Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun uuden lain (200/2005) täydentämiseksi on annettu nyt myös asetus. Menettelyssä on kyse YVA-arviointia vastaavasta menettelystä, joka tulee suorittaa myös merkittäville valtakunnallisille suunnitelmille, joista voi aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Asetus sisältää lakia täydentäviä määräyksiä ympäristöarviointia edellyttävien suunnitelmien ja ohjelmien sisällöstä, harkintaperusteista ja ns. ympäristöselostuksesta. Asetus on tullut voimaan 1.6.2005.

1 §
Ympäristöarviointia edellyttävät suunnitelmat ja ohjelmat

Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) 4 § 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuja suunnitelmia ja ohjelmia ovat sen ohella, mitä erikseen säädetään tai määrätään:

1) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 4 §:ssä tarkoitetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet;
2) jätelain (1072/1993) 40 §:ssä tarkoitettu alueellinen jätesuunnitelma;
3) luonnonsuojelulain (1096/1996) 8 §:ssä tarkoitettu luonnonsuojeluohjelma;
4) alueiden kehittämislain (602/2002) 5 §:ssä tarkoitettu maakuntaohjelma; sekä
5) pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain (1269/1996) 2 §:n 3 kohdassa tarkoitettu liikennejärjestelmää koskeva suunnitelma.

Selostus:

Pykälässä täsmennetään suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia, erityisesti sen 4 § 1 momenttia luettelemalla ne valtakunnalliset suunnitelmatyypit, joita ympäristöarviointivelvollisuus koskee.

2 §
Ympäristöarvioinnin tarpeen harkintaperusteet

Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 5 §:ssä tarkoitetussa ympäristöarvioinnin tarpeen harkinnassa on otettava huomioon seuraavat harkintaperusteet:

1) Suunnitelmien ja ohjelmien ominaispiirteet, erityisesti
a) missä määrin suunnitelmalla tai ohjelmalla luodaan puitteet hankkeelle tai muulle toiminnalle sijainnin, luonteen, koon tai toimintaedellytysten osalta tai kohdentamalla voimavaroja;
b) missä määrin suunnitelma tai ohjelma vaikuttaa muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin, mukaan lukien ne, jotka kuuluvat eri tasoilla valmisteltavien suunnitelmien ja ohjelmien kokonaisuuteen;
c) suunnitelman tai ohjelman merkitys ympäristönäkökohtien huomioon ottamisen ja erityisesti kestävän kehityksen kannalta;
d) suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat;
e) suunnitelman tai ohjelman merkitys Euroopan yhteisön ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon kannalta;
2) Vaikutusten ja todennäköisen vaikutusalueen ominaispiirteet, erityisesti
a) vaikutusten todennäköisyys, kesto, toistuvuus ja palautuvuus;
b) vaikutusten kertyvyys;
c) vaikutusten ulottuminen rajojen yli;
d) riskit ihmisten terveydelle tai ympäristölle mukaan lukien onnettomuuksien aiheuttamat riskit;
e) vaikutusten suuruus ja alueellinen laajuus mukaan lukien todennäköinen maantieteellinen vaikutusalue ja sen väestön määrä, johon vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat;
f) todennäköisen vaikutusalueen arvo ja herkkyys, joka johtuu luonnon erityispiirteistä tai kulttuuriperinnöstä, ympäristön laatunormien tai raja-arvojen ylittymisestä tai voimaperäisestä maankäytöstä;
g) vaikutukset kansallisesti, Euroopan unionissa tai kansainvälisesti suojeltuihin alueisiin tai maisemiin.

Selostus:

Pykälässä luetellaan ne harkintaperusteet, jotka viranomaisten tulee ottaa huomioon tehdessään ympäristöarviointia. Harkintaperusteet vastaavat lähtökohtaisesti "perinteisessä" YVA-menettelyssä noudatettavia harkintaperusteita.

3 §
Ympäristöarvioinnin tarpeen harkintaan liittyvä viranomaisten yhteydenpito

Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 5 §:ssä tarkoitettua ympäristöarvioinnin soveltamista koskevaa harkintaa tehdessään suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on oltava yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen ja tarpeen mukaan kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisiin sekä muihin vaikutusalueella toimiviin viranomaisiin. Jos kysymyksessä on alueellisesti laajakantoinen tai muuten merkittävä suunnitelma tai ohjelma, viranomaisen on oltava yhteydessä myös ympäristöministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu yhteydenpito voidaan toteuttaa lausuntomenettelyin tai viranomaisten välisessä neuvottelussa. Neuvottelusta on laadittava muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esille tulleet asiat ja kannanotot.

Selostus:

Pykälässä asetetaan arviointia laativille viranomaisille velvollisuus olla yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen ja tarpeen mukaan kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisiin sekä muihin vaikutusalueella toimiviin viranomaisiin. Jos kysymyksessä on alueellisesti laajakantoinen tai muuten merkittävä suunnitelma tai ohjelma, viranomaisen on oltava yhteydessä myös ympäristöministeriöön sekä sosiaali- ja terveysministeriöön. Yhteydenpito voi toteutua joko virallisten lausuntojen tai neuvottelujen kautta. Neuvottelujen kulku ja tulos on kuitenkin dokumentoitava, jotta jälkeenpäin voidaan havaita, onko menettely ollut asianmukaista.

4 §
Ympäristöselostuksen sisältö

Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 8 §:ssä tarkoitetussa ympäristöselostuksessa on tarpeellisessa määrin esitettävä:

1) suunnitelman tai ohjelman pääasiallinen sisältö, päätavoitteet sekä suhde muihin asiaan liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin;
2) ympäristön nykytila ja sen todennäköinen kehitys, jos suunnitelmaa tai ohjelmaa ei toteuteta;
3) ympäristön ominaispiirteet sellaisilla alueilla, joihin todennäköisesti kohdistuu merkittäviä vaikutuksia;
4) suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat, mukaan lukien varsinkin ongelmat, jotka koskevat alueita, joilla on erityistä merkitystä ympäristön- tai luonnonsuojelun kannalta, kuten Natura 2000 -verkostoon kuuluvat alueet;
5) kansainvälisesti, Euroopan unionissa tai kansallisesti vahvistetut suunnitelman tai ohjelman kannalta merkitykselliset ympäristönsuojelutavoitteet ja tapa, jolla mainitut tavoitteet ja ympäristönäkökohdat on otettu valmistelussa huomioon;
6) todennäköisesti merkittävät toissijaiset ja kertyvät vaikutukset, yhteisvaikutukset sekä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin pysyvät tai tilapäiset sekä myönteiset että kielteiset vaikutukset muun muassa väestöön, ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön, kasvillisuuteen, maaperään, veteen, ilmaan, ilmastotekijöihin, yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan, aineelliseen omaisuuteen, kulttuuriperintöön mukaan lukien rakennusperintö ja muinaisjäännökset, luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä mainittujen tekijöiden välisiin suhteisiin;
7) suunnitellut toimenpiteet, joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa mahdollisimman kattavasti suunnitelman tai ohjelman toteuttamisesta ympäristölle aiheutuvat merkittävät haitalliset vaikutukset;
8) selvitys siitä, miksi käsitellyt vaihtoehdot on valittu ja miten arviointi on suoritettu, mukaan lukien esimerkiksi teknisistä puutteista tai osaamisen puutteesta johtuvat vaikeudet;
9) kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä, jotka koskevat viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 12 §:n mukaista seurantaa; sekä
10) yleistajuinen yhteenveto edellä mainituista tiedoista.

Selostus:

Tällä pykälällä täsmennetään suunnitelmien ja ohjelmien arvioinnista annetun lain 8 §:ää luettelemalla yksityiskohtaisesti ne tiedot, jotka ympäristöselostukseen on sisällytettävä. Tiedot vastaavat YVA-arviointiselostuksen sisältöä.

5 §
Viranomaisten kuuleminen ympäristöselostuksessa annettavista tiedoista

Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on kuultava ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta alueellista ympäristökeskusta ja tarpeen mukaan kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisia sekä muita vaikutusalueella toimivia viranomaisia. Jos kysymyksessä on alueellisesti laajakantoinen tai muuten merkittävä suunnitelma tai ohjelma, viranomaisen on kuultava myös ympäristöministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu viranomaisten kuuleminen voidaan toteuttaa myös viranomaisten välisessä neuvottelussa. Neuvottelusta on laadittava muistio, josta ilmenevät keskeiset neuvottelussa esille tulleet asiat ja kannanotot.

Selostus:

Pykälässä asetetaan arviointia laativille viranomaisille velvollisuus kuulla ympäristöselostuksessa annettavien tietojen laajuudesta ja yksityiskohtaisuudesta alueellista ympäristökeskusta ja tarpeen mukaan kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisia sekä muita vaikutusalueella toimivia viranomaisia. Jos kysymyksessä on alueellisesti laajakantoinen tai muuten merkittävä suunnitelma tai ohjelma, viranomaisen on kuultava myös ympäristöministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. Yhteydenpito voi toteutua joko virallisten lausuntojen tai neuvottelujen kautta. Neuvottelujen kulku ja tulos on kuitenkin dokumentoitava, jotta jälkeenpäin voidaan havaita, onko menettely ollut asianmukaista.

6 §
Viranomaisten kuuleminen ympäristöselostuksesta sekä suunnitelma- tai ohjelmaluonnoksesta

Suunnitelma- tai ohjelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, pyydettävä lausunnot alueelliselta ympäristökeskukselta ja tarpeen mukaan kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisilta sekä muilta vaikutusalueella toimivilta viranomaisilta. Jos kysymyksessä on alueellisesti laajakantoinen tai muuten merkittävä suunnitelma tai ohjelma, lausunto on pyydettävä myös ympäristöministeriöltä sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Selostus:

Pykälässä asetetaan arviointia laativille viranomaisille velvollisuus pyytää lausunto suunnitelma- tai ohjelmaluonnoksesta sekä ympäristöselostuksesta alueelliselta ympäristökeskukselta ja tarpeen mukaan kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisilta sekä muilta vaikutusalueella toimivilta viranomaisilta. Jos kysymyksessä on alueellisesti laajakantoinen tai muuten merkittävä suunnitelma tai ohjelma, lausunto on pyydettävä myös ympäristöministeriöltä sekä sosiaali- ja terveysministeriöltä.

7 §
Toiselle valtiolle ilmoittaminen

Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista annetun lain 10 §:n 3 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on esitettävä:

1) suunnitelma- tai ohjelmaluonnos ja ympäristöselostus sekä tiedot mahdollisista valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista, mukaan lukien terveysvaikutukset; sekä
2) tiedot päätöksentekomenettelystä ja kohtuullisesta määräajasta huomautusten esittämiselle.

Selostus:

Jos suunnitelman tai ohjelman vaikutukset voivat kohdistua toisen valtion alueelle on siitä ilmoitettava kohdevaltiolle. Tässä ilmoituksessa on esitettävä suunnitelma- tai ohjelmaluonnos ja ympäristöselostus sekä tiedot mahdollisista valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista, mukaan lukien terveysvaikutukset; sekä tiedot päätöksentekomenettelystä ja kohtuullisesta määräajasta huomautusten esittämiselle.

8 §
Päätöksestä tiedottaminen viranomaisille

Suunnitelman tai ohjelman hyväksymisestä on toimitettava viipymättä tieto alueelliselle ympäristökeskukselle sekä viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 10 §:n mukaisesti käytyjen neuvottelujen osapuolena olleelle valtiolle. Lisäksi tieto päätöksestä on toimitettava niille kunnan viranomaisille ja muille viranomaisille, joita asiaa käsiteltäessä on kuultu.

Selostus:

Suunnitelman tai ohjelman hyväksymisestä on välittömästi tiedotettava AYK:lle sekä niille valtioille, joihin ohjelman vaikutukset voivat ulottua. Lisäksi tieto päätöksestä on toimitettava niille viranomaisille, joita asiaa käsiteltäessä on kuultu.

9 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005.

Selostus:

Pykälä sisältää voimaantulosäännöksen.

Asianajaja, LL.M Sanna Suvanto
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy