Laki työtapaturma- ja ammattitautilain 81 §:n muuttamisesta 1153/2020

Lailla työtapaturma- ja ammattitautilain 81 §:n muuttamisesta (1153/2020) muutettiin työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 81 §:n 1 momenttia sekä 3 momentin 4, 5 ja 12 kohtia. Laki oli osa uudistuskokonaisuutta, jossa esitettiin muutettavaksi potilasvakuutuslakia ja työeläkelakeja siten, että potilasvakuutuksesta maksettavat ansionmenetyskorvaukset asetettaisiin toissijaisiksi työeläkelakien mukaisiin eläkkeisiin nähden. Muutoksien tarkoitus oli lainsäädäntöä selkeyttävä ja yhteensovittava ja samassa lainsäädäntökokonaisuudessa esitettiin nyt käsillä olevan työtapaturma- ja ammattitautilain 81 §:n täsmentämistä. Työtapaturma- ja ammattitautilakia uudistettaessa vuodesta 2016 lähtien oin siirrytty käyttämään työntekijän eläkelakia vastaavaa työansiokäsitettä. Työtapaturma- ja ammattitautilain muutos on kytköksissä tahtoon säilyttää käsitteellinen yhteys työeläkelakien välillä, sillä käsillä olevaa muutosta vastaava päivitys on tehty työeläkelakeihin 1.1.2021 voimaan tulevilla muutoksilla.

Suurin asiallinen uudistus lakiin tuli 81 §:n 4 momentin muutoksella, jonka mukaan tuloverolain (1535/1992) 33 b §:n 3 momentissa tarkoitettu työpanokseen perustuva osinko katsotaan vastikkeeksi työstä ja luetaan mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Lisäksi, pykälän 3 momentin 4 ja 5 kohdissa mainituin edellytyksin, työsuhdeoptiot sekä osakepalkkiot otettiin ansionmenetyskorvauksen perusteena olevan työansion piiriin.

Uusi lakikokonaisuus katsottiin valiokuntakäsittelyssä perustelluksi lainsäädännön johdonmukaisuuden kannalta. Esitetyt muutokset hyväksyttiin sellaisinaan eduskunnassa.

Laki tuli voimaan 1.1.2021.

Ks. myös hallituksen esitys 162/2020 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 81 §:n 1 momentti sekä 3 momentin 4, 5 ja 12 kohta seuraavasti:

81 §
Ansionmenetyskorvauksen perusteena oleva työansio

Ansionmenetyskorvauksen perusteena olevaa työansiota määrättäessä otetaan huomioon palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Tällainen vastike katsotaan työansioksi myös silloin, kun sen maksaa työntekijälle työnantajan sijasta konkurssipesä, palkkaturvalaissa (866/1998) tarkoitettu palkkaturvasta huolehtiva viranomainen tai muu maksaja. Työansioon luetaan myös työstä maksettava vastike, joka on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi:

1) yleisöltä saatavilla palvelu- tai lahjarahoilla, jotka otetaan huomioon samansuuruisina kuin ne olivat viimeksi toimitetussa verotuksessa, jos muuta luotettavaa selvitystä niiden määrästä ei esitetä;

2) vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitetun sairauskassan maksamalla päivärahalla, jota työntekijä saa laissa säädetyn tai työehtosopimuksessa tai muussa sopimuksessa sovitun palkan sijasta;

3) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaisella yksityisen hoidon tuella tai vastaavalla muulla valtion tai kunnan maksamalla tuella; taikka

4) tuloverolain (1535/1999) 33 b §:n 3 momentissa tarkoitettuna työpanokseen perustuvana osinkona.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna vastikkeena työstä ei pidetä muun muassa:

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

4) tuloverolain 66 §:n 3 momentissa tarkoitettua työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua tai sellaista työsuhteeseen perustuvaa suoritusta, joka määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella, ellei työsuhdeoptiolla merkittävän osakkeen sovittu merkintähinta olennaisesti alita osakkeen käypää arvoa työsuhdeoption antamishetkellä ja tällaista työsuhdeoptiota käytetä vuoden kuluessa työsuhdeoption antamisesta tai ellei kyse ole sellaisesta palkkiosta, jota 5 kohdan perusteella pidetään vastikkeena työstä;

5) palkkiota, joka annetaan työnantajayhtiön tai sen kanssa samaan konserniin tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvan yhtiön viranomaisen valvonnan alaisella säännellyllä markkinalla tai viranomaisen valvonnan alaisessa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä noteerattuina osakkeina, sijoitustalletuksena tai muulla vastaavalla tavalla taikka osakkeiden sijasta osin tai kokonaan rahana, jos tällaisen palkkiona saatavan edun arvo riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä vähintään vuoden ajan palkkion lupaamisen ja antamisen välisen aikana;

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

12) yhtiön osakkaan nostamaa voitto-osuutta tai osinkoa, ellei 1 momentin 4 kohdasta muuta johdu.

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälässä säädetään tietyistä suorituksista, jotka luetaan ansionmenetyskorvauksen perusteena olevaan työansioon.

Pykälän 1 momentin luetteloon lisättiin uusi 4 kohta, jonka mukaan tuloverolain (1535/1999) 33 b §:n 3 momentissa tarkoitettu työpanokseen perustuva osinko katsotaan vastikkeeksi työstä ja luetaan mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Uudistukseen vaikutti se, että tuloverolakia vastaavalla tavalla työpanokseen perustuvan osingon katsottiin olevan työstä maksettavaan vastikkeeseen verrattava suoritus. Sanotusta huolimatta pykälän 3 momentin 12 kohdan mukaan vastikkeena työstä ei pidetä yhtiön osakkaan nostamaa voitto-osuutta tai osinkoa.

Jotta 1 momentin 4 kohdan ja 3 momentin 12 kohdan keskinäinen suhde ja soveltaminen olisi selvä, 3 momentin 12 kohtaa oli tarpeen täsmentää niin, että säännöksestä käy ilmi sitä sovellettavan, ellei 1 momentin 4 kohdasta muuta johdu. Uusi säännös toi työtapaturma- ja ammattitautilain soveltamisalaan sellaisen osakeyhtiön ja osuuskunnan osakkeille tai osuuksille jakaman osingon ja ylijäämän, johon sovelletaan tuloverolain 33 b §:n 3 momentin säännöksiä. Muun kuin osakkaan, esimerkiksi osakkaan intressipiiriin kuuluvan henkilön, työpanokseen perustuva osinko katsotaan lakia sovellettaessa sen henkilön eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi, jonka työpanoksesta on kysymys. Tältä osin uusi säännös ei tuonut muutosta nykytilaan.

Työtapaturma- ja ammattitautilaissa työsuhdeoptiosta ja osakepalkkiosta säädetään erikseen. Työsuhdeoptiota koskee lain 81 §:n 3 momentin 4 kohta ja osakepalkkioita 5 kohta. Momentin 4 kohdan sanamuotoa täsmennettiin, jotta työtapaturma- ja ammattitautilain ja verotuksessa käytettävän työsuhdeoption käsitteen ero tulisi selvemmin esille. Kohtaan lisättiin pykälän 3 momentin 5 kohtaan viittaava täsmennys, joka selventää sitä, että 4 kohdan työsuhdeoptiota koskevaa säännöstä sovelletaan, ellei 5 kohdan osakepalkkiota koskevasta säännöksestä muuta johdu ja kyse ole sellaisesta palkkiosta, jota 5 kohdan mukaan pidetään vastikkeena työstä. Täsmennys vastaa lain tarkoitusta ja noudatettavaa käytäntöä. Aiemmin voimassa olleen 3 momentin 4 kohdan mukaan työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua ei pidetty vastikkeena työstä. Kohtaan lisättiin uusi säännös, jonka mukaan työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu kuitenkin olisi, edellä mainitusta pääsäännöstä poiketen, tietyin edellytyksin ansionmenetyskorvauksen perusteena olevaa työansiota. Työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua ei lähtökohtaisesti pidetä vastikkeena työstä, koska työsuhdeoptiosta saatavan edun arvo määräytyy osakkeen arvonkehityksen perusteella, eikä työntekijän työpanoksella ole välitöntä vaikutusta työsuhdeoptiosta saatavan edun määrään. Työntekijän saaman hyödyn määrä ei ole edusta sovittaessa palkan tavoin selkeästi arvioitavissa. Sanottu ei päde silloin, kun option luovutushetkellä sovittu merkintähinta on selvästi alempi kuin osakkeen markkinahinta. Tässä tapauksessa työntekijä saa optiosta selvästi arvioitavissa olevan edun jo kyseisenä ajankohtana. Edun määränä pidetään osakkeen sovitun merkintähinnan ja option luovutusajankohdan mukaisen osakkeen käyvän arvon erotusta. Hallituksen esityksen mukaan osakkeesta sovittu merkintähinta on osakkeen markkinahintaa selvästi alempi ainakin silloin, kun sovittu merkintähinta on alle 50 prosenttia option antamisajankohdan mukaisesta osakkeen käyvästä arvosta. Vaikka edun määrä arvioidaan luovutusajankohtana, hallituksen esityksen mukaan etu otetaan ansiotulona huomioon aiempaa poikkeavasti vasta option käyttämisajankohtana. Työntekijän saaman edun määränä pidetään osakkeen sovitun merkintähinnan ja option luovutusajankohdan mukaisen osakkeen käyvän arvon välistä erotusta. Mikäli työntekijän kuvatulla tavalla alihintainen työsuhdeoptioetu käytetään kuitenkin vasta vähintään vuoden kuluttua sen saamisesta, työntekijän työpanoksella ei katsota olevan välitöntä vaikutusta edun lopulliseen määrään ja tästä syystä etua ei pidetä vastikkeena työstä. Tarkkailuvastuu työsuhdeoption osoittaman merkintäoikeuden alihinnan ja käyttöajankohdan osalta on hallituksen esityksen mukaan työnantajalla. Työnantajan tulee lisäksi ilmoittaa työsuhdeoption käyttöajankohtana lain alaisen edun osuus tulosrekisteriin.

Pykälän 3 momentin 5 kohdassa säädetään osakepalkkioista. Arvopaperipörssi -termi päivitettiin kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia (1070/2017) vastaavaksi. Arvopaperipörssi -termin tilalle muutettiin säännelty markkina ja monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä. Nämä määritelmät ovat mainitussa laissa. Kyseessä oli tekninen muutos. Momentin 5 kohdan sanamuotoa täsmennettiin niin, että säännöksestä käy selvästi ilmi, että palkkiona saatavan edun arvon tulee palkkion lupaamisen ja antamisen välisenä aikana määräytyä säännöksessä tarkoitettujen osakkeiden arvonkehityksen perusteella vähintään vuoden mittaisena aikana (vuoden odotusaika). Osakepalkkiosäännöksessä tarkoitetun vuoden odotusajan tarkastelujakson katsotaan alkavan palkkion lupaamisesta ja päättyvän palkkion antamiseen, joiden ajankohtien merkityssisältö vastaa pitkälti työtapaturma- ja ammattitautilakia sovellettaessa vakiintunutta käytäntöä. Palkkio katsotaan annetuksi, kun henkilö saa omistusoikeuden palkkioon. Osakkeisiin liittyvä luovutusrajoitus ei sellaisenaan vaikuta palkkion antamisen ajankohtaan. Mikäli osakepalkkiota kuitenkin rasittaa omistusoikeuden siirtymisen jälkeen esimerkiksi työsuhteen jatkumiseen tai työnantajayhtiön tulostavoitteen täyttymiseen liittyvä, ehdollinen palautusvelvollisuus ja lisäksi osakkeen luovutusrajoitus, osakepalkkio katsotaan annetuksi vasta, kun ehdollinen palautusvelvollisuus ja luovutusrajoitus päättyvät ja osakepalkkio jää henkilön omistukseen ja vallintaan.

---

Tämä laki tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

---

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi