Valtioneuvoston asetus ravinteiden kierrätyksen ja jätevesihuollon energiatehokkuuden hankkeisiin vuosina 2020–2026 myönnettävästä valtionavustuksesta 657/2020

Selostettavan asetuksen perusteella myönnettävä avustus on valtionavustuslain (688/2001) mukaista erityisavustusta. Avustusta myönnetään hankkeille, joiden tarkoitus on edistää ravinteiden kierrätystä ja tehostaa jätevesihuollon energiatehokkuutta. Ympäristöministeriö tekee valtionavustuspäätöksen hakijan tekemän hakemuksen perusteella.

Nykyisen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa kiertotalouden edelläkävijänä ja pyrkiä ilmasto- ja ympäristöystävälliseen ruokajärjestelmään. Tämä toteutetaan muun muassa tukemalla investointeja, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä. Asetuksen taustalla vaikuttaa myös Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma 2019-2030, jossa on määritelty ravinteiden kierrätyksen visio vuodelle 2030. Ravinteiden kierrätyksen on tarkoitus edistää vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisen tavoitteita ja vähentää ilmapäästöjä. Näin ollen asetuksen mukaista valtionavustusta myönnetään sellaisiin Ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelman 2019-2030 mukaisiin hankkeisiin, jotka erityisesti edistävät vesien- ja merenhoidon tavoitteita.

Jätevedenkäsittelyn energiankulutuksen on todettu olevan merkittävä, ja se liittyy myös vahvasti kasvihuonekaasupäästöihin. Suomessa on arvioitu, että verkostojen kunnon ja energiatehokkuuden parantaminen johtaisi huomattaviin energiasäästöihin. Tämän toteuttaminen edellyttää investointeja myös muun muassa energiankulutuksen seurantaan, sitä palvelevaan tiedonhallintaan sekä energian käytön auditointeihin. Valtion vuoden 2020 IV lisätalousarvioon on sisällytetty sellaiset hankkeet, jotka edistävät jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta ja energian talteenottoa. Asetuksen perusteella voidaan myöntää valtionavustusta kyseisille hankkeille. Valtionavustusta ei voida myöntää viemäriverkoston saneeraukseen, sillä sen katsotaan olevan osa vesihuoltolaitoksen perustoimintaa.

Asetus tuli voimaan 16.9.2020.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään valtion varoista myönnettävästä valtionavustuslain (688/2001) 5 §:n 3 momentin mukaisesta valtionavustuksesta vesiensuojelua edistäviin ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin sekä jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja energian talteenoton edistämisen hankkeisiin.

Taloudelliseen toimintaan myönnettävästä avustuksesta säädetään lisäksi tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014, jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa säädetään asetuksen soveltamisalasta. Ravinteiden kierrätyksen osalta taustalla vaikuttaa vesiensuojelun yleinen tavoite edistää ravinteiden kierrätystä ja parantaa vesien tilaa vähentämällä vesistöjä ja Itämerta kuormittavia ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöjä. Jätevesien käsittelyn energian käytön tehostamisen ja energian talteenoton on tarkoitus vaikuttaa toiminnan hiilijalanjälkeen ja ilmastonmuutoksen hillintään.

Pykälän 2 momentin mukaan on lisäksi sovellettava EU:n valtiontukilainsäädäntöä (EU) N:o 651/2014 (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) ja (EU) N:o 1407/2013 (de minimis-asetus), jos kyseessä on taloudelliseen toimintaan myönnettävä avustus.

2 §
Valtionapuviranomainen

Valtionapuviranomaisena tämän asetuksen nojalla myönnettävässä avustuksessa toimii ympäristöministeriö.

Selostus:

Pykälässä säädetään valtionavustuslain mukaisesta valtionapuviranomaisesta, joka selostettavan asetuksen mukaisissa avustuksissa on ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön tehtävistä säädetään tässä asetuksessa ja lisäksi sovelletaan, mitä valtionapuviranomaisen tehtävistä säädetään valtionavustuslaissa. Ympäristöministeriö julkaisee avoimesta hausta hakutiedotteen, joka sisältää tarkemmat tiedot ja ohjeet hakijalle. Ympäristöministeriön tehtäviin kuuluu myös käsitellä avustushakemukset ja tehdä siihen kuuluvat päätökset.

3 §
Avustettavat hankkeet

Valtionavustusta voidaan myöntää hankkeisiin:
1) jotka vähentävät ravinteiden pääsyä vesiin, poistavat ravinteita vesistä tai kierrättävät ravinteita;
2) joissa parannetaan jäte- tai sivuvirtojen, jätevesien tai puhdistamolietteiden laatua tai käsittelymenetelmiä ravinteiden tai orgaanisen aineen talteen ottamiseksi tai kierrättämiseksi;
3) joissa kehitetään erilaisten jäte- tai sivuvirtojen tai lietteen käytön riskien arviointia tai hallintaa;
4) jotka muulla kuin 1–3 kohdassa tarkoitetutulla tavalla edistävät vesiensuojelua ravinteiden kierrätyksellä; taikka
5) joissa edistetään jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai energian talteenottoa.

Avustusta voidaan myöntää myös 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden yhdistelmiin.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa luetellaan ne hankkeet, joille ympäristöministeriö voi myöntää avustusta tämän asetuksen perusteella. Kohdat 1-4 koskevat ravinteiden kierrätystä ja kohta 5 jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.

Momentin 1 kohdan mukaisen kierrätysravinteen raaka-aineena voivat olla esimerkiksi yhdyskuntajätevesien käsittelyssä syntyvät fosforipitoiset lietteet tai vesistä poistetut ravinnepitoiset materiaalit kuten fosfori, sedimentti, kalat ja vesikasvit.

Momentin 2 kohdan laadulla tarkoitetaan kierrätysravinteiden biologis-kemiallis-fysikaalisia ominaisuuksia. Laadun parantaminen voi tapahtua esimerkiksi kierrätysravinteiden haitta-aineettomalla talteenottamisella tai käsittelymenetelmillä, jotka vähentävät tai poistavat haitta-aineita. Lisäksi laadun parantamiseen voi vaikuttaa niin sanotuilla toimintasymbiooseilla. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa yhden toimijan jätettä tai hyödykeylijäämää käytetään toisen toimijan tuotantoprosessissa raaka-aineena tai hyödykkeenä.

Momentin 3 kohdan mukaisissa hankkeissa on tarkoitus arvioida riskejä, ja sen perusteella kehittää niille hallintamenettelyjä. Käytön riskeillä tarkoitetaan esimerkiksi haitta-aineiden tai ravinneylimäärien päätymistä vesiin.

Momentin 4 kohdan tarkoitus on mahdollistaa avustuksen myöntäminen myös muihin hankkeisiin, joilla edistetään vesiensuojelua ravinteiden kierrätyksellä.

Momentin 5 kohdan mukaisissa hankkeissa voi olla kyse jätevesien pumppausten, johtamisen tai puhdistuksen energiatehokkuuden parantamisesta ja kehittämisestä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi energiamittauksin tai -auditoinnein, prosessi- ja toimintatapamuutoksin sekä energiatehokkaan laitteiston avulla. Myös energian talteenotto voi parantaa energiatehokkuutta, jolloin tällaiset hankkeet myös ovat avustuskelpoisia.

Pykälän 2 momentti mahdollistaa avustuksen myöntämisen 1 momentin mukaisten hankkeiden yhdistelmiin, joissa siten saavutetaan useita eri tavoitteita.

4 §
Avustuksen hakeminen

Avustusta on haettava ennen hanketta tai toimintaa koskevien töiden aloittamista.

Jos avustukseen sovelletaan yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, avustushakemuksen on tällöin täytettävä mainitun asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa säädetyt sisältövaatimukset.

Selostus:

Pykälän 1 momenttia sovelletaan kaikkiin hakemuksiin.

Pykälän 2 momentti koskee avustushakemuksia, joilla haetaan avustusta taloudellista toimintaa varten, johon näin ollen sovelletaan EU:n valtiontukilainsäädäntöä. Hakemus tulee tehdä kirjallisesti ennen hanketta tai toimintaa koskevien töiden aloittamista. Lisäksi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaiset sisältövaatimukset ovat: yrityksen nimi ja koko, hankkeen kuvaus (sisältäen sen alkamis- ja päättymispäivät), hankkeen sijainti, luettelo hankkeen kustannuksista, tieto tukimuodosta sekä tarvittavan rahoituksen määrä.

5 §
Harkinta ja avustuksen myöntämisen rajoitukset

Avustuksen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan sekä arviointiin hankkeiden odotetusta vaikuttavuudesta vesien hyvän tilan tavoitteeseen pääsemiseksi sekä kustannustehokkuudesta, laadusta ja toteuttamiskelpoisuudesta. Harkinnassa otetaan huomioon myös hankkeen vaikutukset kiertotalouteen. Energiatehokkuuden ja energian talteenoton hankkeiden arvioinnissa tarkastellaan kokonaisharkinnan ohella energian kulutuksen vähenemistä ja vaikutuksia ilmastonmuutoksen hillintään.

Jos avustukseen sovelletaan yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, ympäristöministeriö ei saa myöntää avustusta mainitun asetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitetulle vaikeuksissa olevalle yritykselle.

Avustusta ei saa myöntää eikä myönnettyä avustusta antaa, jos hakija ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.

Selostus:

Pykälän 1 momentin ensimmäisessä ja toisessa virkkeessä säädetään sellaisista myöntämisen edellytyksistä, joita sovelletaan kaikkiin avustuksiin. Kaikkiin jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden parantamiseen myönnettäviin avustuksiin tulee lisäksi soveltaa momentin viimeistä virkettä.

Pykälän 2 ja 3 momentit koskevat EU:n valtiontukilainsäädännöstä johtuvia rajoituksia, joita sovelletaan taloudelliseen toimintaan myönnettäviin avustuksiin. Pykälän 2 momentti perustuu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan sääntelyyn. Vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä taas on saman asetuksen 2 artiklan 18 kohdassa. Myös 3 momentin taustalla on yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 4 kohta. Momentissa on kyse niin sanotusta Deggendorf-ehdosta, jonka mukaan yritykselle ei saada myöntää avustusta, jos sille on annettu perintämääräys tuen sääntöjenvastaisuutta tai sisämarkkinoille soveltumattomuutta koskevan komission päätöksen perusteella.

6 §
Avustuksen hakija

Avustusta voivat hakea kunnat, kuntayhtymät ja näiden omistamat yhtiöt ja muut kuntaomisteiset toimijat, yhdistykset, yritykset sekä muut yhteisöt lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia.

Selostus:

Pykälässä säädetään siitä, kenelle avustusta voidaan myöntää. Kunnan vesihuolto- ja energialaitokset voivat myös olla pykälän mukaisia mahdollisia hakijoita. Valtion virastoille ja laitoksille, joilla tässä tarkoitetaan valtion tilivirastoja, ei voida myöntää avustusta tämän asetuksen perusteella. Avustettavan hankkeen voi myös toteuttaa konsortio. Tällaisessa tapauksessa avustus myönnetään yhdelle päähakijalle, joka vastaa hankkeesta muiden osapuolien puolesta. Konsortioiden osalta edellytetään kuitenkin, että sen kaikki osapuolet täyttävät tämän pykälän mukaiset vaatimukset.

Lisäksi tulee ottaa huomioon, että mikäli yksikin konsortion osapuolista harjoittaa taloudellista toimintaa, hakijan tulee täyttää EU:n valtiontukilainsäädännöstä johtuvat edellytykset. Tällä tarkoitetaan joko yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sovellettavan artiklan ehtojen tai Komission Puitteet tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle -tiedonannon mukaisen todellisen yhteistyön määritelmän täyttymistä. Komission tiedonannossa on lueteltu neljä tilannetta, jossa katsotaan todellisen yhteistyön määritelmän täyttyvän. Jos yksi näistä tilanteista on käsillä, yhteistyö on todellista, eikä siitä aiheudu epäsuoraa valtiontukea.

7 §
Avustuksen enimmäismäärä

Myönnettävän avustuksen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 80 prosenttia.

Jos avustukseen sovelletaan yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, avustuksen enimmäismäärä määräytyy kuitenkin mainitun asetuksen 25 tai 36 artiklan mukaisesti.

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan tuen enimmäismäärä on 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Hankkeen hakutiedotteessa ympäristöministeriö voi tarkentaa, mikä yksittäisen hankkeen avustusosuus on. Pykälän enimmäismäärästä kuitenkin seuraa, että hankkeissa aina on omarahoitusosuus.

Pykälän 2 momentissa säädetään taloudelliseen toimintaan myönnettävän avustuksen enimmäismäärästä. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 25 artiklan 5-7 kohtia sovelletaan, kun avustusta myönnetään tutkimus- ja kehityshankkeisiin ja 63 artiklan 6-8 kohtia taas, kun kyseessä on investointituki yritysten unionin normit ylittävään ympäristönsuojeluun tai ympäristönsuojelun tason parantamiseen unionin normien puuttuessa. Mikäli avustukseen sovelletaan de minimis-asetusta, avustuksen enimmäismäärä määräytyy kyseisen asetuksen perusteella.

8 §
Hyväksyttävät kustannukset

Avustusta voidaan myöntää seuraaviin hankkeen välttämättömiin ja kohtuullisiin kustannuksiin:
1) henkilöstökustannukset;
2) matkakustannukset;
3) toteuttamisen välittömät hankintakustannukset;
4) vaikutusten seurannan kustannukset;
5) muut kuin 1–4 kohdassa tarkoitetut hankkeen toteuttamisen kustannukset.

Jos avustukseen sovelletaan yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, hyväksyttävät kustannukset määräytyvät kuitenkin mainitun asetuksen 25 tai 36 artiklan mukaisesti.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa on luettelo hankkeiden hyväksyttävistä kustannuksista. Momentin 3 kohdan mukaan hankkeesta riippuen voidaan hyväksyä myös laitteista, rakennuksista, maa-alueista tai patenteista aiheutuvia kustannuksia. Momentin 5 kohta mahdollistaa myös muiden kustannusten hyväksymisen, jotka hankkeesta riippuen voivat olla esimerkiksi koulutuskustannuksia tai, mikäli ne jäisivät hakijan maksettavaksi, arvonlisäverokustannuksia. Kustannuksia voidaan hyväksyä siitä lähtien, kun hakemus on tullut vireillle. Ennen avustuspäätöksen antamista hakija kuitenkin toteuttaa toimenpiteet omalla vastuullaan. Ennen avustuspäätöksen antamista syntyneet kustannukset eivät myöskään vaikuta hakemuksen hyväksymisen arviointiin. Kunnille myönnettävissä avustuksissa hyväksyttävyyden edellytyksenä on, että kustannukset ovat arvonlisäverottomia.

Pykälän 2 momentissa on poikkeus 1 momenttiin ja se koskee avustuksia, joihin sovelletaan yleistä ryhmäpoikkeusasetusta. Sen 25 artiklan 3 kohdan mukaan hyväksyttäviä kustannuksia ovat: ylimääräiset investointikustannukset, välineiden ja laitteiden kustannukset sekä rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta kun niitä on käytetty hankkeessa, ulkopuolisista lähteistä markkinaehdoin ostetun tai käyttöluvalla hankitun sopimukseen perustuvan tutkimuksen kustannukset, tietämyksen ja patenttien kustannukset sekä konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset edellyttäen, että niitä on käytetty ainoastaan hankkeessa, sekä muut yleiskustannukset ja toimintakustannukset. Asetuksen 36 artiklan 5 kohdan mukaan hyväksyttäviä kustannuksia ovat ylimääräiset investointikustannukset, jotka ovat tarpeellisia sovellettavien unionin normien ylittämiseksi tai ympäristönsuojelun tason parantamiseksi unionin normien puuttuessa. Nämä määritellään tarkemmin kyseisessä artiklassa. Kustannusten hyväksyttävyyden edellytyksenä on kuitenkin, että ne liittyvät korkeamman ympäristönsuojelun tason saavuttamiseen.

Esimerkkeinä kustannuksista, jotka eivät ole pykälän mukaan hyväksyttäviä, voidaan mainita edustuskulut, stipendit, apurahat, mainos- ja markkinointikustannukset, kokouspalkkiot, palkinnot, lahjoitukset ja rahoituskulut.

9 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä syyskuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2026.

Selostus:

Asetus tuli voimaan 16.9.2020 ja on voimassa vuoden 2026 loppuun asti. Syy määräaikaisuuteen on se, että asetuksen perusteella myönnettävässä avustuksessa voi olla kyse EU:n valtiontukilainsäädännön mukaisesta valtiontuesta. Mikäli sovellettaviin EU-säädöksiin tulee muutoksia, asetuksen sisältöä voidaan myös joutua sopeuttamaan.

---

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä syyskuuta 2020 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2026.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi