Valtioneuvoston asetus Keski-Pohjanmaan maakunnan luonnonsuojelualueista 245/2022

Selostettavalla valtioneuvoston asetuksella perustetaan luonnonsuojelualueiksi eräitä Keski-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevia, valtion hallinnassa olevia valtakunnallisiin suojeluohjelmiin tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita sekä eräitä muita valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen hankittuja alueita. Asetuksella perustetaan yhteensä 22 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala kattaa noin 14 590 hehtaaria. Alueet perustetaan annettavan asetuksen nojalla luonnonsuojelulain (1096/1996, LSL) 17 §:n mukaisiksi muiksi luonnonsuojelualueiksi.

Suojelualueiden perustaminen on osa valtakunnallista säädösvalmistelua, jolla toteutetaan usean vuosikymmenen kuluessa luonnonsuojelutarkoituksiin hankittujen ja varattujen valtion alueiden luonnonsuojelulain mukainen suojelu. Suojelun toteuttaminen on ollut Metsähallituksen valmisteltavana ympäristöministeriön ja sen asettaman säädösvalmistelutyöryhmän ohjauksessa. Samanaikaisesti maakuntaan perustetaan Keski-Pohjanmaan maakunnan luonnonsuojelualueista annetulla ympäristöministeriön asetuksella (246/2022) LSL 17 §:n 1 momentin mukaisia enintään 100 hehtaarin suojelualueita. Asetuksilla perustettavat suojelualueet edustavat monipuolisesti maakunnan luontoa ja täyttävät LSL 10 §:ssä asetetut, erityisiin luonnonarvoihin sekä luontotyyppien ja eliölajien suotuisaan suojelun tasoon liittyvät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.

Asetuksella ei ennakoida olevan merkittäviä hallinnollisia vaikutuksia, mutta taloudellisia vaikutuksia syntyy vuotuisista alueiden hallintaan ja hoitoon liittyvistä kuluista sekä perustamisesta aiheutuvista investointiluonteisista kustannuksista. Menot katetaan valtiontalouden kehyspäätöksessä hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa.

Asetus on tullut voimaan 1.5.2022.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään luonnonsuojelulain (1096/1996) 17 §:n 1 momentin ja 17 a §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 58/2011:

1 §
Luonnonsuojelualueiden perustamistarkoitus

Keski-Pohjanmaan maakunnan edustavien dyynien, hiekkarantojen, lehtojen, vanhojen metsien, soiden, lintukosteikkojen ja merenrantaluonnon suojelemiseksi sekä retkeilyä, opetusta ja tutkimusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) 17 §:n mukaisiksi muiksi luonnonsuojelualueiksi 2 §:ssä mainitut alueet.

Selostus:

Suojelualueiden perustamisen tarkoituksena on turvata alueiden luonnontilaisuus ja niiden ekosysteemien häiriötön kehitys. Suojelulla turvataan valtakunnallisten suojeluohjelmiin kuuluvien alueiden, METSO-ohjelman puitteissa valtiolle hankittujen alueiden ja eräiden muiden luonnonsuojelutarkoituksiin osoitettujen alueiden luonnonarvoja. Suojelutavoitteita voidaan toteuttaa tarpeen mukaan esimerkiksi hoitamalla luonnonhoitoa vaativia kohteita ja ennallistamalla jo muuttuneita kohteita. Natura 2000 -alueita koskevat lisäksi alueiden suojeluperusteina olevien luontotyyppien sekä lajien ja niiden elinympäristöjen erityiset suojelutavoitteet. Suojeltavat alueet Taskunevaa, Salmelaa, Katajakorpea, Kivinevaa ja Viisteennevaa lukuun ottamatta kuuluvat Natura 2000 -alueeseen. Suojelualueeksi perustaminen voi Natura-verkoston alueiden suojelun ohella perustua myös valtioneuvoston hyväksymiin suojeluohjelmiin. Alueita käytetään myös opetus- ja tutkimustarkoituksiin sekä omatoimiseen retkeilyyn ja luontoharrastamiseen. Alueiden perustamisella tuetaan ja säännellään lisäksi luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, esimerkiksi luontomatkailua, jokamiehen oikeuksien käyttöä ja metsästystä.

2 §
Sijainti ja rajat

Luonnonsuojelualueita ovat seuraavat valtion omistamat alueet, joiden rajat on merkitty punaisella viivalla liitteissä 1–22 oleviin karttoihin:

1) Hötölamminnevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 1 328,9 hehtaaria, Alajärven kaupungissa ja Perhon kunnassa (liite 1);

2) Kotkannevan – Metsolamminnevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 325,9 hehtaaria, Halsuan kunnassa ja Kokkolan kaupungissa (liite 2);

3) Linjalamminkankaan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 525,4 hehtaaria, Halsuan, Lestijärven ja Perhon kunnissa (liite 3);

4) Taskunevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 243,3 hehtaaria, Halsuan kunnassa (liite 4);

5) Etelänevan – Viitasalonnevan – Seljäsennevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 2 633,7 hehtaaria, Kannuksen kunnassa ja Kokkolan kaupungissa (liite 5);

6) Ritanevan – Vipusalonnevan – Märsynnevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on 2 306,0 hehtaaria, Kannuksen ja Toholammen kunnissa sekä Kokkolan kaupungissa (liite 6);

7) Viitajärven luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 154,1 hehtaaria, Kannuksen ja Toholammin kunnissa (liite 7);

8) Vionnevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 743,3 hehtaaria, Kaustisen kunnassa ja Kokkolan kaupungissa (liite 8);

9) Hanhilahden luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 170,6 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa (liite 9);

10) Kiimanevan – Ison Köyrisennevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 681,2 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa ja Kruunupyyn kunnassa (liite 10);

11) Kåtölandetin luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 111,3 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa (liite 11);

12) Laajalahden luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 158,5 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa ja Kruunupyyn kunnassa (liite 12);

13) Lähdenevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 609,1 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa (liite 13);

14) Vattajanniemen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 1 145,1 hehtaaria, Kokkolan kaupungissa (liite 14);

15) Isonevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 692,7 hehtaaria, Lestijärven kunnassa (liite 15);

16) Lehtosenjärven luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 1 051,9 hehtaaria, Lestijärven kunnassa (liite 16);

17) Lestijoen yläjuoksun luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 756,2 hehtaaria, Lestijärven ja Toholammin kunnissa (liite 17);

18) Salmelan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 108,3 hehtaaria, Lestijärven kunnassa (liite 18);

19) Katajakorven luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 182,6 hehtaaria, Toholammin kunnassa (liite 19);

20) Kivinevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 292,7 hehtaaria, Vetelin kunnassa (liite 20);

21) Räyringin lehtojen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 132,5 hehtaaria, Vetelin kunnassa (liite 21);

22) Viisteennevan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 230,1 hehtaaria, Vetelin kunnassa (liite 22).

Selostus:

Maakunnan luontoarvojen suojelemiseksi perustettujen luonnonsuojelualueiden tarkka sijainti ja rajat ilmenevät annetun asetuksen karttaliitteistä 1–22.

Maakunnan oleellisimpiin luonnonpiirteisiin kuuluvat esimerkiksi aapasuot, keidassuot, pääosin melko pienialaiset mutta osittain melko hyvin luonnontilaisina säilyneet metsät sekä Pohjanmaan joet ja niiden vesistöalueisiin kuuluvat erikokoiset järvet. Merenrannan ja sen läheisyyden luontotyypeistä hiekkarantojen ja erivaiheisten dyynien yksi Suomen merkittävimmistä alueista kuuluu asetuksella perustettavan Vattajanniemen suojelualueen alaan. Valitut alueet edustavat kattavasti maakunnan luontoa.

3 §
Rauhoitussäännökset

Tällä asetuksella perustettuihin luonnonsuojelualueisiin sovellettavista rauhoitussäännöksistä säädetään luonnonsuojelulain 17 a §:ssä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa tarkoitetuissa rauhoitussäännöksissä säädetään, sallittua on:

1) hirven metsästys lukuun ottamatta Laajalahden luonnonsuojelualuetta sekä Halsuan ja Lestijärven kunnissa sijaitsevaa Linjalamminkankaan luonnonsuojelualueen osaa;

2) ketun metsästys sekä minkin ja supikoiran pyydystäminen ja tappaminen 20 päivästä syyskuuta 31 päivään maaliskuuta Hanhilahden, Kåtölandetin, Laajalahden, Lähdenevan, Ritanevan – Vipusalonnevan – Märsynnevan, Viitajärven ja Vionnevan luonnonsuojelualueilla;

3) metsäjäniksen, rusakon, metson ja teeren metsästys Etelänevan – Viitasalonnevan – Seljäsennevan, Hötölamminnevan, Isonevan, Kiimanevan – Ison Köyrisennevan, Kotkannevan – Metsolamminnevan, Lehtosenjärven, Lestijoen yläjuoksun, Taskunevan ja Vattajanniemen luonnonsuojelualueilla;

4) sinisorsan, tavin ja telkän metsästys Vattajanniemen luonnonsuojelualueella;

5) puolustusvoimien harjoitus- ja koulutustoiminta Vattajanniemen luonnonsuojelualueella;

6) uuden sähköjohdon rakentaminen Kåtölandetin luonnonsuojelualueelle Bergöflaganin itäosassa.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa viitataan LSL 17 a §:ään. Viittaussäännöksen nojalla muuhun luonnonsuojelualueeseen sovelletaan pääsääntöisesti LSL 13–15 §:n rauhoitusmääräyksiä. LSL 13 §:ssä luetellaan luonnonsuojelualueilla kielletyt toimet, joihin lukeutuvat rakennusten, rakennelmien ja teiden rakentaminen, maa-ainesten ja kaivoskivennäisten ottaminen sekä maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja ojittaminen. Lisäksi kiellettyä on sienien, puiden, pensaiden tai muiden kasvien tai niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen, luonnonvaraisten selkärankaisten eläimien pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen ja niiden pesien hävittäminen sekä selkärangattomien eläimien pyydystäminen tai kerääminen. LSL 13 §:n nojalla kielletään myös muut toimet, jotka voivat vaikuttaa epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen. LSL 14–15 §:ssä säädetään poikkeuksista ja luvanvaraisista poikkeuksista rauhoitussäännöksiin. LSL 14 §:n poikkeukset kattavat mm. alueen suojelumääräysten rajoissa tapahtuvan käytön edellyttämät rakennus-, entisöinti- ja kunnostustyöt, kalastuksen ja poronhoidon. Luvanvaraisia poikkeuksia koskevan LSL 15 §:n alaan kuuluvat esimerkiksi eläinten pyydystäminen ja tappaminen tutkimus- ja opetustarkoituksiin, kannanhoidolliset toimenpiteet sekä geologiset tutkimukset ja malminetsintä.

LSL 17 a §:n 2–5 momentin nojalla annetussa selostettavan asetuksen 3 §:n 2 momentissa säädetään aluekohtaisia poikkeuksia rauhoitusmääräyksiin. Poikkeukset voivat koskea metsästyksen sallimista, kalastuksen rajoittamista yleisillä vesialueilla, puolustusvoimien harjoitus- ja koulutustoimintaa, lentotoiminnan ja merenkulun turvalaitteiden sijoittamista ja kunnossapitoa sekä tien, johdon ja kaapelin rakentamista, ojan kaivamista, vesikulkuväylän ruoppaamista tai muun vastaavan toimenpiteen sallimista. Aluekohtaisilla poikkeuksilla tähdätään paikallisten erityisolosuhteiden huomiointiin, ja poikkeuksia koskevan harkintavallan valtiosääntöoikeudelliset rajat huomioiden niiden on oltava merkitykseltään vähäisiä.

Kahteen perustettavaan luonnonsuojelualueeseen, Kåtölandetin sekä Lestijoen yläjuoksun suojelualueeseen, sisältyy valtiolle siirtyneitä yksityisiä luonnonsuojelualueita. Alueiden tullessa valtioneuvoston asetuksella perustettavan luonnonsuojelualueen piiriin niitä koskevat rauhoitusmerkinnät poistetaan kiinteistötietojärjestelmästä luonnonsuojelulain 22 §:n 3 momentin mukaisesti.

4 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2022.

Tällä asetuksella kumotaan:

1) vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 pykälän 1 momentin 73 kohta;

2) eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun asetuksen (801/1985) 1 §:n 18 kohta.

Tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys saa jatkua 3 §:ssä säädetyn estämättä heinäkuun 31 päivään 2022.

class="ehs">Selostus:

Asetus on tullut voimaan 1.5.2022.

Asetuksella kumotaan eräitä suojelualueita koskeva asetustasoinen sääntely. Kahden asetuksella perustettavan suojelualueen alaan sisältyy aiempia suojelualueita, jotka perustetaan uudestaan nyt annetulla asetuksella. Niiden rauhoitusmääräykset korvautuvat uuden asetuksen mukaisilla, nykyisen luonnonsuojelulain säännöksiä vastaavilla määräyksillä. Uudella perustamisella on vaikutusta erityisesti alueilla tapahtuvaan metsästykseen ja toisen alueen metsästystä koskevan sääntelyn normitasoon. Uuden perustamisen myötä kumoutuvat Linjalamminkankaan luonnonsuojelualuetta koskeva vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 73 kohta sekä Isonnevan soidensuojelualuetta koskeva valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun asetuksen (801/1985) 1 §:n 1 momentin 18 kohta. Metsästysvuokrasopimuksia koskevat muutokset aiheuttavat Metsähallituksessa hallinnollisia toimenpiteitä. Tämän vuoksi asetukseen on otettu siirtymäaika, jonka nojalla asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien sopimusten mukainen metsästys saa jatkua kuluvan metsästysvuoden loppuun.

---

Tämä asetus on tullut voimaan 1 päivänä toukokuuta 2022.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi