Laki merityöaikalain muuttamisesta 436/2020

Vuoden 2018 kansainvälisessä työkonferenssissa hyväksyttiin kolmikantaisen erityiskomitean valmistelemat muutokset kansainvälisen työjärjestön (ILO) merityötä koskevan yleissopimuksen (merityöyleissopimus) ohjeistoon. Ohjeiston muutoksia koskevan täytäntöönpanon yhteydessä toteutettiin jo voimassa olevaan merityöyleissopimukseen perustuvia täsmennystarpeita kansallisessa merityötä koskevassa lainsäädännössä.

Lailla merityöaikalain muuttamisesta (436/2020) toimeenpantiin merityöyleissopimuksen edellyttämät täsmennystarpeet kansalliseen merityötä koskevaan lainsäädäntöön. Merityöyleissopimuksen tarkoituksena on vahvistaa koko merenkulkualan kattavat, yksinkertaiset, selkeät ja johdonmukaiset kansainväliset vähimmäisnormit. ILO:n asiantuntijakomitea on kiinnittänyt Suomen huomiota eräisiin työ- ja lepoaikoja koskeviin kysymyksiin, joihin liittyviä lainsäädännön muutostarpeita toteutettiin merityöaikalain (296/1976) ja kotimaanliikenteen työaikalain muutoksilla. Tarkennukset selkeyttävät työsuojeluvalvonnassa todettuja ongelmallisia tilanteita sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta. Merityöaikalaki koskee työtä, jota tehdään suomalaisessa ulkomaaliikenteeseen käytettävässä aluksessa.

ILO:n asiantuntijakomitean mukaan merityöaikalakiin sisältyvien poikkeamisperusteiden osalta satamaviranomaisen määräämän toimenpiteen suorittamiseksi tehtävä työ ja tarpeellisen vahtipalvelun suorittaminen satamassa eivät voi olla sellainen hätätilanne, jonka perusteella merityöyleissopimuksen mukaan voidaan poiketa työ- ja lepoaikoja koskevista vaatimuksista. Asiantuntijakomitea kiinnitti huomiota myös siihen, että merityöyleissopimuksen työ- ja lepoaikoja koskevat vaatimukset koskevat myös matkustaja-aluksen sellaista talousosaston ylintä esimiestä, jossa ylimmän esimiehen lisäksi työskentelee vähintään 15 henkilöä.

Lisäksi työnantaja- ja työntekijäjärjestöt laativat yhdessä työturvallisuuskeskuksen kanssa lomakkeen, jonka avulla käsitellään merenkulkijoiden valitukset yleissopimuksen määräyksien vastaista menettelyä aluksella. Lomake on tarkoitettu jaettavaksi suomalaisille aluksille ja annettavaksi työntekijälle työsopimusta tehtäessä.

Laki tuli voimaan 1.7.2020.

Ks. myös hallituksen esitys HE 42/2020 vp.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan merityöaikalain (296/1976) 2 §:n 1–3 kohta, 9 a §:n 3 momentti ja 10 §, sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 1–3 kohta laissa 251/2019, 9 a §:n 3 momentti laissa 140/2012 ja 10 § laeissa 942/1997 ja 151/2001, seuraavasti:

2 §
Poikkeukset soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta työhön, jota tekee:

1) sellaisen aluksen päällikkö, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään kaksi henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään;

2) konepäällikkö ja ylin perämies, jos heidän työtään ei ole jaettu vahtivuoroihin, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään;

3) matkustaja-aluksen sellaisen talousosaston ylin esimies, jossa tämän lisäksi on toimessa vähintään 15 henkilöä, paitsi mitä 9 a, 10, 19 a ja 20 §:ssä säädetään;
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälä sisältää luettelon tehtävistä ja työntekijöistä, joihin ei sovelleta merityöaikalakia. Pykälää muutettiin siten, että pykälän 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun aluksen päällikköön, konepäällikköön ja ylimpään perämieheen sovelletaan kuitenkin 20 §:ssä säädettyä työaikakirjanpitoa koskevaa vaatimusta.

Pykälän 3 kohtaa muutettiin siten, että lainkohdassa tarkoitettuun talousosaston ylimpään esimieheen sovelletaan lain 9 a §:ssä säädettyä vähimmäislepoaikaa, 10 §:ssä säädettyjä poikkeuksia lepoaikoja koskeviin rajoituksiin sekä 19 a §:ssä säädettyä työ- ja vahtivuoroluetteloa koskevia vaatimuksia. Lisäksi 3 kohdassa tarkoitettuun talousosaston ylimpään esimieheen sovelletaan lain 20 §:ssä säädettäviä työaikakirjanpitoa koskevia vaatimuksia. Muutos perustuu merityöyleissopimuksen työ- ja lepoaikaa koskeviin vaatimuksiin.

9 a §
Vähimmäislepoaika

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Jos työntekijän 1 momentissa tarkoitettu vähimmäislepoaika ei täyty työkutsujen vuoksi, hänelle on annettava riittävä korvaava lepoaika. Korvaava lepoaika on annettava niin pian kuin mahdollista.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Selostus:

Pykälän 3 momentissa tarkoitettu velvollisuus antaa korvaava lepoaika koskee lain 10 §:n 1 momenttiin perustuvia työtehtäviä. Korvaava lepoaika on siten annettava, kun työntekijän vähimmäislepoaika lyhenee lepoaikaan sijoittuvan työkutsun vuoksi riippumatta siitä, mistä syystä työkutsu on aiheutunut. Jotta korvaavaa lepoaikaa laskettaessa tiedetään, mihin tuntimäärään työntekijän lyhyeksi jäänyttä lepoaikaa olisi verrattava, viitataan pykälän 3 momentissa jatkossa nimenomaisesti pykälän 1 momentissa säädettyyn vähimmäislepoaikaan.

Korvaavalla lepoajalla tarkoitetaan sitä, että jos vuorokausilepo jää työkutsun vuoksi alle vähimmäisvaatimuksen, on työntekijällä oikeus saada myöhemmin vastaava määrä korvaavaa lepoaikaa. Korvaavan lepoajan on oltava riittävä ja sen arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota muun muassa siihen, kuinka pitkän aikaa työntekijä on joutunut odottamaan korvaavaa lepoaikaa tai kuinka pitkäkestoisesti vuorokausilevon vähimmäismääristä on poikettu.

Työntekijän tosiasiallinen lepoaika voi olla pidempi kuin pykälän 1 momentin edellyttämä vähimmäislepoaika. Tällöin työkutsu ei johda korvaavan lepoajan antamisvelvollisuuteen, kunhan vähimmäislepoaika täyttyy.

10 §
Poikkeukset ylityön teettämistä ja lepoaikoja koskeviin rajoituksiin

Edellä 9 §:n 2 momentissa ja 9 a §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta:

1) työhön, joka on välttämätöntä aluksen, aluksella olevien ihmisten tai lastin turvallisuuden vuoksi tai muiden alusten tai merihädässä olevien henkilöiden auttamiseksi;

2) osallistumiseksi pelastus-, palonsammutus- tai turvallisuusharjoituksiin, joita toimeenpannaan sen mukaan kuin niistä erikseen säädetään;

3) sellaisen työn tekemiseksi, joka aiheutuu matkan kestäessä tapahtuneesta laivaväen vähenemisestä; tai

4) sellaisen työn suorittamiseksi, joka ei siedä viivytystä ja jota ei ole voitu suunnitella suoritettavaksi muuna ajankohtana.

Edellä 9 §:n 2 momentissa säädettyjä rajoituksia ei sovelleta ylityöhön, jota vaaditaan:

1) tarpeellisen vahtipalvelun suorittamiseksi satamassa; tai

2) satamaviranomaisten määräämän toimenpiteen suorittamiseksi.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut harjoitukset on toteutettava tavalla, joka häiritsee mahdollisimman vähän työntekijän lepoaikoja ja joka ei aiheuta väsymystä.

Selostus:

Pykälää muutettiin siten, että se jaettiin kolmeen momenttiin. Pykälän 1 momentti koskee tilanteita, joissa saa poiketa viikkokohtaisen ylityötä koskevan rajoituksen (9 §:n 2 momentti) lisäksi myös vähimmäislepoajoista (9 a §:n 1 ja 2 momentti) työntekijälle annettavaa korvaavaa lepoaikaa lukuun ottamatta (9 a §:n 3 momentti). Säännöksen sanamuoto vastaa merityöyleissopimuksen normin A2.3 14 kohtaa, jonka mukaan työ- ja lepoaikaa koskevat määräykset eivät saa rajoittaa aluksen päällikön oikeutta vaatia merenkulkijaa työskentelemään rajoituksetta silloin, kun se on välttämätöntä aluksen, aluksella olevien ihmisten tai lastin turvallisuuden vuoksi tai muiden alusten tai merihädässä olevien henkilöiden auttamiseksi.

Pykälän 2 momentti koskee tilanteita, joissa saa poiketa viikkokohtaisesta ylityötä koskevasta rajoituksesta (9 §:n 2 momentti), mutta ei vähimmäislepoajoista (9 a §). Nämä tilanteet koskevat edellä mainittuja vahtipalveluita satamissa ja satamaviranomaisen määräämää työtä koskevia momentin 1 ja 2 kohtaa.

Pykälän 1 momentissa sallitaan merkittävämpiä poikkeuksia työntekijöiden työaikasuojeluun kuin 2 momentissa, minkä vuoksi poikkeamisperusteiden on oltava painavampia. Työntekijöiden kutsuminen lepovuorolta töihin tulee olla aina viimesijaista. Ensisijaisesti tavanomaiset työtehtävät tulee ottaa huomioon työ- ja vahtivuorosuunnittelussa tai toteuttaa työtehtävät työ- tai vahtivuorossa olevalla henkilöstöllä. Tarkoituksena ei ole muuttaa nykytilaa tältä osin.

Pykälän 3 momentti vastaa aikaisempaa 2 momenttia. Pelastusharjoitusten toteuttamisessa tulee huomioida pykälän 3 momentin vaatimus siitä, että harjoitukset on toteutettava tavalla, joka häiritsee mahdollisimman vähän työntekijän lepoaikoja ja joka ei aiheuta väsymystä.

---

Tämä laki tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020.

Johan Pråhl
Asianajaja
HPP Asianajotoimisto Oy
Puh. +358 9 474 21
johan.prahl@hpp.fi