Pikahaku
Hakusana puuttuu
Ydinenergia-asetus päivitettiin vallitsevan oikeustilan mukaiseksi
Valtioneuvoston asetus ydinenergia-asetuksen muuttamisesta 1039/2020
Ydinenergia-asetusta (161/1988) muutettiin muista lainsäädäntömuutoksista johtuen. Muutoksen tarkoitus on siten yhtenäistää ydinenergia-asetusta muun lainsäädännön kanssa. Muutostarpeen taustalla on uusi säteilylaki (859/2018), ydinenergialain (990/1987) lakimuutos 964/2020 ja turvallisuutta koskevien perusnormien vahvistamisesta ionisoivasta säteilystä aiheutuvilta vaaroilta suojelemiseksi annettu neuvoston direktiivi (2013/59/Euratom, säteilyturvallisuusdirektiivi).
Asetuksen viittaukset muuhun lainsäädäntöön päivitettiin ajan tasalle. Asetuksen sisältöön tehtiin myös täsmennyksiä valvonnasta vapautetun jätteen sääntelyn osalta sekä muita sisällöllisiä muutoksia, jotka koskevat muun muassa tutkimusnäytteiden vientiä Suomen lainkäyttövallan ulkopuolelle ja jätteen loppusijoittamiseen liittyviä menettelyjä. Lisäksi asetuksen 29 § ja 147 § kumottiin tarpeettomina, sillä säännökset on siirretty lain tasolle. Kumottu 29 § koski julkista kuuluttamista ja kumottu 147 § toiminnan johtovastuun siirtämistä poliisille asianomaisen poliisimiehen ilmoituksesta.
Muutokset tulivat voimaan 22.12.2020.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan ydinenergia-asetuksen (161/1988) 29 ja 147 §, sellaisina kuin ne ovat, 29 § asetuksessa 1001/2017 ja 147 § asetuksessa 1532/2015, muutetaan 5 §:n 3 ja 4 kohta, 8 §:n 3 momentti, 10 c §, joka samalla siirretään 2 a lukuun, sekä 22 a, 76 ja 79 b §, sellaisina kuin ne ovat 5 §:n 3 ja 4 kohta, 8 §:n 3 momentti, 10 c ja 76 § asetuksessa 732/2008, 22 a § asetuksessa 1532/2015 ja 79 b § asetuksessa 1001/2017, sekä lisätään 5 §:ään, sellaisena kuin se on asetuksessa 732/2008, uusi 5 kohta, 7 b §:ään, sellaisena kuin se on asetuksissa 1224/1996 ja 732/2008, uusi 5 momentti, asetukseen uusi 7 c § ja siitä asetuksella 732/2008 kumotun 11 §:n tilalle uusi 11 § seuraavasti:
1 luku
Määritelmiä
5 §
Ydinenergialain 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua ydinjätettä ei ole:
3) uraani- tai toriumpitoista raaka-ainetta jalostettaessa syntynyt radioaktiivinen jäte silloin, kun toiminnassa yhden vuoden aikana tuotettavan uraanin tai toriumin määrä on enintään 10 000 kilogrammaa;
4) suomalaisesta ydinlaitoksesta tai Suomessa syntyneestä ydinjätteestä Suomessa tapahtuvaa tutkimusta varten otettu näyte; eikä
5) ydinenergialain 27 c §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu valvonnasta vapautettu jäte.
Selostus:
Pykälään lisättiin uusi 5 kohta, jossa säädetään, että ydinjätettä ei ole ydinenergialain 27 c §:n 1 ja 2 momenteissa tarkoitettu valvonnasta vapaa jäte. Tällainen jäte voi olla joko suoraan vapauttamisrajat alittavaa jätettä tai tapauskohtaisesti Säteilyturvakeskuksen valvonnasta vapauttamaa jätettä. Kohdan rajaus perustuu ydinenergialain 3 §:n 2 momentin asetuksenantovaltuuteen.
Valvonnasta vapautetun jätteen rajaaminen ydinjätteen määritelmän ulkopuolelle katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, sillä sen käsittely ei vaadi erityisiä säteilyturvallisuuden varmistavia toimenpiteitä sen vähäisestä säteilymäärästä johtuen ja näin ollen siihen ei ole tarvetta kohdistaa ydinjätteisiin liittyviä velvoitteita. Valvonnasta vapautettu jäte käsitellään tavanomaisen jätteen tavoin jätelain (646/2011) säännöksiä soveltaen.
7 b §
Edellä 1, 3 ja 4 momentissa tarkoitetuissa poikkeustapauksissa ydinjätteiden siirtäminen Suomen oikeudenkäyttövallan ulkopuolelle voidaan hyväksyä vain, jos siirtämisestä on tehty sitova sopimus ydinjätehuollon toimijoiden välillä ja sopimusta voidaan pitää ydinjätehuollon kannalta toteuttamiskelpoisena ottaen huomioon sopimuksen toteuttamisen aikataulu sekä muut ehdot. Ydinenergialain 6 a §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisen siirron ollessa kyseessä on noudatettava lisäksi mainitun pykälän 3 momentissa ja tämän asetuksen 7 c §:ssä säädettyjä menettelyjä.
Selostus:
Pykälään lisättiin uusi 5 momentti, jossa säädetään tarkemmin siitä, mitä ydinenergialain 6 a §:ssä säädetyillä poikkeuksilla tarkoitetaan. Momentti perustuu ydinenergialain 82 §:n 3 kohdan ja 2 §:n 2 momentin 1 kohdan asetuksenantovaltuuksiin. Pykälässä säädettyjen poikkeuksien, ja siten jätteen Suomen oikeudenkäyttövallan ulkopuolelle siirtämisen edellytyksenä on, että ydinjätehuollon toimijoiden välillä on sitova yksityisoikeudellinen sopimus. Sopimuksen tulee olla ydinjätehuollon kannalta toteuttamiskelpoinen ottaen huomioon toteuttamisen aikataulu ja muut ehdot.
Momentti vastaa sisällöltään aikaisemmin 76 §:ssä säädettyä velvoitetta tehdä sopimus. Asetuksen muutoksen yhteydessä katsottiin kuitenkin tarkoituksenmukaisemmaksi säätää asiasta selostettavassa pykälässä uudella momentilla ja näin ollen edellä mainittu kohta poistettiin 76 §:stä tarpeettomana. Asetuksen 76 §:ään lisättiin kuitenkin viittaus poikkeuksiin, koska niillä katsottiin voivan olla merkitystä jossakin hyvin rajatuissa tilanteissa huolehtimisvelvollisuuden kannalta.
Ydinenergialain 6 a §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisen siirron eli tutkimusnäytteitä koskevan siirron osalta tulee lisäksi noudattaa ydinenergialain uutta 6 a §:n 3 momenttia ja sen nojalla annettua uutta 7 c §:ää. Muutos koskee käytännössä ulkomaille vietävien tutkimusnäytteiden loppusijoittamista koskevia velvoitteita. Asetuksen 7 c § tulee sovellettavaksi tilanteissa, jossa ydinjätteitä viedään tutkittavaksi EU:n ulkopuolelle kolmansiin maihin.
7 c §
Ennen ydinenergialain 6 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen tekemistä on toteutettava kohtuulliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että:
1) vastaanottava valtio on tehnyt Euroopan atomienergiayhteisön kanssa sopimuksen käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollosta tai on osapuolena käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevassa yleissopimuksessa (SopS 36/2001);
2) vastaanottavalla valtiolla on radioaktiivisen jätteen huolto- ja loppusijoitusohjelma, jonka tavoitteet edustavat korkeaa turvallisuustasoa ja vastaavat ydinenergialaissa asetettuja tavoitteita; ja
3) vastaanottavan valtion loppusijoituslaitokselle on annettu lupa radioaktiivisen jätteen siirtoa varten, se on toiminnassa ennen siirtoa ja sitä hallinnoidaan vastaanottavan valtion radioaktiivisen jätteen huolto- ja loppusijoitusohjelmassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti.
Selostus:
Pykälä lisättiin asetukseen uutena, ja sitä sovelletaan tilanteissa, joissa ydinjäte siirretään EU:n ulkopuoliseen valtioon ja jätettä ei palauteta Suomeen loppusijoitettavaksi. Se on annettu ydinenergialain 6 a §:n nojalla, jonka mukaan asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset kolmansien valtioiden kanssa tehtävän sopimuksen sisällöstä ja niistä toimenpiteistä, jotka täytyy toteuttaa vastaanottavan valtion ydinjätehuollon menettelyjen riittävyyden varmistamiseksi. Pykälällä pannaan täytäntöön yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten annetun neuvoston direktiivin (2011/70/Euratom) 4 artiklan 4 kohdan 2 alakohta. Direktiivin kyseisessä kohdassa säädetään niistä velvoitteista, jotka tulee täyttää ennen ydinjätteen siirtoa kolmanteen valtioon, mikäli sinne viety ydinjäte halutaan loppusijoittaa kyseisessä valtiossa.
Pykälän mukaan valtion tulee tehdä kohtuulliset toimenpiteet pykälässä säädettyjen vaatimusten varmistamiseksi ennen 6 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen tekemistä. Direktiivistä poiketen vaatimusten täyttyminen tulee siten varmistaa viimeistään jo valtiosopimuksen laatimisen yhteydessä eikä ennen vientiä. Tämän on tarkoitus poistaa turhien valtiosopimusten tekeminen niissä tilanteissa, joissa vastaanottavan valtion ydinjätehuollon menettelyt eivät ole riittävällä tasolla. Lisäksi katsottiin, että viranomaisen on luontevampaa tehdä arviointi vastaanottavan valtion jätehuollon tilanteesta valtiosopimuksen tekemisen yhteydessä.
Pykälän 1 kohdassa säädetään vaatimuksesta varmistaa, että vastaanottava valtio on tehnyt sopimuksen Euroopan atomienergiayhteisön kanssa käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollosta tai vaihtoehtoisesti on osapuolena käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevassa yleissopimuksessa.
Pykälän 2 kohdassa säädetään vaatimuksesta varmistaa, että vastaanottavalla valtiolla on voimassa radioaktiivisen jätteen huolto- ja loppusijoitusohjelma. Ohjelman tavoitteiden tulee edustaa korkeaa turvallisuustasoa sekä vastata ydinenergialaissa asetettuja tavoitteita ja olla yhdenmukaisia siinä asetettujen ydinjätehuollon periaatteiden kanssa. Käytännössä vaatimuksen täyttyminen varmistetaan ydinjätehuollon kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin liittyvän raportoinnin arvioinnin kautta. Jos on tarpeen, esimerkiksi raportoinnin puuttuessa, varmistus voidaan toteuttaa kansallisten viranomaisten yhteistyönä ja tarvittaessa viranomaisen tarkastuksilla.
Pykälän 3 kohdassa säädetään vaatimuksesta varmistaa, että vastaanottavan valtion loppusijoituslaitoksella on lupa radioaktiivisen jätteen siirtoa varten ja että laitos myös on käytössä ennen siirtoa. Vaatimus rajaa pois käytetyn polttoaineen tutkimusnäytteiden siirron kolmansiin valtioihin siten, että se myös loppusijoitettaisiin siellä. Tämä johtuu siitä, että käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksia ei toistaiseksi vielä ole. Lisäksi vastaanottavan valtion loppusijoituslaitosta tulee hallinnoida edellä 2 kohdassa tarkoitetussa ohjelmassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Kansallisten säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisten tehtävänä on yhdessä varmistaa, että vaatimus täyttyy.
8 §
Edellä 1 momentissa tarkoitettujen aineiden, laitteiden ja laitteistojen säteilystä aiheutuvien terveydellisten ja muiden haittavaikutusten estämiseen ja rajoittamiseen sovelletaan säteilylakia (859/2018).
Selostus:
Pykälän 3 momenttiin tehtiin lakitekninen muutos siten, että asetuksessa viitataan vanhan säteilylain (592/1991) sijaan uuteen säteilylakiin.
10 c §
Toiminta on ydinenergialain 27 c §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla lähtökohtaisesti turvallista, jos jätettä käsitteleviä työntekijöitä ei tarvitse luokitella säteilytyöntekijöiksi ja väestön yksilölle aiheutuva efektiivinen annos on enintään 0,01 millisievertiä vuodessa.
Kun kyseessä on onnettomuustilanne, muu epätodennäköinen tapahtuma tai näihin rinnastettava poikkeuksellinen tilanne väestön yksilölle aiheutuva efektiivinen annos saa 1 momentissa tarkoitetusta toiminnasta olla enintään 1 millisievert vuodessa.
Selostus:
Aikaisempi 10 c § siirrettiin uudeksi 11 §:ksi, joka on aikaisemmin kumottu asetuksella ydinenergia-asetuksen muuttamisesta 732/2008.
Uudessa pykälässä annetaan täsmällisempiä säännöksiä siitä, mitä tarkoitetaan ydinenergialain 27 c §:n 3 momentin 3 kohdassa sillä, että toiminnan on oltava lähtökohtaisesti turvallista. Kohta koskee tapauskohtaisesti valvonnasta vapautettavaa jätteen hyväksynnän edellytyksiä, johon ei suoraan sovelleta vapauttamisrajoja.
Toiminnan katsotaan olevan lähtökohtaisesti turvallista, kun jätettä käsitteleviä työntekijöitä ei tarvitse luokitella säteilylain nojalla säteilytyöntekijöiksi, eli jätteen käsittelyn tulisi olla turvallista ilman erityisiä varautumistoimenpiteitä. Lisäksi väestön yksilölle ei saisi aiheutua vuodessa 0,01 millisievertiä suurempaa efektiivistä annosta.
Onnettomuustilanteessa, muun epätodennäköisen tapahtuman sattuessa tai näihin rinnastettavassa poikkeuksellisessa tilanteessa väestön yksilölle aiheutuva efektiivinen annos saa olla enintään 1 millisievert vuodessa. Onnettomuustilanteilla, muilla epätodennäköisillä tapahtumilla ja poikkeuksellisilla tilanteilla tarkoitetaan esimerkiksi tilanteita, joissa valvonnasta vapautettua entistä ydinlaitospaikkaa tai esimerkiksi kaatopaikka-aluetta tai muuta vastaavaa paikkaa, johon on sijoitettu valvonnasta vapautettua ydinjätettä, koskevat mahdolliset käyttörajoitukset pettäisivät ja tilojen käytöstä tai alueella oleskelusta voisi mahdollisesti koitua vähäisiä annoksia.
Onnettomuustilanteen määritelmä on laajempi kuin 1 §:ssä määritelty onnettomuus. Pykälä on sisällöllisesti samankaltainen ionisoivasta säteilystä annetun valtioneuvoston asetuksen (1034/2018) 28 §:n kanssa ja perustuu IAEA:n suositukseen GSR Part 3, para I.11.
11 §
Jos liitteen A kohdassa 2.1 mainittuun ydinaineeseen ei kohdistu alkuperämaarajoituksia, ydinenergialain mukaista lupaa ei tarvita sen tuontiin toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta.
Kustakin 1 momentissa tarkoitetusta tuonnista on tehtävä 118 §:ssä tarkoitetun ydinmateriaalien valvontajärjestelmän mukainen ilmoitus Säteilyturvakeskukselle.
Selostus:
Pykälässä on kyse teknisluonteisesta muutoksesta. Asetuksen 10 c § siirrettiin uudeksi 11 § muuttamatta pykälän sisältö. Aikaisempi 11 § on kumottu asetuksella ydinenergia-asetuksen muuttamisesta 732/2008.
22 a §
Ydinvoimalaitoksen, ydinenergialain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kaivos- ja malminrikastustoiminnan sekä ydinjätelaitoksen työntekijöiden työssään saama säteilyaltistus sekä mainituista laitoksista ja toiminnasta ympäristön väestölle aiheutuva säteilyaltistus on pidettävä niin pienenä kuin käytännöllisin toimenpiteiden on mahdollista. Edellä tarkoitettujen laitosten ja toiminnan suunnittelu ja käyttö on toteutettava siten, että työntekijöiden ja väestön säteilyaltistusta voidaan rajoittaa säteilylain 5–9 §:n mukaisesti. Säteilytyön työperäisestä altistuksesta säädetään säteilylain 12 luvussa ja työntekijöiden säteilyaltistuksen annosrajoista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen vertailutasoista ionisoivasta säteilystä annetun valtioneuvoston asetuksen (1034/2018) 3 ja 9 luvussa.
Selostus:
Pykälän viittaukset kumottuun säteilyasetukseen (1512/1991) muutettiin viittauksiin sen korvanneeseen ionisoivasta säteilystä annettuun asetukseen ja viittaukset vanhaan säteilylakiin korvattiin viittauksilla voimassa olevaan säteilylakiin. Pykälä on annettu ydinenergialain 82 §:n 10 kohdan nojalla, jonka mukaan ydinlaitoksesta aiheutuvan säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä asetuksella.
Informatiiviset viittaukset säteilylakiin ja ionisoivasta säteilystä annettuun asetukseen päivitettiin vastaamaan säteilylain, ydinenergialain ja ionisoivasta säteilystä annetun asetuksen nykyisiä säännöksiä. Asiasisällöllisiä muutoksia ei tehty, vaan muutokset tehtiin lakiteknisistä syistä. Annosrajoihin on kuitenkin säädetty pieniä muutoksia esimerkiksi silmän mykiön ekvivalenttiannoksen osalta.
Annosrajoista ja vertailutasoista säteilyvaaratilanteessa säädetään ionisoivasta säteilystä annetun asetuksen 3 ja 9 luvuissa. Säteilylainuudistuksen yhteydessä eräitä kumottuun säteilyasetukseen sisältyneitä säännöksiä, esimerkiksi säännökset suojelusta raskauden ja imetyksen aikana nostettiin lain tasolle. Ionisoivasta säteilystä annetussa asetuksessa säädetään nyt aikaisempaa tarkkarajaisemmin ainoastaan annosrajoista.
76 §
Päätettäessä periaatteista, joihin huolehtimisvelvollisuuden on nojauduttava, päätöksen on perustuttava siihen, että Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneet ydinjätteet käsitellään, varastoidaan ja sijoitetaan pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen ydinenergialain 6 a §:n 2 momentissa säädetyin poikkeuksin. Nämä poikkeukset on otettava huomioon päätettäessä edellä tarkoitetuista periaatteista, jos niillä on merkitystä jätehuoltovelvollisen huolehtimisvelvollisuuden kannalta.
Päätöksessä huolehtimisvelvollisuutta koskevista periaatteista on mainittava, milloin ydinjätehuollon toimenpiteet on viimeistään suoritettava.
Selostus:
Pykälä jaettiin kahdeksi momentiksi. Pykälän sisältö perustuu ydinenergialain 82 §:n 3 kohdan asetuksenantovaltuuteen.
Pykälän 1 momentti vastaa aikaisemman pykälän alkuosaa ja siinä säädetään seikoista, joihin huolehtimisvelvollisuuden tulee nojautua. Momenttia täydennettiin lisäämällä maininta, että huolehtimisvelvollisuudesta päätettäessä tulee ottaa huomioon ydinenergialain 6 a §:n 2 momentissa säädetyt poikkeukset ydinjätteen käsittelystä, varastoinnista tai loppusijoittamisesta, mikäli niillä on merkitystä huolehtimisvelvollisuuden kannalta. Käytännössä tämä vaatimus koskee sellaisen tutkimusreaktorin polttoainetta, jossa ydinjätteen määrällä on merkitystä huolehtimisvelvollisuuden kannalta. Tämä ei tällä hetkellä kuitenkaan ole ajankohtaista Suomessa, sillä Suomen ainoa tutkimusreaktori on siirtynyt jo käytöstäpoistovaiheeseen.
Pykälästä poistettiin ydinenergialain 6 a §:n 2 momentissa säädettyjä poikkeuksia koskeva sopimuksen tekoa koskeva vaatimus, ja se siirrettiin asetuksen 7 b §:ään. Tämä muutos perusteltiin sillä, että vaatimusta ei ole pidetty erityisen olennaisena huolehtimisvelvollisuuden periaatteista päätettäessä.
Pykälän uudeksi 2 momentiksi erotettiin se, että päätettäessä huolehtimisvelvollisuutta koskevista periaatteista tulee mainita, milloin ydinjätehuollon toimenpiteet on viimeistään suoritettava. Vastaava säännös sisältyi myös aikaisempaan 76 §:ään, mutta sitä täsmennettiin mainitsemalla yksityiskohtaisesti, mistä päätöksestä on kyse.
79 b §
Työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii käyttöluvan aikaisen toiminnan kestäessä käytöstäpoistosuunnitelman teknisen toteutuskelpoisuuden, turvallisuusperiaatteiden noudattamisen ja kustannusarvioiden luotettavuuden varmistamisesta ja pyytää siitä arvioinnin teknistaloudellisten laskelmien arvioimiseen perehtyneeltä riippumattomalta asiantuntijalta tai yhteisöltä.
Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö pyytää käytöstäpoistosuunnitelman päivityksestä käyttöluvan mukaisen toiminnan kestäessä lausunnon Säteilyturvakeskukselta.
Säteilyturvakeskus huolehtii käytöstäpoistoluvan aikaisen toiminnan kestäessä käytöstäpoistosuunnitelman ajantasaisuuden, lupaehtojen ja suunnitelmien sekä turvallisuusperiaatteiden noudattamisen varmistamisesta.
Selostus:
Pykälää muutettiin ydinenergialain 7 g §:ssä tehtyjen muutosten vuoksi. Lain 7 g §:ssä säädetään, että suunnitelmiin sisällytettävistä selvityksistä ja asiakirjojen toimittamisesta sekä suunnitelmien käsittelystä annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Lain 7 g §:ää on täsmennetty siten, että käyttöluvan aikana käytöstäpoistosuunnitelman päivityksistä huolehtii työ- ja elinkeinoministeriö ja käytästäpoistoluvan aikana viranomainen on sen sijaan Säteilyturvakeskus.
Pykälän 1 momenttia täsmennettiin siten, että siinä mainitaan, minkä luvan aikaisen toiminnan aikana työ- ja elinkeinoministeriö on vastuullinen toimija. Momentin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii käytöstäpoistosuunnitelman teknisen toteutuskelpoisuuden, turvallisuusperiaatteiden noudattamisen ja kustannusarvioinnin luotettavuuden arvioinnista silloin, kun kyseessä on käyttöluvan aikainen toiminta.
Pykälän 2 momenttia muutettiin vastaavasti kuin 1 momenttia. Momentissa täsmennettiin myös, että lausuntoa pyytävä viranomainen on työ- ja elinkeinoministeriö.
Lisäksi pykälään lisättiin uusi 3 momentti. Säteilyturvakeskuksen tulee momentin mukaan huolehtia käytöstäpoistoluvan mukaisen toiminnan aikana suunnitelman ajantasaisuuden, teknisen toteutuskelpoisuuden ja turvallisuusperiaatteiden noudattamisen varmistamisesta. Säteilyturvakeskus huolehtii tietojen riittävyydestä arvioimalla asiakirja-aineistoa ja pyytämällä tarvittaessa lisätietoja luvanhaltijalta. Toiminnan vaatimustenmukaisuuden arviointi käytöstäpoistoluvan mukaisen toiminnan aikana on säädetty Säteilyturvakeskuksen tehtäväksi, sillä toiminnan tekninen luonne on tässä vaiheessa korostunut.
Tämä asetus tuli voimaan 22 päivänä joukukuuta 2020.
Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi