskevat säännökset. Säännökset täydentävät kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977, "lunastuslaki") mukaista lupaharkintaa. Muutoksilla on täydennetty tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa.

Laki tulee voimaan 1.2.2024.

Ks. myös hallituksen esitys 21/2023 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain (768/2004) 6 § ja

muutetaan 1–4, 4 a ja 5 §, sellaisina kuin niistä ovat 2, 4 a ja 5 § laissa 265/2017, seuraavasti:

1 §
Tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on ehkäistä eräiden sähköjohtojen sekä kaasun, öljyn ja kemikaalien siirtoputkien rakentamisesta ympäristölle aiheutuvia haittoja.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain tarkoituksesta. Lakiin tehtävien muutosten tarkoituksena on täydentää YVA-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa. Lakiin sisällytetään ympäristön käyttöön vaikuttavia hankkeita koskevat ympäristölliset ja maankäytölliset edellytykset, jotka täydentävät lunastuslain 4 §:n mukaista lunastuslupaharkintaa.

2 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan hankkeisiin, joissa tarkoituksena on rakentaa:

1) maanpäällinen jännitteeltään vähintään 220 kilovoltin ja pituudeltaan yli 15 kilometrin mittainen sähköjohto;

2) kaasun, öljyn tai kemikaalien kuljettamiseen tarkoitettu siirtoputki, jonka pituus on
yli 40 kilometriä ja halkaisija DN 800 millimetriä;

3) muu maanpäällinen sähköjohto tai siirtoputki kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu, jos
hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia
(252/2017).

Selostus:

Pykälässä säädetään lain soveltamisalaan kuuluvista hankkeista. Hankeluettelon 1 kohdan soveltamisala on rajattu koskemaan maanpäällisiä sähköjohtoja. Luettelon 2 kohtaan ei ole tehty muutoksia. Luettelon 3 kohdasta on poistettu sähköjohtoa koskeva vaatimus 110 kilovoltista ja siirtoputkea koskeva vaatimus maan rajan ylityksestä. Lisäksi kohta 3 on rajattu koskemaan maanpäällisiä sähköjohtoja. Jatkossa lunastuslupalain soveltamisalaan kuuluvat myös alle 220 kilovoltin sähköjohdot sekä kaikentyyppiset kaasun, öljyn tai kemikaalien kuljettamiseen tarkoitetut siirtoputket, jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia (252/2017).

3 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön

Hanketta ei saa toteuttaa ilman kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) mukaista lunastuslupaa. Lupaviranomaisen velvollisuuksista valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavissa hankkeissa säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 29 a §:ssä.

Lunastuksen toimeenpanoon ja lunastukseen sovelletaan lisäksi, mitä niistä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain suhteesta muuhun lainsäädäntöön.

Pykälän 1 momenttiin on siirretty aeimmin lain 4 §:ssä ollut ensimmäinen virke. Momentissa säädetään velvollisuudesta hakea 2 §:ssä tarkoitetulle hankkeelle lunastuslain mukainen lunastuslupa siinäkin tapauksessa, että hakija omistaa tai hallitsee hankkeen edellyttämiä alueita. Hanketta koskevassa lupaharkinnassa on otettava huomioon lunastuslain 4 §:n yleisten luvan myöntämisedellytysten lisäksi tämän lain 4 §:ssä säädetyt erityiset luvan myöntämisedellytykset.

Sääntelyn selvyyden vuoksi pykälän 1 momenttiin on lisätty informatiivinen viittaus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 29 a §:ään.

Pykälän 2 momenttiin on siirretty aiemmin lain 4 §:n ollut viimeinen virke. Momentissa säädetään lunastuksen toimeenpanosta. Lunastuksesta on muutoin voimassa se, mitä lunastuslaissa tai muussa laissa erikseen säädetään. Lunastuslupa-asian käsittelyssä noudatetaan lunastuslain säännöksiä, ja asiassa annettu päätös pannaan täytäntöön lunastustoimituksessa.

4 §
Sähköjohdon ja siirtoputken rakentaminen

Sähköjohto ja siirtoputki on rakennettava teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla siten, että ympäristölle ja alueiden käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Rakentamisesta ei saa aiheutua kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä. Saamelaisten kotiseutualueelle tai koltta-alueelle sijoittuva tai vaikutuksiltaan sinne ulottuva hanke ei saa olennaisesti heikentää saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan ja kolttien elinolosuhteita tai mahdollisuuksia harjoittaa kolttalaissa (253/1995) tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.

Sähköjohtoa ja siirtoputkea rakennettaessa on otettava huomioon asemakaava. Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, sähköjohdon tai siirtoputken rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä voimassa olevassa kaavassa osoitettuun tarkoitukseen.

Lunastuslupapäätöksessä on annettava hankkeesta aiheutuvien merkittävien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi välttämättömät määräykset johdon tai putken reitistä, hankkeen toteuttamistavasta ja ajankohdasta sekä hankkeen vaikutusten tarkkailemisesta.

Selostus:

Pykälässä säädetään sähköjohtoa ja siirtoputkea koskevan lunastuslupaharkinnan erityisistä edellytyksistä.

Pykälä täydentää lunastuslain 4 §:n lupaharkintasäännöstä.

Pykälän 1 momentissa ympäristöllä ja alueiden käytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä alkuperäistä luontoa ja erilaisia ihmistoiminnan käyttöön otettuja alueita, joita ovat esimerkiksi rakentamiseen, liikennealueiksi, perustuotantoon ja virkistyskäyttöön otetut alueet. Tämän säännöksen yhteydessä ympäristö ja alueiden käyttö on ymmärrettävä laajasti siten, että se kattaa esimerkiksi maisemakuvan ja mahdolliset alueella sijaitsevat muinaismuistot.

Pykälän 1 momentin tarkoituksena on turvata sellaisia yleisempiä intressejä, jotka eivät ole palautettavissa yksittäisten kansalaisten tai oikeushenkilöiden oikeuspiiriin kuuluviksi vaatimuksiksi. Momentti sisältää yleisen johtoreitin valintaa koskevan säännöksen, jonka tarkoituksena on ohjata sähköjohdon tai siirtoputken sijoittaminen ympäristön sekä olemassa olevan ja suunnitellun maankäytön kannalta vähiten haittaa aiheuttavalle paikalle. Hankkeen teknisellä ja taloudellisella toteuttamiskelpoisuudella tarkoitetaan sellaisia teknisiä ratkaisuja ja toteuttamistapoja, joita vastaavanlaisissa hankkeissa yleisesti käytetään ja jotka ovat taloudellisesti perusteltavissa niistä saatava hyöty huomioon ottaen.

Pykälän 1 momentin toisessa virkkeessä säädetään yksittäisten asianosaisten oikeusasemaa turvaavista vaatimuksista. Säännöksen mukaan johtolinjan sijoittamisesta ei saa aiheutua kenellekään enempää vahinkoa tai haittaa kuin tarve vaatii. Johtoreitti tulee sovittaa mahdollisuuksien mukaan vallitseviin maanomistusoloihin ja alueen maankäyttöön siten, että siitä eri tahoille aiheutuva haitta kokonaisuutena arvioiden jää mahdollisimman pieneksi. Lisäksi on otettava huomioon, että lunastuksesta aiheutuvat haitat ja vahingot korvataan lunastustoimituksessa täysimääräisesti.

Pykälän 1 momentin viimeisessä virkkeessä säädetään saamelaiskulttuurin suojasta. Säännöstä sovelletaan kotiseutualueella toteutettavien hankkeiden lisäksi kotiseutualueen ulkopuolella toteutettaviin hankkeisiin, jos hankkeella on vaikutuksia saamelaisten oikeuksille alkuperäiskansana.

Pykälän 2 momentissa säädetään kaavojen huomioon ottamisesta sähköjohdon ja siirtoputken rakentamisessa. Säännöksen noudattamista valvotaan tämän lain mukaisessa lupaharkintatilanteessa. Momentin mukaan sähköjohdon ja siirtoputken rakentamisessa on otettava huomioon asemakaava. Jos alueella on asemakaavan sijaan voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen käyttämistä sille kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Arvioitaessa sähköjohdon ja siirtoputken sijoittamisen vaikutusta asemakaavan toteutumiseen, huomio tulee kiinnittää hankkeen vaikutukseen asemakaavan keskeisten periaatteiden toteutumiseen sekä hankkeen edellyttämän alueen ja hankkeen vaikutusalueen käyttämiseen asemakaavassa osoitettuun käyttöön. Lisäksi on otettava huomioon lunastuslupapäätöksessä hankkeesta aiheutuvien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi annettavat tarpeelliset määräykset.

Pykälän 3 momentissa säädetään lupapäätökseen liitettävistä määräyksistä pykälän 1 ja 2 momentin vaatimusten täyttymiseksi. Momentin mukaan lunastuslupapäätöksessä on annettava hankkeesta aiheutuvien haitallisten vaikutusten rajoittamiseksi tarpeelliset määräykset johtolinjan sijainnista ja leveydestä, toteuttamistavasta ja -ajankohdasta sekä toiminnan vaikutusten tarkkailemisesta. Lupaviranomaiselle toimitettu hakemus liitteineen muodostaa lähtökohdan määräysten tarpeellisuuden arvioinnille.

4 a §
Valvonta ja hallintopakko

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo tämän lain ja sen nojalla ympäristön turvaamiseksi annettujen määräysten noudattamista. Valvontaviranomaisella tai sen määräämällä virkamiehellä on oikeus valvontaa varten:

1) saada viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä välttämättömiä tietoja viranomaisilta sekä toiminnanharjoittajilta;

2) kulkea toisen alueella;

3) tehdä tarkastuksia ja tutkimuksia, suorittaa mittauksia sekä ottaa näytteitä ja tallentaa ääntä tai kuvaa kohteena olevasta alueesta;

4) päästä paikkaan, jossa toimintaa harjoitetaan;

5) tarkkailla toiminnan vaikutuksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä ei saa tehdä pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävässä tilassa. Tarkastuksessa noudatetaan, mitä hallintolain (434/2003) 39 §:ssä säädetään.

Jos tätä lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä ei ole noudatettu, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on asian laatu huomioon ottaen kehotettava lopettamaan lain tai sen nojalla annettujen määräysten vastainen menettely. Jos joku rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua määräystä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi:

1) kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta lain tai sen nojalla annetun määräyksen vastaista menettelyä;

2) määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa; tai

3) määrätä hänet oikaisemaan sen, mitä lain tai sen nojalla annettujen määräysten vastaisesti on tehty.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään. Uhkasakosta sekä teettämis- ja keskeyttämisuhasta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

Selostus:

Pykälässä säädetään valvonta ja hallintopakosta.

Aiemmin voimassa olleessa 4 a §:ssä on säädetty muiden tahojen kuin asianosaisten ja viranomaisten kuulemisesta lunastuslupaa koskevasta hakemuksesta. Asiallisesti samansisältöinen säännös sisältyy lunastuslain 8 §:n 3 momenttiin, minkä takia selostettavalla lakimuutoksella 4 a §:n säännökset on poistettu laista tarpeettomina.

Lakiin on sen sijaan lisätty säännökset viranomaisesta, jonka tehtävänä on valvoa lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista. Valvontatehtävässä on kyse yleisten ympäristöllisen näkökohtien huomioon ottamisen valvonnasta lupamenettelyssä sekä hankkeen toteuttamiseksi myönnettyyn lunastuslupaan liitettyjen, ympäristön turvaamiseksi annettujen määräysten noudattamisen valvonnasta. Valvonta painottuu erityisesti hankkeen rakentamisvaiheeseen. Valvontatehtävä osoitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pykälän 1 momentissa säädetään lisäksi valvontaviranomaisen oikeudesta saada tietoja ja tehdä tarkastuksia valvontaa varten. Tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuden käyttämiseen oikeutettuja tahoja ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä keskuksen määräämä virkamies. Valvontaviranomaisella on oikeus saada valvontatehtävän hoitamiseksi välttämättömät tiedot viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) salassapitosäännösten estämättä toiselta viranomaiselta. Valvontaviranomaisella on myös oikeus saada tehtävänsä hoitamiseksi välttämättömät tiedot hankkeesta vastaavilta. Oikeus kulkea toisen alueella antaa valvontaviranomaiselle oikeuden liikkua sellaisellakin alueella, joka ei kuulu jokamiehen kulkemista koskevan oikeuden piiriin. Valvontaviranomaisella on toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi oikeus tehdä tarkastuksia ja tutkimuksia, suorittaa tarpeellisia mittauksia ja ottaa näytteitä sekä tallentaa ääntä tai kuvaa kohteena olevasta alueesta.

Pykälän 2 momentissa säädetään viranomaisen valvonnan suorittamiseksi tarpeellisista toimivaltuuksista. Säännökset koskevat erityisesti lunastuslupapäätöksen noudattamisen valvontaa. Jos valvontaviranomainen katsoo lunastuslupapäätöksen olevan lainvastainen tai asian käsittelyssä tapahtuneen menettelyvirheen, tähän puututaan muutoksenhaulla. Valvontaviranomaisen muutoksenhakuoikeutta arvioidaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaisesti.

Pykälän 3 momentissa säädetään 2 momentin nojalla annetun kiellon tai määräyksen noudattamisen tehosteista. Viranomainen voi tehostaa antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään. Asian käsittelyyn sovelletaan uhkasakkolakia (1113/1990).

5 §
Muutoksenhaku

Sen lisäksi, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään, oikeus valittaa tässä laissa tarkoitettuja hankkeita varten annetusta lunastusluvasta on sillä alueella, jonne hanke sijoittuu tai jonne sen vaikutukset ulottuvat, toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun edistäminen taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Oikeus valittaa on lisäksi saamelaiskäräjillä sillä perusteella, että lunastusluvassa tarkoitettu hanke heikentää saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, ja kolttien kyläkokouksella sillä perusteella, että lunastusluvassa tarkoitettu hanke heikentää koltta-alueella kolttien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoja.

Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Muutoksenhaussa uhkasakon asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista sekä teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöönpantavaksi määräämistä koskevaan päätökseen sovelletaan kuitenkin, mitä uhkasakkolaissa säädetään.

Selostus:

Pykälässä säädetään muutoksenhausta.

Lain 5 §:n 1 momentissa on jo aiemmin säädetty kansalaisjärjestöjen muutoksenhakuoikeudesta. Näihin säännöksiin ei ole tehty muutoksia. Pykälän 1 momenttiin on sisällytetty lisäksi säännökset saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen valitusoikeudesta. Mikä tahansa hanke ei perusta asiaan valitusoikeutta, vaan muutoksenhaun edellytyksenä on hankkeen haitalliset vaikutukset alkuperäiskansojen kielen, kulttuurin, elinolosuhteiden ja elinkeinojen harjoittamiselle.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävänä on valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myös hakea muutosta annettuun lunastuslupapäätökseen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 7 §:n 1 momentin nojalla.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2024.

Tämän lain voimaan tullessa hallintoviranomaisessa vireillä olevaan lunastuslupa-asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos muutoksenhakutuomioistuin kumoaa päätöksen, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja palauttaa asian kokonaisuudessaan uudelleen käsiteltäväksi, asia käsitellään ja ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.


Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi

Dokumentin lukeminen vaatii sisäänkirjautumisen

 
 
 
 
 
 
 
 

Tilaaminen

Edilex on Suomen johtava ammattilaisten lakitietopalvelu. Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeustapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä juridisen uutispalvelun. Lakikanava-seurantapalvelussa voit valita aihealueet ja aineistot, joita haluat seurata päivittäin.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.