Ympäristöministeriön asetus Keski-Pohjanmaan maakunnan luonnonsuojelualueista 246/2022

Selostettavalla asetuksella perustetaan luonnonsuojelualueiksi Keski-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevia, valtion hallinnassa olevia valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia sekä eräitä muita valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen hankittuja alueita. Asetuksella perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996, LSL) 17 §:n 1 momentin nojalla yhteensä 16 alle 100 hehtaarin suuruista luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala yhteensä on noin 507 hehtaaria. Alueet perustetaan LSL 17 §:n mukaisiksi muiksi luonnonsuojelualueiksi.

Suojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua, jolla toteutetaan usean vuosikymmenen kuluessa luonnonsuojelutarkoitukseen hankittujen ja varattujen valtion alueiden luonnonsuojelulain mukainen suojelu. Suojelun toteuttaminen on ollut Metsähallituksen valmisteltavana ympäristöministeriön ja sen asettaman säädösvalmistelutyöryhmän ohjauksessa. Samanaikaisesti maakuntaan perustetaan Keski-Pohjanmaan maakunnan luonnonsuojelualueista annetulla valtioneuvoston asetuksella (245/2022) 22 luonnonsuojelualuetta valtion omistamille alueille. Asetuksilla perustettavat suojelualueet edustavat monipuolisesti maakunnan luontoa ja täyttävät LSL 10 §:ssä asetetut, erityisiin luonnonarvoihin sekä luontotyyppien ja eliölajien suotuisaan suojelun tasoon liittyvät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.

Asetuksella ei ennakoida olevan merkittäviä hallinnollisia vaikutuksia. Taloudellisia vaikutuksia syntyy vuotuisista alueiden hallintaan ja hoitoon liittyvistä kuluista sekä perustamisesta aiheutuvista investointiluonteisista kustannuksista. Kulut katetaan valtiontalouden kehyspäätöksessä hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa.

Asetus on tullut voimaan 1.5.2022.

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (1096/1996) 17 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 58/2011:

1 §
Luonnonsuojelualueen perustamistarkoitus

Keski-Pohjanmaan maakunnan edustavien lehtojen, metsien, soiden ja rantaluonnon suojelemiseksi sekä retkeilyä, opetusta ja tutkimusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) 17 §:n mukaisiksi muiksi luonnonsuojelualueiksi 2 §:ssä mainitut alueet.

Selostus:

Suojelualueiden perustamisen tarkoituksena on turvata alueiden luonnontilaisuus ja niiden ekosysteemien häiriötön kehitys Keski-Pohjanmaan alueella. Suojelulla turvataan valtakunnallisten suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden, METSO-ohjelman puitteissa valtiolle hankittujen alueiden ja eräiden muiden luonnonsuojelutarkoitukseen osoitettujen alueiden luonnonarvoja. Suojelutavoitteita voidaan toteuttaa tarpeen mukaan esimerkiksi hoitamalla luonnonhoitoa vaativia kohteita ja ennallistamalla jo muuttuneita kohteita. Natura 2000 -alueita koskevat lisäksi alueiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien sekä lajien ja niiden elinympäristöjen erityiset suojelutavoitteet. Alueita käytetään myös opetus- ja tutkimustarkoituksiin sekä omatoimiseen retkeilyyn ja luontoharrastamiseen. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi alueiden perustamisella säännellään ja tuetaan luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, esimerkiksi luontomatkailua ja jokamiehen oikeuksien käyttöä.

2 §
Sijainti ja rajat

Luonnonsuojelualueita ovat seuraavat valtion omistamat alueet, joiden rajat on merkitty punaisella viivalla liitteissä 1–16 oleviin karttoihin:

1) Alitalon luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 9,6 hehtaaria, Halsuan kunnassa (liite 1);

2) Huminakankaan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 36,4 hehtaaria, Kannuksen kunnassa (liite 2);

3) Mäntylän luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 5,9 hehtaaria, Kaustisen kunnassa (liite 3);

4) Isosaaren tulvalehdon luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 58,1 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa (liite 4);

5) Pentinnevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 32,3 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa (liite 5);

6) Vähäjärven lehdon ja Ruotsalon lettojen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 89,0 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa (liite 6);

7) Iso Ristinevan – Pikku Ristinevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 79,6 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa ja Kruunupyyn kunnassa (liite 7);

8) Iso-Ruonasen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 71,5 hehtaaria, Lestijärven kunnassa (liite 8);

9) Lepohaan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 6,0 hehtaaria, Lestijärven kunnassa (liite 9);

10) Lestijärven saarten luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 49,8 hehtaaria, Lestijärven kunnassa (liite 10);

11) Elämäisen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 2,9 hehtaaria, Perhon kunnassa (liite 11);

12) Tamppikosken luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 22,5 hehtaaria, Toholammin kunnassa (liite 12);

13) Valkiaisenharjun luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 4,5 hehtaaria, Toholammin kunnassa (liite 13);

14) Sulkaharjun luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 8,8 hehtaaria, Vetelin kunnassa (liite 14);

15) Ylitalon luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 24,4 hehtaaria, Vetelin kunnassa (liite 15);

16) Ämmänkankaan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 6,0 hehtaaria, Vetelin kunnassa (liite 16).

Selostus:

Perustettavien luonnonsuojelualueiden tarkka sijainti ja rajat ilmenevät annetun asetuksen karttaliitteistä 1–16. Suojelualueiksi perustetut alueet edustavat monipuolisesti maakunnan luontoarvoja ja sisältyvät pääosin Natura 2000 -verkostoon, valtioneuvoston hyväksymiin periaatepäätöksiin tai Etelä-Suomen monimuotoisuuden toimintaohjelmaan.

Perustettaviin alueisiin kuuluu neljä Natura-aluetta: Lestijärven saaret, Iso Ristinevan – Pikku Ristinevan alue, Vähäjärven lehto ja Ruotsalon letot -alue sekä Isosaaren tulvalehto. Lestijärven saarilla esiintyy luonnonmetsää ja 100–150 vuotta vanhoja metsiä. Lisäksi alue sisältyy kansalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Suojeltavalla Iso Ristinevan – Pikku Ristinevan alueella sijaitsee kaksi toisistaan erillistä karua aapasuota, joista toiseen liittyy keidassuon alue. Alueeseen sisältyy lisäksi humuspitoiset järvet ja lammet -luontotyyppiä oleva luonnontilainen ja kirkasvetinen lampi. Vähäjärven alueella on kansallisen lehtojensuojeluohjelman puitteissa suojeltu kasvillisuudeltaan kalkki- ja kulttuurivaikutteinen lehtipuuvaltainen lehto, ja Ruotsalolla sijaitsee reheviä lettosoita. Isosaaren tulvalehto on Pohjanmaan suurimpia kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita, ja se edustaa harvinaista jokivarren tulvalehtoa. Tulvalehdolla esiintyy alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja, useita harvinaisia sienilajeja sekä noin 40 lintulajia.

Asetuksella perustettavista luonnonsuojelualueista 12 on Natura-alueiden ulkopuolisia. Nämä alueet kuuluvat pääsääntöisesti valtioneuvoston hyväksymiin luonnonsuojeluohjelmiin tai Metso-ohjelman mukaisiin Metsähallituksen metsiensuojelukohteisiin. Sulkaharjun ja Ison-Ruonasen alueilla on voimassa Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan suojeluvaraus (SL).

3 §
Rauhoitussäännökset

Tällä asetuksella perustettuihin luonnonsuojelualueisiin sovellettavista rauhoitussäännöksistä säädetään luonnonsuojelulain 17 a §:ssä.

Selostus:

Pykälässä viitataan LSL 17 a §:ään, jonka 1 momentin viittaussäännöksen nojalla muuhun luonnonsuojelualueeseen sovelletaan pääsääntöisesti LSL 13–15 §:n rauhoitusmääräyksiä. LSL 13 §:ssä luetellaan luonnonsuojelualueilla kielletyt toimet, joihin lukeutuvat rakennusten, rakennelmien ja teiden rakentaminen, maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja ojittaminen. Lisäksi kiellettyä on sienien, puiden, pensaiden tai muiden kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen, luonnonvaraisten selkärankaisten eläimien pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen ja niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläimien pyydystäminen tai kerääminen. LSL 13 §:n nojalla kielletään myös muut toimet, jotka voivat vaikuttaa epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen. LSL 14–15 §:ssä säädetään poikkeuksista ja luvanvaraisista poikkeuksista rauhoitussäännöksiin. LSL 14 §:n poikkeukset kattavat mm. alueen suojelumääräysten rajoissa tapahtuvan käytön edellyttämät rakennus-, entisöinti- ja kunnostustyöt, kalastuksen ja poronhoidon. Luvanvaraisia poikkeuksia koskevan LSL 15 §:n alaan kuuluvat esimerkiksi eläinten pyydystäminen ja tappaminen tutkimus- ja opetustarkoituksiin, kannanhoidolliset toimenpiteet sekä geologiset tutkimukset ja malminetsintä.

Suojelualueiden perustaminen ei merkitse metsästyksen täyttä estymistä alueilla. Metsähallitus voi esimerkiksi LSL 15 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla sallia vierasperäisten eläinlajien, kuten minkin ja supikoiran yksilöiden vähentämisen alueella. Kuutta nyt perustettavaa aluetta on aiemmin vuokrattu pääosin hirvieläinten metsästykseen ja vaihtelevasti myös muun riistan metsästykseen. Tehtyjä vuokrasopimuksia ja lupaehtoja pyritään kuitenkin tarkistamaan sen varmistamiseksi, että ne vastaavat luonnonsuojelualueita koskevia säännöksiä.

4 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2022.

Tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys saa jatkua 3 §:ssä säädetyn estämättä heinäkuun 31 päivään 2022.

Selostus:

Asetus on tullut voimaan 1.5.2022. Metsästysvuokrasopimuksia koskevat muutokset aiheuttavat Metsähallituksessa hallinnollisia toimenpiteitä. Tämän vuoksi asetukseen on otettu siirtymäaika, jonka nojalla asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien sopimusten mukainen metsästys saa jatkua kuluvan vuokrakauden loppuun eli 31.7.2022 asti.

---

Tämä asetus on tullut voimaan 1 päivänä toukokuuta 2022.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi