Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta 604/2020

Uusi valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta (604/2020) kumosi vanhan kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1152/2017). Asetus perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan otettuun kirjaukseen kiertotalouden innovaatioihin ja tulevaisuusinvestointipaketin investointeihin annettavasta tuesta vuosille 2020-2022. Tästä tuesta 1+1 miljoonaa euroa on varattu tämän asetuksen mukaisille investointi- ja niitä tukeville kehittämishankkeille.

Kiertotaloudessa tavoitteena on tuotteiden, materiaalien ja niiden arvon säilyttäminen talouden kierrossa mahdollisimman pitkään. Materiaalit ja tuotteet pyritään valmistamaan pitkäikäisiksi ja uudelleenkäytettäviksi, jolloin tehokkuus paranee ja niiden arvo lisääntyy. Tämä pyritään toteuttamaan muuttamalla perinteisiä toiminta- ja tuotantotapoja sekä tarjoamalla mahdollisuuksia muutokseen sopeutuville yrityksille.

Asetuksessa tarkoitetut avustukset ovat valtionavustuslain (688/2001) mukaista erityisavustusta. Valtionavustuksessa on kyse tuen luonteisesta rahoituksesta, joka myönnetään toiminnan tai hankkeen avustamistarkoituksessa. Asetuksessa tarkoitetut avustukset ovat komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 tarkoitettua de minimis -tukea, jonka tarkoitus on tukea sellaisia hankkeita, jotka ovat suunnattu kotimaisten investointien edistämiseen ja joihin ei sovellu muita tukimuotoja. Asetuksen mukaisia tukia myönnetään Manner-Suomen alueella oleville toimijoille. Varojen myöntäminen on ollut mahdollista asetuksen voimaan astumisesta lähtien.

Asetus tuli voimaan 15.8.2020.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:

1 §
Soveltamisala

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää avustusta innovatiivisiin kiertotalouden investointeihin, investointeihin liittyviin selvityksiin ja kiertotaloutta tukeviin verkostoihin.

Avustus myönnetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukee annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena.

Kalatalouden alalla toimivien yritysten tuesta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen kalastus- ja vesiviljelyalalla annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 717/2014.

Maatalouden alalla toimivien yritysten tuesta säädetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1408/2013.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen avustusten hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta, seurannasta ja takaisinperinnästä säädetään lisäksi valtionavustuslaissa (688/2001).

Selostus:

Pykälän 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan työ- ja elinkeinoministeriön kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeille myöntämiin avustuksiin.

Pykälän 2 momentissa tarkennetaan, että avustuksissa on kyse de minimis -tuesta. Avustukset myönnetään pääsääntöisesti yrityksille, mutta avustusta voidaan eräissä kehittämishankkeissa myöntää myös muille toimijoille. Tällöin kyseessä ei ole taloudellinen toiminta eikä avustus ole valtiontukea, ja näin ollen kyseessä ei myöskään ole de minimis -tuki.

Pykälän 3 ja 4 momenteissa viitataan de minimis -tukea säänteleviin komission asetuksiin kala- sekä maataloudessa.

Pykälän 5 momenttiin on otettu viittaus valtionavustuslakiin.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) kiertotaloudella toimintamallia, jossa tuotteet, materiaali, tieto ja arvo kiertävät kestävästi, joka tuo muutoksia tuotteen suunnitteluun ja valmistukseen sekä luo uusia liiketoiminta- ja yhteistyömalleja;

2) investoinnilla rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista, laajentamista, korjaamista tai hankkimista, taikka muuta aineellisen tai aineettoman käyttöomaisuuden hankkimista;

3) verkostohankkeella kiertotalouteen liittyvien toimijoiden yhteistyötä parantavien verkostojen rakentamista ja kehittämistä.

Selostus:

Pykälässä määritellään asetuksen soveltamisen kannalta keskeiset määritelmät.

3 §
Valtionapuviranomainen

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää ja maksaa avustuksia sekä käsittelee niitä koskevia asioita.

Selostus:

Pykälän mukaan työ- ja elinkeinoministeriö toimii asetuksen mukaisissa avustuksissa valtionavustuslaissa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa näin ollen valtionavustuslaissa valtionapuviranomaiselle asetetuista tehtävistä.

4 §
Avustuksen käyttötarkoitus

Avustusta saa käyttää kiertotalouden ekosysteemin kehittämistä tukeviin:

1) kiertotaloutta edistäviin teknologisiin tai muihin uusia toimintatapoja tai palveluita tukeviin investointeihin;

2) kiertotaloutta edistävien investointien käynnistämiseksi tarvittaviin selvityksiin ja verkostoihin;

3) työllisyyttä tukevien kiertotalouden innovatiivisten ratkaisujen toteuttamiseen.

Selostus:

Pykälän mukaan avustusta on tarkoitus käyttää kiertotalouden ekosysteemin kehittämistä tukeviin toimenpiteisiin. Investointiavustuksen tarkoitus on edistää uusia ja innovatiivisia kiertotalousratkaisuja. Käyttökohteet ovat sellaisia, joihin ei sovellu muita avustuksia.

Pykälän 1 kohdan mukaan avustusta voidaan myöntää uusiin kiertotalouden liiketoimintamalleihin ja toimintatapoihin. Investoinnit voivat olla aineellisia tai aineettomia. Keskeistä on, että avustuksen kohteena oleva toiminta on uutta.

Pykälän 2 kohdan mukaan avustusta voidaan myöntää myös selvityksiin ja verkostoihin. Näitä voidaan luonnehtia joko kehittämishankkeiksi tai investoinnin suunnittelutoimiksi. Selvitykset voivat olla perusteltuja esimerkiksi silloin, kun suunnitellaan merkittävää investointia, tai kun kyse on uuden innovaation edellyttämästä vaikuttavuusarvioinnista. Verkosto voi olla tarpeen esimerkiksi silloin, kun investoinnin ympärille on tarkoitus rakentaa suurempi kokonaisuus.

Pykälän 3 kohdan mukaan avustusta voidaan myös myöntää toimenpiteisiin, joilla on erityinen vaikutus työllisyyteen. Kyseisen kohdan perusteella avustusta voivat hakea myös yleishyödylliset toimijat. Kyseisten hankkeiden ensisijaisena tavoitteena ei ole voiton tavoittelu, eikä näissä aina ole kyse taloudellisesta toiminnasta.

5 §
Avustuksen saajat

Avustusta voidaan myöntää Suomessa rekisteröidylle taloudellista toimintaa harjoittavalle yhtiölle. Avustusta 4 §:n 3 kohdan mukaiseen hankkeeseen voidaan myöntää sellaiselle julkis- tai yksityisoikeudelliselle oikeushenkilölle, jonka pääasiallinen tarkoitus on muu kuin taloudellinen toiminta tai jonka toiminnan ensisijainen päämäärä ei ole voiton tavoittelu.

Jos hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi avustuksen saaja, avustus voidaan myöntää ja maksaa yhdelle avustuksen saajalle, joka on sitoutunut vastaamaan avustuksen käytöstä hankkeeseen ja hankkeen hallinnoinnista sekä toimintojen yhteensovittamisesta. Hankkeen osapuolten on tehtävä valtionavustuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu sopimus avustuksen käytöstä.

Selostus:

Pykälän 1 momentissa säädetään avustuksen saajista. Toisin kuin kumotussa asetuksessa, avustusta voi nyt myöntää myös yleishyödyllisille toimijoille asetuksen 4 §:n 3 kohdan mukaisesti.

Pykälän 2 momentissa säädetään yhteishankkeista. Kaikkien avustuksen saajien tulee sitoutua hankkeen toteuttamiseen kokonaisuudessaan ja kaikki osapuolet osallistuvat hankkeen hallinnointiin ja toimintojen yhteensovittamiseen. Avustuksen saajat voivat myös valita keskuudestaan yhden tahon, joka hoitaa näitä tehtäviä. Kaikki avustuksen saajat ovat kuitenkin vastuussa hankkeen toiminnoista avustuksen myöntäjää kohtaan ja samaten he ovat kaikki vastuussa, mikäli hankkeeseen kohdistuu takaisinperintätoimia. Valtionavustuslain mukaisessa sopimuksessa on muun muassa sovittava hankkeen toteuttamisesta ja eri osapuolten rooleista siinä, rahoitusosuuksista sekä hankkeen sisäisestä ja ulkoisesta tiedonkulusta ja tiedottamisesta.

6 §
Avustuksen enimmäismäärä

Investointihankkeessa avustuksen enimmäismäärä on 25 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ja muissa hankkeissa 50 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Selostus:

Pykälän mukaan avustuksen enimmäismääräksi on 4 §:n 1 kohdan mukaisissa investointihankkeissa määritelty 25 % ja 4 §:n 2 kohdan selvitys- ja verkostohankkeissa sekä 3 kohdan mukaisissa kehittämishankkeissa 50 % hyväksyttävistä kustannuksista. Kyseessä on nimenomaan enimmäismäärä, jonka puitteissa työ- ja elinkeinoministeriö päättää hankkeen laadun ja käytettävissä olevan rahoituksen perusteella yksittäiselle hankkeelle myönnettävän avustuksen enimmäismäärän.

7 §
Avustuksen hakeminen

Avustushakemus tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön ennen hankkeen aloittamista.

Investointihankkeen aloittamiseksi katsotaan käyttöomaisuuden hankkiminen, tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittaminen ja sitovan investointipäätöksen tekeminen.

Selostus:

Pykälässä säädetään avustuksen hakemisesta. Avustusta tulee hakea ennen hankkeen aloittamista, jonka vuoksi pykälässä myös on tarkemmin määritelty, mikä katsotaan hankkeen aloittamiseksi.

8 §
Hakemuksen sisältö

Avustuksen hakijan on esitettävä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Hakemuksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

1) hakijan nimi, yhteystiedot ja kotipaikka sekä yritys- ja yhteisötunnus, sekä selvitys nimenkirjoitusoikeudesta;

2) hankkeen 4 §:ssä tarkoitettu avustusperuste sekä hankkeen tarkoitus, tavoite sekä hankesuunnitelma ja hankkeen aikataulu;

3) hankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä tiedot mahdollisista leasing-sopimuksista;

4) arvio hankkeen kiertotaloudellisista vaikutuksista sekä merkityksellisistä innovaatio- ja ympäristövaikutuksista;

5) arvio työllisyysvaikutuksista;

6) selvitys avustuksen kannustavasta vaikutuksesta kiertotalouden edistämiseksi;

7) selvitys muiden viranomaisten kuluvana ja kahtena edellisenä verovuotena avustuksen hakijalle myöntämistä vähämerkityksistä tuista;

8) selvitys hankkeeseen haetuista ja myönnetyistä muista julkisista kansallisista tai Euroopan unionin avustuksista;

9) muut kuin 1–8 kohdassa työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämät tiedot.

Jos inventointihanke sisältää uutta teknologiaa, hakemuksessa on selvitettävä teknologian uutuusarvo ja riskit, hankkeen hyödyntämismahdollisuudet ja uuden teknologian aiheuttamat lisäkustannukset. Jos hanke koskee uutta liiketoimintamallia tai palvelua, hakemuksessa on selvitettävä mallin perusteet ja riskit sekä lisäkustannukset.

Selostus:

Pykälässä säädetään hakemuksen vähimmäissisällöstä. Työ- ja elinkeinoministeriöllä on oikeus ja velvollisuus pyytää hakijalta asian ratkaisemiseksi tarvittava muu tieto. Lisätiedot tulee pyytää tarkoin yksilöidysti ja lähtökohtaisesti yhdellä kertaa, ja lisätietojen toimittamiselle on asetettava kohtuullinen määräaika. Lisätietojen toimittamatta jättäminen voi johtaa hakemuksen hylkäämiseen.

9 §
Kertakorvaus

Työ- ja elinkeinoministeriö voi hakemuksen perusteella päättää, että avustus hankkeeseen maksetaan kertakorvauksena, jos hankkeessa tehtävä työ tai tulos on selkeästi arvioitavissa. Hankkeelle kertakorvauksena myönnettävän avustuksen määrä voi olla enintään 50 000 euroa. Korvaus maksetaan, kun hyväksytyn suunnitelman mukaiset toimenpiteet on kokonaisuudessaan suoritettu.

Kertakorvausta haettaessa on toimitettava avustuksen määrittelyä varten yksityiskohtainen kustannusarvio perusteluineen sekä arvio ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista.

Kertakorvausta koskevassa avustuspäätöksessä on yksilöitävä hankkeessa tehtävä työ tai toimenpide niin, että hankkeen toteuttamisesta voidaan varmistua.

Selostus:

Pykälässä säädetään avustuksen maksamisesta kertakorvauksena. Kertakorvausmalli on asetuksen soveltamisalalle uusi, ja sen tarkoitus on vähentää maksatuksen vaatimia resursseja ja byrokratiaa. Kertakorvaus sopii selkeisiin pieniin hankkeisiin, kuten esimerkiksi selvityksiin ja verkostoihin sekä työllisyyttä tukeviin kehittämishankkeisiin. Sen tavoite on yksinkertaistaa pienten hankkeiden hallinnointia sekä keventää maksatusvaiheen toimenpiteitä.

Toisin kuin toteutuneisiin kustannuksiin perustuvassa maksatuksessa, avustuksen saajan ei kertakorvausmenettelyssä tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista, vaan maksatus perustuu hankkeen tuloksen tai tehtyjen toimenpiteiden toteennäyttämiseen. Avustuspäätöksessä on ilmoitettava täsmälliset vaatimukset, joiden mukaisesti avustuksen saajan on näytettävä toteen hakemuksessa suunniteltu tulos.

Hakijan tulee hakemuksessaan esittää yksityiskohtaiset laskelmat hankkeen toteuttamiselle, jonka jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö tekee päätöksen kertakorvausmenettelyn soveltuvuudesta. Lähtökohtaisesti hankkeen tulisi olla lyhytkestoinen, jotta siihen voitaisiin soveltaa kertakorvausmenettelyä. Hanke, jonka julkisen rahoituksen osuudesta puolet tai enemmän käytetään hankintamenettelynä, ei sovellu kertakorvausmenettelyyn.

Kertakorvausmenettelyssä pääsääntö on, että hyväksyttyä hankepäätöstä ei voida muuttaa. Hankkeen kestoa tai sen sisältöä voidaan muuttaa ainoastaan eräissä pakottavissa tilanteissa. Kestoa voidaan muuttaa esimerkiksi, jos hankkeen toteutuminen on aikataulullisesti vaikeutunut ylivoimaisesta esteestä johtuen, kuten esimerkiksi toteuttajan sairauden takia. Hankkeen sisältöä voidaan muuttaa vain poikkeuksellisesti, esimerkiksi silloin kuin olosuhteet ovat muuttuneet hakijasta riippumattomista syistä oleellisesti niin, ettei hanketta voida toteuttaa päätöksen mukaisesti tai sen tuotoksen saavuttaminen ei ole mahdollista. Hyväksyttävän sisällöllisen muutoksen edellytyksenä on, ettei hankkeen kustannusarvio nouse.

10 §
Hyväksyttävät kustannukset kehittämishankkeessa

Kehittämishankkeessa avustusta voidaan myöntää kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin:

1) palkkakustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin;

2) matkakustannuksiin;

3) ostopalveluista aiheutuviin kustannuksiin;

4) muihin kuin 1–3 kohdassa hankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin;

5) välillisiin kustannuksiin.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä 1 kohdan mukaisiin palkkakustannuksiin siltä osin kuin ne ylittävät hakijaorganisaation vastaavasta työstä yleisesti maksaman palkan, eikä muihin palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, jos ne eivät ole lakisääteisiä tai perustu työnantajaa velvoittavaan virka- tai työehtosopimukseen.

Selostus:

Pykälässä määritellään hyväksyttävät kustannukset kehittämishankkeessa. Kustannusten yleisenä edellytyksenä on, että ne ovat kohtuullisia ja tarpeellisia hankkeen toteuttamisen kannalta. Pääperiaate on, että avustuksen saajan on voitava osoittaa näiden edellytysten täyttymisen. Palkkakustannusten osalta kohtuulliseksi kustannukseksi katsotaan organisaatiossa samasta työstä maksettava palkka.

11 §
Hyväksyttävä kustannukset investointihankkeessa

Investointihankkeessa avustusta voidaan myöntää kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin:

1) koneiden ja laitteiden sekä aineettoman oikeuden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin;

2) rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä niihin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta, suunnittelusta ja työpalkoista aiheutuviin kustannuksiin;

3) tietoverkkojen ja muiden vastaavien verkkojen suunnittelusta, rakentamisesta, ja laitehankinnoista sekä verkkojen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin;

4) investoinnin käyttöönotosta ja käyttöönoton edellyttämästä käyttöhenkilökunnan koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä investointihankkeesta aiheutuviin palkkakustannuksiin siltä osin kuin ne ylittävät hakijaorganisaation vastaavasta työstä yleisesti maksaman palkan, eikä muihin palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin, jos ne eivät ole lakisääteisiä tai perustu työnantajaa velvoittavaan virka- tai työehtosopimukseen.

Selostus:

Pykälässä määritellään hyväksyttävät kustannukset investointihankkeessa. Myös näiden kustannusten yleisenä edellytyksenä on, että ne ovat kohtuullisia ja tarpeellisia hankkeen toteuttamisen kannalta. Samaten pääperiaate on, että avustuksen saajan on voitava osoittaa näiden edellytysten täyttymisen.

12 §
Avustuksen maksaminen

Muuna kuin kertakorvauksena myönnetty avustus maksetaan jälkikäteen hakemuksen perusteella toteutuneiden, maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai jos avustuspäätöksessä niin erityisistä syistä päätetään, enintään kahdessa erässä. Kertakorvauksena myönnetyssä avustuksessa avustus voidaan maksaa, kun hyväksytyn suunnitelman mukaiset toimenpiteet on kokonaisuudessaan suoritettu.

Maksatushakemukseen on liitettävä maksatusta koskevat tarpeelliset tiedot. Investointihankkeen tulee olla ennen viimeisen erän maksamista kokonaan toteutettu.

Viimeisen maksatuserän edellytyksenä on hyväksyttävä loppuraportti hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista sekä varojen käytöstä. Viimeistä maksatuserää on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen toteuttamisajan päättymisestä.

Työ- ja elinkeinoministeriö voi kuitenkin päättää, että avustus voidaan maksaa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa 3 momentissa säädetyn määräajan jälkeen, jos tuen saaja voi esittää painavia syitä hakemuksen viivästymiseen.

Selostus:

Pykälässä säädetään avustuksen maksamisesta, ja se koskee sekä kertakorvausta että toteutuneisiin kustannuksiin perustuvaa maksamista. Maksatus tapahtuu hakemuksen perusteella, ja hakemukseen on liitettävä maksamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Mikäli hakemus on puutteellinen, avustusta ei voida maksaa. Työ- ja elinkeinoministeriö voi pyytää lisätietoja, mikäli ne ovat tarpeellisia päätöksentekoa varten. Hankkeen loppuraportti ja selvitys varojen käytöstä on hyväksyttävä ennen viimeisen erän maksamista, ja maksatuksen yhteydessä on toimitettava tiedot hankkeessa saaduista tuloista.

13 §
Avustuksen ehdot

Sen lisäksi mitä valtion talousarviossa, valtionavustuslaissa, ja tässä asetuksessa säädetään, avustuksen saaja on velvollinen noudattamaan avustuksen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja avustuksen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia.

Selostus:

Pykälään katsottiin tarpeelliseksi sisällyttää informatiivinen maininta siitä, että avustuksen saajalla on velvollisuus lainsäädännön lisäksi noudattaa myös avustuspäätöksen tarkentavia ehtoja.

14 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2020. Tällä asetuksella kumotaan kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä tuesta annettu valtioneuvoston asetus (1152/2017).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyyn tukeen sovelletaan tuen myöntämisajankohtana voimassa olleita säännöksiä.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Selostus:

Pykälässä säädetään asetuksen voimassaolosta. Asetus tuli voimaan 15.8.2020 ja on voimassa toistaiseksi. Asetusta voidaan soveltaa, kun valtion talousarviossa on osoitettu työ- ja elinkeinoministeriön myönnettäväksi varoja asetuksen mukaisiin investointi- ja kehittämishankkeisiin.

---

Tämä asetus tuli voimaan 15 päivänä elokuuta 2020.

---

Suvi Marttinen
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
suvi.marttinen@hpp.fi