Laki valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta 1012/2022

Valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta annettiin laki (1012/2022). Laki on kokonaisuudessaan uusi. Lain mukaan valtion virkamiehelle ja työntekijälle etätyössä työntekoon liittyvässä toiminnassa sattunut työtapaturma korvataan kuten muukin työtapaturmaksi luettava vahinkotapahtuma. Korvattavuuteen säädettiin kuitenkin myös eräitä rajoituksia.

Lakia sovelletaan vain valtion henkilöstöön eikä sillä laajennettu yleistä lakisääteistä työtapaturmia koskevaa turvaa. Tapaturma, joka on sattunut työnteon yhteydessä, korvataan jo ennen uutta lakia voimassa olleen työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti myös etätyössä. Uudella lailla tätä turvaa kuitenkin laajennettiin valtion etätyöpaikassa tai etätyöntekopaikan alueella työntekoon liittyvässä tavanomaisessa toiminnassa sattuneen etätyötapaturman ja rajoitetummin etätyöpaikan ulkopuolella sattuneen etätyötapaturman korvaamiseksi. Edellytyksenä tälle on, että korvattava etätyötapaturma liittyy työntekoon tai työnteon vuoksi tehtävään siirtymiseen. Kuitenkaan muussa toiminnassa, kuten esimerkiksi kotitaloustyössä, lemmikkiä ulkoilutettaessa tai muissa harrastuksissa sattuneet tapaturmat eivät kuulu tämän turvan piiriin. Valtion henkilöstön etätyötapaturman korvaamiskäytännöt pyrittiin rajaamaan mahdollisimman lähelle yksityisen sektorin työnantajien vapaaehtoisten vakuutusten mukaisesti maksettavia korvauksia.

Laki tuli voimaan 1.1.2023.

Ks. myös hallituksen esitys HE 122/2022 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan henkilöön, joka tekee työtä:

1) valtion virkamieslain (750/1994) mukaisessa virkasuhteessa;

2) työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa valtioon;

3) eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa (1197/2003) tarkoitetussa virkasuhteessa;

4) tasavallan presidenttinä, valtioneuvoston jäsenenä, tasavallan presidentin kanslian virkamiehenä, eduskunnan oikeusasiamiehenä tai apulaisoikeusasiamiehenä taikka kansanedustajana.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain soveltamisalasta.

Pykälän mukaan lakia sovelletaan vahinkoon, joka aiheutuu valtion virkamiehelle tai valtioon työsopimussuhteessa olevalle henkilölle. Lain tarkoittamiin valtion virkamiehiin kuuluvat henkilöt, jotka ovat palvelussuhteessa valtion hallintoviranomaiseen tai muuhun valtion budjettitalouden piiriin kuuluvaan virastoon tai laitokseen, mukaan lukien Ahvenanmaan maakunnassa toimivat valtion viranomaiset, eduskunnan virastot sekä tasavallan presidentin kanslia. Sen sijaan lakia ei sovelleta välillisen julkisen hallinnon toimijoiden, kuten esimerkiksi Suomen Pankin tai Kelan henkilöstölle etätyössä sattuneisiin tapaturmiin.

2 §
Soveltamisalan rajoitukset ja korvauksesta tehtävät vähennykset

Tätä lakia ei sovelleta henkilövahinkoon, josta 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus korvaukseen työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) nojalla.

Tämän lain mukaisista korvauksista vähennetään korvaus, johon vahingoittuneella samasta vahingosta on oikeus potilasvakuutuslain (948/2019), liikennevakuutuslain (460/2016) tai raideliikennevastuulain (113/1999) nojalla.

Tämän lain perusteella maksettavasta päivärahasta ja päivärahakaudella maksettavasta kuntoutusrahasta tehdään työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentissa tarkoitettu laskennallinen vähennys. Tapaturmaeläkkeestä tai tapaturmaeläkekaudella maksettavasta kuntoutusrahasta vähennetään vahingoittuneelle samasta vahingosta samalta ajalta maksettava työeläkelakien mukaan maksettava osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke sekä niiden jälkeinen vanhuuseläke.

Sairaanhoitokorvauksesta vähennetään vahingoittuneelle samasta vahinkotapahtumasta sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla maksettu korvaus.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain soveltamisalan rajoituksista sekä korvauksista tehtävistä vähennyksistä.

Pykälän 1 momentin mukaan vahingosta ei voi saada tämän lain mukaista korvausta, mikäli henkilö saa samasta vahingosta korvausta työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla.

Pykälän 2 momentin mukaan tämän lain mukaisista korvauksista vähennetään korvaus, johon vahingoittuneella samasta vahingosta on oikeus potilasvakuutuslain, liikennevakuutuslain tai raideliikennevastuulain nojalla.

Pykälän 3 momentin mukaan etätyötapaturmasta maksettavasta tapaturmaeläkkeestä tai kuntoutusrahasta vähennetään samasta vahingosta samalta ajalta maksettavat osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja työkyvyttömyyseläke sekä vanhuuseläke.

Pykälän 4 momentin mukaan sairaanhoitokorvauksesta vähennetään vahingoittuneelle samasta vahinkotapahtumasta sairausvakuutuslain nojalla maksettu korvaus.

3 §
Korvattavat vahinkotapahtumat

Tämän lain mukaisena vahinkotapahtumana korvataan valtion henkilöstön etätyötapaturma.

Selostus:

Pykälässä säädetään korvattavista vahinkotapahtumista. Pykälän mukaan valtion henkilöstön etätyötapaturma korvataan tämän lain mukaisesti.

4 §
Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointi, tapaturma ja tapaturman aiheuttama vamman tai sairauden olennainen paheneminen

Lääketieteellisen syy-yhteyden arviointiin, tapaturmaan ja tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden olennaiseen pahenemiseen sovelletaan, mitä niistä työtapaturma- ja ammattitautilain 16, 17 ja 19 §:ssä säädetään.

Selostus:

Pykälässä säädetään lääketieteellisen syy-yhteyden arvioinnista sekä tapaturmasta ja tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden olennaisesta pahenemisesta.

Pykälän mukaan lääketieteellisen syy-yhteyden arviointiin, tapaturmaan ja tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden olennaiseen pahenemiseen sovelletaan, mitä niistä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain 16, 17 sekä 19 §:ssä. Vahinkotapahtuman korvaamisen edellytyksenä on siten vastaavalla tavalla kuin työtapaturma- ja ammattitautilaissa todennäköinen lääketieteellinen syy-yhteys vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä. Tapaturman käsite vastaa työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista määritelmää. Myös vian, vamman tai sairauden olennaisesta pahenemisesta sovelletaan vastaavaa kuin mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa on säädetty.

5 §
Valtion henkilöstön etätyöpaikka ja valtion henkilöstön etätyötapaturma etätyöpaikan alueella

Valtion henkilöstön etätyöpaikka on työn tekemiseen soveltuva sellainen muu kuin työnantajan järjestämä tila, jossa henkilön on työnantajan ohjeiden mukaan sallittua hoitaa virka- tai työtehtäviään.

Valtion henkilöstön etätyötapaturma on ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa henkilölle vamman tai sairauden ja joka on tapahtunut etätyöntekopaikan alueella työntekoon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa muutoin kuin työnteon yhteydessä.

Selostus:

Pykälässä säädetään valtion henkilöstön etätyöpaikasta sekä valtion henkilöstön etätyötapaturmasta etätyöpaikan alueella.

Pykälän 1 momentissa määritellään tämän lain mukainen etätyöpaikka. Momentin mukaan valtion henkilöstön etätyöpaikka on työn tekemiseen soveltuva sellainen muu kuin työnantajan järjestämä tila, jossa henkilön on työnantajan ohjeiden mukaan sallittua hoitaa virka- tai työtehtäviään. Määritelmän pohjana on valtiovarainministeriön ohje "Etätyön periaatteet ja palvelussuhteen ehdot" (VN/24414/2020-VM-1). Valitulla määritelmällä korostetaan sitä, että tässä laissa säädetään valtion henkilöstön etätyötapaturmasta, eikä soveltamisalaltaan sen laajemmasta etätyötapaturmaturvasta.

Etätyön keskeisiä tunnusmerkkejä ovat, että työ, jota pystyttäisiin tehdä työnantajan tai työnantajan työhön osoittamissa tiloissa, tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella ja että tässä työssä tai sen organisoinnissa käytetään apuna tietotekniikkaa. Etätyöpaikan tulee soveltua työn tekemiseen. Se voi olla esimerkiksi virkamiehen koti, vapaa-ajanasunto tai kunnan järjestämä tila. Riittävää on se, että etätyöpaikka on yleisten etätyötä koskevien ohjeiden, kuten esimerkiksi edellä mainitun valtiovarainministeriön ohjeen, tai työnantajan tai esihenkilön tarkemman ohjeistuksen mukainen.

Pykälän 2 momentin mukaan tämän lain mukaisena tapaturmana korvataan valtion henkilöstön etätyötapaturma, joka on ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa henkilölle vamman tai sairauden ja joka on sattunut etätyöpaikan alueella, mutta joka ei kuitenkaan ole työtapaturma- ja ammattitautilain nojalla korvattava. Tapaturman määritelmä vastaa täten työtapaturma- ja ammattitautilain 17 §:n säännöstä. Valtion henkilöstön etätyötapaturmana korvataan tapaturma, joka on sattunut etätyöhön liittyvässä tavanomaisessa toiminnassa, jollaista on esimerkiksi henkilön siirtyminen etätyöpaikan sisällä toiseen tilaan. Etätyötapaturmana korvataan myös etätyöpäivän aikana pidettävän tavanomaisen ruokailu- ja virkistystauon aikana sattunut tapaturma. Tavanomaisena pidetään esimerkiksi ruuan tai juoman valmistus tai lämmitys itselle, virvokkeiden hakeminen, wc-käynnit sekä näiden edellyttämä liikkuminen etätyöpaikalla. Korvattavaa on lisäksi lyhytaikainen virkistäytyminen, kuten kävely tai työnteon lomassa tapahtuva virkistystaukoliikunta. Korvattavia sen sijaan eivät ole esimerkiksi omaehtoinen kuntoilu, lapsenhoito tai kiinteistön huoltotyöt. Korvattavuuden ehdoton edellytys on se, että etätyötapaturma on etätyöhön liittyvää tavanomaista toimintaa.

6 §
Valtion henkilöstön etätyötapaturma etätyöpaikan alueen ulkopuolella

Valtion henkilöstön etätyötapaturma on myös tapaturma, joka on sattunut työntekijälle etätyöpaikan alueen ulkopuolella seuraaviin olosuhteisiin tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa:

1) asunnon tai työpaikan sekä etätyöpaikan välisellä matkalla tai etätyöpaikkojen välisellä työntekemisen kannalta välttämättömällä matkalla;

2) etätyöpaikan läheisyydessä tavanomaisen ruokailu- tai virkistystauon aikana ja välittömästi siihen liittyvällä matkalla;

3) lasten päivähoidon järjestämisen vuoksi tehdyllä tavanomaisella matkalla asunnolta tai etätyöpaikalta hoitopaikkaan tai takaisin sekä vähäinen poikkeaminen lyhimmältä matkareitiltä päivittäistavarakaupassa käynnin tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään etätyöpaikan alueen ulkopuolella tapahtuneesta valtion henkilöstön etätyötapaturmasta.

Pykälän mukaan etätyöpaikan ulkopuolella sattunut etätyötapaturma korvataan, mikäli se on sattunut laissa erikseen määritellyissä olosuhteissa. Toiminnan tulee olla kyseisiin olosuhteisiin tavanomaisesti liittyvä. Pykälän 1 kohdan mukaan turva kattaa asunnon tai työpaikan sekä etätyöpaikan välisellä matkalla tai etätyöpaikkojen välisellä työntekemisen kannalta välttämättömällä matkalla sattuneet tapaturmat. Asunnolla tarkoitetaan työntekijän vakituisen asunnon lisäksi myös tilapäistä asuntoa tai majoitusta samoin kuin vapaa-ajanasuntoa, josta työtekijä kulkee työn tekemisestä johtuen etätyöpaikalle tai takaisin. Tämän lain mukainen tapaturmaturva koskee lisäksi matkaa, joka asunnon sijasta alkaa henkilön varsinaiselta työpaikalta tai päättyy sinne. Jos henkilöllä on työstä johtuva tarve liikkua asunnon ulkopuolisten etätyöpaikkojen välillä, on vastaava tapaturmaturva tällöinkin voimassa.

Pykälän 2 kohdan mukaan turvan piirissä ovat etätyöpaikan läheisyydessä tavanomaisen ruokailu- tai virkistystauon aikana ja välittömästi siihen liittyvällä matkalla sattuneet tapaturmat. Tällöin henkilön tapaturmasuoja on vastaava kuin tilanteessa, jossa tämä on poistunut työnantajan osoittamista työtiloista ruoka- tai virkistystauon aikana. Tapaturmaturva rajoittuu tässä etätyöpaikan läheisyydessä tapahtuvaan siirtymiseen. Tapaturmaturva ei siten ole voimassa esimerkiksi silloin, jos henkilö lähtee lounastauolla vaikkapa automatkalle kohti loma-asuntoaan.

Pykälän 3 kohdan mukaan korvattavia ovat myös tapaturmat, jotka ovat sattuneet lasten päivähoidon järjestämisen vuoksi tehdyllä tavanomaisella matkalla asunnolta tai etätyöpaikalta hoitopaikkaan tai takaisin. Tapaturmaturvan piiriin kuuluu tällöin lisäksi vähäinen poikkeaminen lyhimmältä matkareitiltä ruokakaupassa käynnin tai muun vastaavan siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Tavanomaisella matkalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista asunnon ja päivähoitopaikan välistä reittiä, jonka käyttäminen on perusteltua, kun otetaan huomioon muun muassa kulkuyhteydet, käytettävissä oleva kulkuväline, liikenneolosuhteet sekä matkan pituus ja siihen kuluva aika. Asunnolla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä työntekijän vakinaista asuntoa, että tilapäistä asuntoa tai majoitusta sekä vapaa-ajanasuntoa, josta työntekijä kulkee etätyön vuoksi päivähoitopaikalle tai takaisin.

7 §
Sairaanhoidon korvaukset

Sairaanhoidon korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 36–39 ja 42–49 §:ssä säädetään.

Sairaanhoitoon liittyvien matka- ja majoituskulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 50 §:ssä säädetään.

Sairaanhoidon korvauksia maksetaan kuitenkin enintään kahden vuoden ajan vahinkotapahtuman sattumisesta lukien.

Selostus:

Pykälässä säädetään sairaanhoidon korvauksista.

Pykälän 1 momentissa viitataan sairaanhoidon korvausten osalta työtapaturma- ja ammattitautilain 36–39 ja 42–49 §:iin. Korvattavia ovat muun muassa asiakkaan maksuosuus vamman tai sairauden tutkimuksesta ja hoidosta, lääkkeistä sekä sairaanhoitona annettavasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Korvattavaa on myös yksityisessä terveydenhuollossa annettava sairaanhoito. Lisäksi palkka tutkimusajalta korvataan.

Pykälän 2 momentissa säädetään, että sairaanhoitoon liittyvien matka- ja majoituskulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 50 §:ssä säädetään.

Pykälän 3 momentissa rajoitetaan sairaanhoidon kustannusten korvaaminen kahden vuoden ajalle vahinkotapahtuman sattumisesta. Täten tämän pykälän mukaisten kulujen maksamista ei jatketa enää sairaanhoidon korvauksille asetetun kahden vuoden määräajan päätyttyä.

8 §
Eräiden henkilökohtaisessa käytössä olleiden esineiden korvaaminen

Vahinkotapahtuman yhteydessä vahingoittuneiden esineiden korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 54 §:ssä säädetään.

Selostus:

Pykälässä säädetään henkilökohtaisessa käytössä olleiden esineiden korvaamisesta.

Pykälän mukaan vahinkotapahtuman yhteydessä vahingoittuneiden esineiden korvaamiseen sovelletaan sitä, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 54 §:ssä säädetään. Kyseisen 54 §:n mukaan vahingoittuneelle korvataan hänen käytössään olleet vahinkotapahtuman yhteydessä särkyneet silmälasit, kuulokojeet, hammasproteesit, tukisidokset ja -liivit sekä tekojäsenet, -nivelet ja -elimet. Lisäksi vahingoittuneelle korvataan sairaanhoidon antamisen yhteydessä rikotut vaatteet ja rikotun sormuksen korjaus.

9 §
Päiväraha ja tapaturmaeläke

Päivärahaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 56–62 ja 81 §:ssä säädetään.

Tapaturmaeläkkeeseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 63, 64 ja 66 §:ssä säädetään. Tapaturmaeläkettä maksetaan kuitenkin enintään yhden vuoden ajan päivärahakauden päättymisestä lukien.

Selostus:

Pykälässä säädetään päivärahasta sekä tapaturmaeläkkeestä.

Pykälän 1 momentin mukaan päivärahaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 56–62 sekä 81 §:ssä säädetään.

Pykälän 2 momentin mukaan tapaturmaeläkkeeseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 63, 64 ja 66 §:ssä säädetään. Tapaturmaeläkettä maksetaan momentin mukaan enintään yhden vuoden ajan päivärahakauden päättymisestä lukien. Näin myöskin tapaturmaeläkkeen maksaminen päättyy, kun kulu- ja ansionmenetyskorvauksille asetettu kahden vuoden määräaika on täyttynyt.

10 §
Työkokeilu ja sen ajalta maksettava kuntoutusraha

Työhön paluun tukemiseksi vahingoittuneelle voidaan maksaa kuntoutusrahaa työkokeiluajalta. Samalta ajalta ei ole oikeutta päivärahaan eikä tapaturmaeläkkeeseen.

Kuntoutusrahan suuruuden määrittämiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 69 §:n 2 momentissa säädetään.

Kuntoutusrahan maksaminen päättyy kuitenkin viimeistään, kun vahinkotapahtumasta on kulunut kaksi vuotta.

Selostus:

Pykälässä säädetään työkokeilusta ja sen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta.

Pykälän 1 momentin mukaan työhön paluun tukemiseksi vahingoittuneelle voidaan maksaa kuntoutusrahaa työkokeiluajalta. Samalta ajalta ei kuitenkaan ole oikeutta päivärahaan eikä tapaturmaeläkkeeseen.

Pykälän 2 momentin mukaan kuntoutusrahan suuruuden määrittämiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 69 §:n 2 momentissa säädetään. Työkokeilun tarkoituksena on saada henkilö palaamaan työelämään tapaturman jälkeen. Tämän lain mukaiset kuntoutusetuudet ovat työtapaturma- ja ammattitautilain vastaaviin etuuksiin verrattuna huomattavasti suppeammat. Tämä perustuu siihen, että etätyössä työnantajan mahdollisuudet kontrolloida työolosuhteita ja muutenkin valvoa työntekoa ovat huomattavasti rajoitetummat kuin työskentelyn tapahtuessa työnantajan osoittamissa tiloissa.

Pykälän 3 momentin mukaan kuntoutusrahan maksaminen päättyy viimeistään silloin, kun vahinkotapahtumasta on kulunut kaksi vuotta. Täten myöskään kuntoutusrahan maksamista ei voida jatkaa enää kulu- ja ansionmenetyskorvauksille asetetun kahden vuoden määräajan jälkeen.

11 §
Pysyvä haitta

Pysyvän haitan korvaus maksetaan vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta tai sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haittarahaan, haittaluokan määrittämiseen ja haittaluokitukseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 83–85 §:ssä säädetään. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 65 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin haittaluokka osoittaa. Jos haittaluokka nousee vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi vähintään yhdellä, muutetaan korvauksen määrää haittaluokan muutosta vastaavasti.

Korvausta pysyvästä haitasta on vaadittava viimeistään viiden vuoden kuluessa vahinkotapahtuman sattumisesta lukien.

Edellä 1 momentissa mainittu rahamäärä tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Tarkistettu rahamäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi tuhanneksi euroksi.

Selostus:

Pykälässä säädetään pysyvästä haitasta.

Pykälän 1 momentin mukaan pysyvän haitan korvaus maksetaan vahinkotapahtuman aiheuttamasta vammasta tai sairaudesta johtuvasta pysyvästä yleisestä haitasta. Haitan suuruus määritetään työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisen haittaluokituksen perusteella saman haittaluokan mukaan kuin haittaraha. Haittarahaan, haittaluokan määrittämiseen ja haittaluokitukseen sovelletaan sitä, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 83–85 §:ssä säädetään. Haittaluokan 20 mukaisesta pysyvästä haitasta maksetaan kertakorvauksena 65 000 euroa ja osittaisesta pysyvästä haitasta kertakorvauksena niin monta kahdeskymmenesosaa tästä korvausmäärästä kuin mitä haittaluokka osoittaa. Jos haittaluokka vamman tai sairauden pahenemisen vuoksi nousee vähintään yhdellä, korvauksen määrä muutetaan haittaluokan muutosta vastaavasti.

Pykälän 2 momentin mukaan korvausta pysyvästä haitasta on vaadittava viimeistään viiden vuoden kuluessa vahinkotapahtuman sattumisesta lukien.

Pykälän 3 momentin mukaan 1 momentin rahamäärä tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Tämä tarkistettu rahamäärä pyöristetään lähimmäksi täydeksi tuhanneksi euroksi.

12 §
Hautausapu ja vainajan kuljetuskustannukset

Hautausavun maksamiseen ja vainajan kuljetuskustannuksien korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 109 §:ssä säädetään.

Hautausapua ei kuitenkaan makseta eikä vainajan kuljetuskustannuksia korvata, jos vahingoittunut kuolee sen jälkeen, kun vahinkotapahtumasta on kulunut viisi vuotta.

Selostus:

Pykälässä säädetään hautausavusta sekä vainajan kuljetuskustannuksista.

Pykälän 1 momentin mukaan hautausavun maksamiseen ja vainajan kuljetuskustannuksien korvaamiseen sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 109 §:ssä säädetään. Kyseisen 109 §:n mukaan hautausapuna maksetaan 4760 euroa. Tämä summa maksetaan vahingoittuneen kuolinpesälle, jos hautauskustannukset on maksettu sen varoista. Muussa tapauksessa hautaamisesta aiheutuneiden kustannusten määrä maksetaan niille, jotka huolehtivat vahingoittuneen hautajaisista, muttei kuitenkaan enempää kuin kuolinpesälle olisi ollut maksettava. Vainajan kuljettamisesta kuolinpaikalta asuin- tai kotipaikkakunnalle aiheutuvat välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset korvataan.

Pykälän 2 momentin mukaan hautausapua ei kuitenkaan makseta eikä vainajan kuljetuskustannuksia korvata, jos vahingoittunut kuolee sen jälkeen, kun vahinkotapahtumasta on kulunut viisi vuotta. Määräaika vastaa tämän lain 11 §:ssä asetettua pysyvän haitan korvauksen vaatimiselle asetettua määräaikaa.

13 §
Toimivaltainen vakuutuslaitos

Tämän lain soveltamisalaan kuuluvassa korvausasiassa toimivaltainen vakuutuslaitos on Valtiokonttori.

Selostus:

Pykälässä säädetään toimivaltaisesta vakuutuslaitoksesta. Pykälän mukaan lain soveltamisalaan kuuluvassa korvausasiassa toimivaltainen vakuutuslaitos on Valtiokonttori. Asian käsittely Valtiokonttorissa on julkisen hallintotehtävän hoitamista.

14 §
Etätyötapaturmasta ilmoittaminen

Henkilön on ilmoitettava etätyötapaturmasta työnantajalle heti, kun se olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista.

Työnantajan on ilmoitettava etätyötapaturmasta Valtiokonttorille viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon vahinkotapahtumasta. Valtiokonttori vahvistaa ilmoituksen kaavan.

Korvausasia on kuitenkin saatettava vireille viimeistään vuoden kuluessa vahinkopäivästä.

Selostus:

Pykälässä säädetään etätyötapaturmasta ilmoittamisesta.

Pykälän 1 momentin mukaan henkilön on ilmoitettava etätyötapaturmasta työnantajalle heti, kun se on mahdollista olosuhteet huomioon ottaen.

Pykälän 2 momentin mukaan työnantajan on ilmoitettava etätyötapaturmasta Valtiokonttorille viimeistään kymmenen arkipäivän kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon vahinkotapaturmasta. Valtiokonttori vahvistaa tämän ilmoituksen kaavan.

Pykälän 3 momentin mukaan korvausasia on kuitenkin saatettava vireille viimeistään vuoden kuluessa vahinkopäivästä. Korvausasian mahdollisimman nopean ratkaisun on katsottu olevan vahinkoa kärsineen etu ja lisäksi asian nopean vireillepanon helpottavan sen hoitamista.

15 §
Työtapaturma- ja ammattitautilain muu soveltaminen

Jollei tässä laissa toisin säädetä, tämän lain mukaiseen asiaan sovelletaan, mitä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain:

1) 112 §:ssä korvausasian vireilletulosta;

2) 15 luvussa asianosaisista ja puhevallan käytöstä korvausasian käsittelyssä;

3) 16 luvussa, 123, 125 ja 126 §:ää lukuun ottamatta, vakuutuslaitosta koskevista menettelysäännöksistä korvausasiassa;

4) 17 luvussa, 129 §:ää lukuun ottamatta, vahingoittunutta ja muuta korvauksenhakijaa koskevista menettelysäännöksistä korvausasiassa;

5) 18 luvussa, 139–142, 142 a, 143 ja 145 §:ää lukuun ottamatta, korvauksen maksamisesta;

6) 19 luvussa, 153–155 §:ää lukuun ottamatta, velvoitteiden laiminlyönnin vaikutuksesta korvausasian käsittelyyn.

Lisäksi tämän lain mukaiseen asiaan sovelletaan, mitä tapaturma- ja ammattitautilain 250 §:ssä säädetään rekisteröidyn oikeuden rajaamisesta, 252 §:ssä vakuutuslaitoksen ja muutoksenhakuelimen oikeudesta saada tietoja, 255 §:ssä vakuutuslaitoksen oikeudesta antaa tietoja, 263 §:ssä luovutettujen tietojen oikeellisuudesta ja salassapidosta, 264 §:ssä teknisestä käyttöyhteydestä, 265 §:ssä tietojen maksuttomuudesta, 266 §:ssä terveydentilatiedoista maksettavista korvauksista, 268 §:ssä rahamäärien ja korvausten tarkistamisesta työeläkeindeksillä ja palkkakertoimella, 269 §:ssä rahamäärien pyöristämisestä, 270 §:ssä vakuutuslaitoksen takautumisoikeudesta, 273 §:ssä todistajien kuulustelusta, 274 §:ssä esteellisyydestä, 275 §:ssä asiakirjojen säilyttämisestä, 275 a §:ssä päätöksen koneellisesta allekirjoittamisesta, 276 §:ssä siirto- ja ulosmittauskiellosta ja 277 §:ssä tapaturma-asiamiehestä.

Selostus:

Pykälässä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain muusta soveltamisesta.

Pykälän 1 ja 2 momenteissa määritellään ne työtapaturma- ja ammattitautilain säännökset, joita sovelletaan tämän lain mukaiseen korvausmenettelyyn.

16 §
Valtiokonttorin takautumisoikeus

Vahingonkärsineen oikeus 2 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti vahingoittuneelle maksettuihin korvauksiin siirtyy Valtiokonttorille siltä osin kuin se on maksanut korvausta.

Selostus:

Pykälässä säädetään Valtiokonttorin takautumisoikeudesta.

Pykälän mukaan vahingonkärsineen oikeus 2 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti vahingoittuneelle maksettuihin korvauksiin siirtyy Valtiokonttorille siltä osin kuin se on maksanut korvausta. Säännöksellä mahdollistettiin se, että Valtiokonttori voi käsitellä ja ratkaista korvaushakemukset ilman kohtuutonta aikaviivettä, eikä vahingonkärsijä joudu odottamaan muualta mahdollisesti tulossa olevaa korvausta.

17 §
Muutoksenhaku, muutoksenhakuaika ja päätöksen täytäntöönpano

Asianosainen, joka ei tyydy Valtiokonttorin päätökseen, saa hakea siihen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Asianosainen, joka ei tyydy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen, saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta kirjallisella valituksella.

Muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä päivästä lukien, jona asianosainen on saanut tiedon Valtiokonttorin tai tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä. Jollei muuta näytetä, valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, jona päätös on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen. Valituskirjelmä on toimitettava muutoksenhakuajassa Valtiokonttorille.

Vakuutusoikeuden päätökseen, jos siinä on ratkaistu kysymys siitä, oikeuttaako vamma, sairaus tai kuolema tämän lain mukaiseen korvaukseen, tai siitä, kenen on korvaus maksettava, saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Haettaessa muutosta vakuutusoikeuden päätökseen noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa säädetään muutoksenhausta hovioikeuden ratkaisuun. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on 60 päivää siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon vakuutusoikeuden päätöksestä. Valtiokonttorin päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Valtiokonttorin ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös pannaan täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.

Selostus:

Pykälässä säädetään muutoksenhausta, muutoksenhakuajasta sekä päätöksen täytäntöönpanosta.

Pykälän 1 momentin mukaan asianosainen, joka ei tyydy Valtiokonttorin päätökseen, saa hakea siihen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella. Asianosainen, joka ei tyydy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen, saa hakea siihen kirjallisella valituksella muutosta vakuutusoikeudelta.

Pykälän 2 momentin mukaan muutoksenhakuaika on 30 päivää siitä päivästä lukien, jona asianosainen on saanut tiedon Valtiokonttorin tai tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan antamasta päätöksestä. Valittajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, jona päätös on postitettu valittajan ilmoittamaan osoitteeseen, ellei muuta näytetä. Valituskirjelmä on toimitettava Valtiokonttorille muutoksenhakuajassa.

Pykälän 3 momentin mukaan vakuutusoikeuden päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Tämä edellyttää sitä, että päätöksessä on ratkaistu kysymys siitä, oikeuttaako vamma, sairaus tai kuolema tämän lain mukaiseen korvaukseen tai siitä, kenen on maksettava korvaus. Vakuutusoikeuden päätökseen haettaessa muutosta noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa säädetään muutoksenhausta hovioikeuden ratkaisuun. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on 60 päivää siitä päivästä, jona valittaja on saanut vakuutusoikeuden päätöksestä tiedon. Valtiokonttorin päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta siihen saakka, kunnes asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.

Pykälän 4 momentin mukaan Valtiokonttorin ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan lainvoimainen päätös pannaan täytäntöön siten kuin riita-asiassa annettu lainvoimainen tuomio.

18 §
Itseoikaisu ja valituksen siirto muutoksenhakuelimelle

Jos Valtiokonttori hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta uusi päätös.

Uuteen päätökseen saa hakea muutosta noudattaen, mitä 17 §:ssä säädetään.

Valituksen siirtämiseen muutoksenhakuelimelle sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 242 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Selostus:

Pykälässä säädetään itseoikaisusta ja valituksen siirrosta muutoksenhakuelimelle.

Pykälän 1 momentin mukaan Valtiokonttorin on annettava asiasta uusi päätös, mikäli se hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset.

Pykälän 2 momentin mukaan tähän uuteen päätökseen saa hakea muutosta noudattaen sitä, mitä tämän lain 17 §:ssä säädetään.

Pykälän 3 momentissa säädetään valituksen siirtämisestä muutoksenhakuelimelle. Tällöin sovelletaan sitä, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 242 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

19 §
Muutoksenhakuajan jälkeen tullut valitus

Jos tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle, vakuutusoikeudelle tai korkeimmalle oikeudelle määräajassa annettava valitus tai muu kirjelmä on saapunut perille tämän ajan päättymisen jälkeen, se voidaan tästä huolimatta ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painava syy.

Selostus:

Pykälässä säädetään muutoksenhakuajan jälkeen tulleesta valituksesta.

Pykälän mukaan, jos tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle, vakuutusoikeudelle tai korkeimmalle oikeudelle määräajassa annettava valitus tai muu kirjelmä on saapunut perille muutoksenhakuajan jälkeen, se voidaan tästä huolimatta ottaa tutkittavaksi. Tämän edellytyksenä on, että myöhästymiseen on ollut painava syy.

20 §
Oikaisumenettely, päätöksen poistaminen ja takaisinperintä

Oikaisumenettelyyn, päätöksen poistamiseen ja takaisinperintään sovelletaan, mitä niistä työtapaturma- ja ammattitautilain 34 luvussa säädetään.

Selostus:

Pykälässä säädetään oikaisumenettelystä, päätöksen poistamisesta sekä takaisinperinnästä. Pykälän mukaan oikaisumenettelyyn, päätöksen poistamiseen ja takaisinperintään sovelletaan sitä, mitä niistä säädetään työtapaturma- ja ammattitautilain 34 luvussa.

21 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Selostus:

Pykälässä säädetään lain voimaantulosta. Pykälän mukaan laki tulee voimaan 1.1.2023.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi