Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 385/2009

Lailla pannaan täytäntöön neuvoston direktiivi ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta (ympäristövastuudirektiivi 2004/35/EY). Samanaikaisesti on säädetty uusi laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta sekä täydennetty luonnonsuojelulakia, vesilakia, geenitekniikkalakia ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia.

Ympäristövastuudirektiivin tarkoittamien ympäristövahinkojen korjaamisvastuun edellytyksistä säädetään täydentämällä ympäristönsuojelulakia, johon otetaan myös tarvittavat viittaukset uuteen lakiin.

Ks. myös hallituksen esitys 228/2008 vp.

 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 §, 92 §:n 1 momentti sekä 101 §:n 3 momentti, sellaisena kuin niistä on 101 §:n 3 momentti laissa 252/2005, ja lisätään 5 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja lakiin uusi 84 a―84 c § seuraavasti:

5 §
Yleiset velvollisuudet

---

Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi (pilaantumisen torjuntavelvollisuus).

Selostus:

Ympäristönsuojelulaista puuttui säännös toiminnanharjoittajan yleisestä velvollisuudesta ryhtyä välittömästi uhkaavan pilaantumisen torjumiseksi tarvittaviin toimiin. Pykälää täydennetään uudella 2 momentilla toiminnanharjoittajan velvollisuudesta ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista. Säännös on tarpeen myös siksi, että ympäristölupakäytännössä kyseinen velvoite on vakiintunut ja käytäntö on syytä vahvistaa lainsäädännössä. Säännös soveltuu ympäristövastuudirektiivin tarkoittaman pinta- tai pohjavedelle ja maaperälle aiheutuvan välittömästi uhkaavan pilaantumisvahingon ehkäisemiseen ja seurausten rajoittamiseen. Kyse on toiminnanharjoittajan toimintavelvollisuudesta vahinkojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. Säännös tulee sovellettavaksi
tilanteissa, jossa toiminnasta uhkaa välittömästi aiheutua tai on jo aiheutunut ympäristön pilaantumista.

Pykälän nykyinen 2 momentti siirtyy uudeksi 3 momentiksi.

---

7 §
Maaperän pilaamiskielto

Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä tai muuta ainetta taikka organismeja tai mikro-organismeja siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

Selostus:

Ympäristövastuudirektiivissa maaperän pilaantumisen määritelmän mukaan maaperä voi pilaantua myös organismien tai mikro-organismien maahan tai maaperään joutumisen vuoksi. Teoriassa tällaista pilaantumista voi aiheutua esimerkiksi puhdistamoiden tuottamista lietteistä, kaatopaikoille sijoitetuista eloperäisistä aineista tai sairaaloiden jätteistä. Maaperän pilaamiskieltoa koskevassa säännöksessä ei nimenomaisesti mainita organismeja tai mikro-organismeja, vaikka ne kansallisesti on tulkittu kuuluviksi säännöksessä mainitun aineen käsitteen piiriin. Selvyyden vuoksi ja ympäristövastuudirektiivin asianmukaiseksi täytäntöön panemiseksi säännöstä täydennetään kiellolla jättää tai päästää maahan organismeja tai mikro-organismeja.

84 a §
Määräys vesistön merkittävän pilaantumisen ja luontovahingon korjaamiseksi

Jos 84 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun rikkomuksen tai laiminlyönnin seurauksena aiheutuu merkittävää vesistön pilaantumista tai luonnonsuojelulain 5 a §:ssä tarkoitettu luontovahinko, on, sen lisäksi mitä 84 §:n 1 momentissa säädetään, ympäristölupaviraston sen lupaa edellyttävän toiminnan osalta ja muussa tapauksessa alueellisen ympäristökeskuksen määrättävä toiminnanharjoittaja ryhtymään eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetussa laissa (383/2009) tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin.

Jos vesistön merkittävä pilaantuminen tai luontovahinko on aiheutunut onnettomuuden tai muun ennakoimattoman syyn seurauksena, on ympäristölupaviraston sen lupaa edellyttävän toiminnan osalta ja muussa tapauksessa alueellisen ympäristökeskuksen määrättävä vahingon aiheuttanut toiminnanharjoittaja eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetussa laissa tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin.

Selostus:

Ympäristönsuojelulain 84 §:ssä säädetään määräyksistä, joita lupa- tai valvontaviranomainen voi antaa oikeudenvastaisen tilan oikaisemiseksi. 84 §:n nojalla vahingon aiheuttanutta toiminnanharjoittajaa ei kuitenkaan voida määrätä korjaamaan suojelluille lajeille ja luontotyypeille aiheutuneita vahinkoja eivätkä määräykset, joita ennallistamisesta voidaan antaa kata kaikkia direktiivin tarkoittamia korjaavia toimenpiteitä. Lakia täydennetään 84 a §:llä, jonka nojalla voidaan antaa määräykset vesistön merkittävän pilaantumisen ja luontovahingon korjaamistoimista direktiivin edellyttämällä tavalla.

Jos merkittävä ympäristövahinko aiheutuu, rikotaan yleensä jotakin toiminnalle myönnetyn luvan ehtoa tai lupaa toiminnalle ei ole lainkaan haettu. Merkittävää vesistön pilaantumista tai luontovahinko voi kuitenkin poikkeuksellisesti aiheutua ilman lainrikkomusta. Mahdollista on, että vahinko aiheutuu esimerkiksi tuotantolaitoksella sattuneen onnettomuuden tai jonkin muun yllättävän ja vakavan häiriön seurauksena. Kyse voi olla myös siitä, ettei vahinkoa ja sen seurauksia ole voitu riittävästi ennakolta arvioida ja niihin varautua esimerkiksi lupamenettelyssä. Näissä tilanteissa korjaamismääräys annetaan 84 a §:n 2 momentin nojalla. 84 a §:n 2 momentin nojalla annetaan määräys myös vaarallisten aineiden kuljetuksessa aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi, jos kyse on merkittävästä vesistön pilaantumisvahingosta tai luontovahingosta. Lisäksi säännöstä sovelletaan ympäristövastuudirektiivin
liitteen III 7. kohdassa tarkoitetuista toiminnoista aiheutuviin vahinkoihin, jos toiminto ei edellytä ympäristölupaa. Näitä toimintoja ovat eräiden vaarallisten ja haitallisten aineiden käyttö, varastointi, käsittely, täyttö ja päästäminen ympäristöön sekä paikanpäällä tapahtuva siirtäminen.

84 a §:n nojalla annettavien määräysten antaminen ei riippu viranomaisen harkinnasta, vaan viranomaisen tulee aina todetessaan vesistön merkittävää pilaantumista tai luontovahingon tapahtuneen, antaa korjaamistoimiin velvoittava määräys. Määräyksen tehosteena on mahdollista käyttää 88 §:n mukaisia keinoja. Määräykset voivat koskea kaikkea pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa riippumatta siitä, onko toiminta luvanvaraista. 84 a § koskee vain jo tapahtuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä määräämistä.

84 b §
Vesistön pilaantumisen merkittävyyden arviointi

Edellä 84 a §:ssä tarkoitettua vesistön pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa on muun ohella otettava huomioon, mitä 50 §:n 2 momentissa säädetään. Tarkempia säännöksiä pilaantumisen merkittävyyden arvioimisesta ja arvioinnissa huomioon otettavista seikoista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Viittaus 50 §:n 2 momenttiin otettiin uudeksi 84 b §:ksi. Tarkemmat säännökset pilaantumisen merkittävyyden arvioimisesta ja arvioinnissa huomioon otettavista seikoista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

84 c §
Ilmoitus vesistön merkittävästä pilaantumisesta ja luontovahingosta

Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava alueelliselle ympäristökeskukselle 84 a §:ssä tarkoitetusta vesistön merkittävästä pilaantumisesta ja luontovahingosta sekä niiden välittömästä uhasta.

Selostus:

Ympäristönsuojelulaista puuttuu säännös velvoitteesta ilmoittaa luontovahingoista. Laissa ei myöskään säädetä velvollisuudesta ilmoittaa tilanteesta, jossa välittömästi uhkaa aiheutua vesistön merkittävää pilaantumista tai luontovahinko. Lakiin lisättiin uusi säännös, joka koskisi toiminnanharjoittajan velvollisuutta viipymättä ilmoittaa vesistön merkittävästä pilaantumisesta tai luontovahingosta sekä niiden välittömästä uhasta viranomaiselle. Uusi ilmoitus tehdään alueelliselle ympäristökeskukselle.

92 §
Vireillepano-oikeus

Jollei 77, 79, 84, 84 a, 85 tai 86 §:ssä tarkoitettu asia ole tullut vireille valvontaviranomaiset omasta aloitteesta, asian voi panna kirjallisesti vireille:

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen;

5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin tehtiin tekninen lisäys, jolla laissa säädetty laaja vireillepano-oikeus ulotetaan koskemaan myös uudessa 84 a §:ssä tarkoitettua vahinkojen korjaamisasiaa.

---

101 §
Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta

---

Viranomainen voi määrätä, että 46, 64, 64 a, 78, 79, 82, 84, 84 a ja 85―87 §:ssä tarkoitettua määräystä tai päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava.

Selostus:

Pykälään tehtiin tekninen lisäys, jolla täytäntöönpanoa koskeva erityissäännös ulotetaan koskemaan myös 84 a §:ssä tarkoitettuja asioita.

Pykälän 3 momentissa säädettyyn luetteloon lisättäisiin 84 a §.

---

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.

HE 228/2008
YmVM 3/2009
EV 48/2009
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 35/2004/EY (32004L0035); EYVL N:o L143, 30.4.2004, s. 56

 

 

Suvi Marttinen
Asianajaja
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy
Puh. +358 9 474 2217
suvi.marttinen@hpplaw.fi