Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 346/2008

Muutokset liittyvät kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa koskevan direktiivin 2006/21/EY eli kaivannaisjätedirektiivin täytäntöönpanoon. Säännökset koskevat kaivostoiminnan, rikastamotoiminnan, kivenlouhinnan, turvetuotannon tai niihin rinnastettavan kallio- tai maaperäaineksen ottamisen yhteydessä syntyvän kaivannaisjätteen jätehuoltoa ja jätealueista aiheutuvan suuronnettomuuden vaaran torjumista.

Velvollisuudesta laatia kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma säädetään sekä ympäristönsuojelulaissa että maa-aineslaissa. Jos toimintaan on tarpeen hakea ympäristölupa, esitetään jätehuoltosuunnitelma ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Mikäli ympäristölupa ei ole tarpeen, liitetään jätehuoltosuunnitelma maa-aineslain mukaiseen ottosuunnitelmaan.

Kaivannaisjätteen jätealueista aiheutuvan suuronnettomuuden vaaran torjuminen liittyy lähinnä jätevarastojen sortumisen ehkäisemiseen. Toiminnanharjoittajan on tehtävä toimintaperiaateasiakirja, johtamisjärjestelmä ja sisäinen pelastussuunnitelma onnettomuustilanteita varten. Jos kuitenkin kemikaaliturvallisuuslain mukaiset turvallisuusasiakirjat kattavat kaivannaisjätteen jätealueen, ei asiakirjoja tarvitse esittää ympäristönsuojelulain nojalla. Lisäksi pelastuslakiin on lisätty säännökset suunonnettomuuden vaaraa aiheuttavan kaivannaisjätteen jätealuetta koskevasta pelastussuunnitelmasta.

Ks. myös lain viralliset perustelut: HE 34/2008.

 

42 §
Luvan myöntämisen edellytykset

Jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta taikka jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminta on pienimuotoista. Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on asetettava vakuus, jollei se jätteen määrä tai laatu huomioon ottaen ole tarpeeton. Vakuudesta tai muusta vastaavasta järjestelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

3 momenttia täsmennetään kaivannaisjätteen jätealueen osalta. Toiminnanharjoittajan on asetettava vakuus. Vakuus ei olisi kuitenkaan tarpeen, jos jätettä syntyisi vain vähäinen määrä tai kysymys on vaarattomasta jätteestä.

45 a §
Kaivannaisjätettä koskevat määräykset

Kaivostoimintaa tai siihen rinnastettavaa toimintaa, rikastamoa, kivenlouhimoa, muuta kivenlouhintaa, kivenmurskausta tai turvetuotantoa koskevassa ympäristöluvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvästä jätteestä (kaivannaisjäte) sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta.

Kaivannaisjätteen sijoittamiseen käytettävän alueen (kaivannaisjätteen jätealue) luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätealueen perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta sekä määräykset kaivannaisjätteen jätealueen sisäisestä pelastussuunnitelmasta, jos jätealueesta voi virheellisen toiminnan tai sen rakenteellisen vakauden tai siihen sijoitetun ongelmajätteen tai ympäristölle tai terveydelle vaarallisen kemikaalin vuoksi aiheutua merkittävää vaaraa ihmisten terveydelle, omaisuudelle tai ympäristölle (suuronnettomuuden vaaraa aiheuttava kaivannaisjätteen jätealue). Kaivannaisjätteen jätealueen määrittelyssä otetaan huomioon jätealueesta aiheutuva vaara sekä siihen sijoitettavien kaivannaisjätteiden alkuperä, laatu ja sijoittamisen kesto. Kaivannaisjätteen jätealueen määrittelystä ja jätealueesta aiheutuvan suuronnettomuuden vaaran arvioinnista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Ympäristöluvassa on annettava määräykset kaivannaisjätteestä ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta. Kaivannaisjätteitä ovat esimerkiksi kaivuiden pintamaa-ainekset, sivukivet, rikastushiekka, selkeytysaltaiden lietteet ja vastaavat ainekset, jos niitä voidaan muutoin pitää jätteenä. Velvollisuudesta laatia kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma säädetään 103 a §:ssä.

Ympäristöluvassa on annettava määräykset kaivannaisjätteen jätealueen perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta. Kaivannaisjätteen jätealueella tarkoitetaan aluetta, jota käytetään kaivannaisjätteen sijoittamiseen. Jätealueen määrittely perustuu alueen luonteeseen, jätteen alkuperään, ominaisuuksiin ja sijoittamisen kestoon. Jätealue määritellään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella kaivannaisjätteistä 379/2008. Kaivannaisjätteisiin ei sovelleta kaatopaikoista annettua valtioneuvoston päätöstä.

Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavalle jätealueelle on tehtävä sisäinen pelastussuunnitelma. Velvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain 103 b §:ssä.

64 §
Ilmoituksen käsittely

Ilmoituksen johdosta annettavassa päätöksessä on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta.

Selostus:

Uuden 4 momentin mukaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma voidaan hyväksyä myös kaivostoimintaa valmistelevasta, valtauksen yhteydessä toteutettavasta koelouhinnasta tai koerikastuksesta tehtävän ilmoituksen yhteydessä. Lupaviranomainen hyväksyy jätehuoltosuunnitelman osana toiminnan ilmoituksen hyväksymistä ja antaa sen noudattamisesta määräyksen.

103 a §
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

Ympäristöluvanvaraisesta tai 61 §:n mukaan ilmoituksenvaraisesta kaivostoiminnasta, sitä valmistelevasta tai siihen rinnastettavasta toiminnasta, rikastamosta, kivenlouhimosta, muusta kivenlouhinnasta, kivenmurskauksesta tai turvetuotannosta, jossa syntyy kaivannaisjätettä, on tehtävä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Jätehuoltosuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvita, jos kivenlouhinta tai kivenmurskaus liittyy maa- ja vesirakentamiseen.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava siten, että ehkäistään kaivannaisjätteen syntyä ja vähennetään sen haitallisuutta sekä edistetään jätteen hyödyntämistä ja turvallista käsittelyä. Jätehuoltosuunnitelmaan on sisällytettävä tiedot alueen ympäristöstä, kaivannaisjätteestä, kaivannaisjätteen hyödyntämisestä, kaivannaisjätteen jätealueista, vaikutuksista ympäristöön, toimista ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan tarkkailusta ja toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Jätehuoltosuunnitelman tavoitteista ja sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava, jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi. Tällöin ympäristölupaa on muutettava siten kuin 58 §:ssä säädetään tai ilmoitusta koskevaa päätöstä on tarkistettava. Jos toiminta kuitenkin muuttuu olennaisesti, sovelletaan, mitä 28 §:n 3 momentissa säädetään.

Selostus:

Uudessa 103 a §:ssä säädetään velvollisuudesta tehdä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Velvollisuus koskee luvanvaraista tai ilmoituksenvaraista toimintaa, josta syntyy kaivannaisjätettä. Pienimuotoisesta toiminnasta, maa- ja vesirakentamiseen liittyvästä louhinnasta tai murskauksesta, tai toiminnasta, johon sovelletaan pelkästään vesilakia, ei tarvitse tehdä jätehuoltosuunnitelmaa.

Jätehuoltosuunnitelman tavoitteista ja sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella kaivannaisjätteistä 379/2008. Jätehuoltosuunnitelma on osa ympäristölupaa ja ympäristöluvassa voidaan antaa muilla perusteilla määräyksiä melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi tai maaperän ja pohjaveden suojaamiseksi.

Toiminnanharjoittajan tulee tarkistaa jätehuoltosuunnitelmaa vastaamaan olemassa olevaa toimintaa ja samalla ottaa huomioon mahdollisuudet jätehuollon parantamiseen. Arvioinnista ja tarkistuksesta on tehtävä ilmoitus viiden vuoden välein valvontaviranomaiselle.

Jos kaivannaisjätteen laatu tai määrä tai jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, on jätehuoltosuunnitelmaa muutettava. Muutos koskisi ympäristöluvan määräystä, jossa toiminnanharjoittaja on velvoitettu noudattamaan jätehuoltosuunnitelmaa. Muutos toteutetaan ympäristöluvan muuttamista koskevien säännösten perusteella (58 §), ilmoituksen perusteella (61 §) tai toiminnan olennaisen muuttamisen vuoksi (28 § 3 momentti).

103 b §
Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat kaivannaisjätteen jätealueet

Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on oltava selvillä jätealueesta aiheutuvasta suuronnettomuuden vaarasta sekä huolehdittava jätealueen suunnittelusta, perustamisesta, hoidosta, käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta siten, että suuronnettomuudet ehkäistään.

Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavasta kaivannaisjätteen jätealueesta on laadittava toimintaperiaateasiakirja sekä otettava käyttöön turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja sisäinen pelastussuunnitelma. Niiden laatimisessa on otettava huomioon jätealueesta aiheutuva suuronnettomuuden vaara. Sisäisessä pelastussuunnitelmassa on esitettävä toimet, joilla torjutaan mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia, rajoitetaan seuraukset mahdollisimman vähäisiksi ja varaudutaan onnettomuuden jälkien korjaamiseen, sekä toimet, joilla varoitetaan väestöä ja ilmoitetaan viranomaisille. Pelastussuunnitelmaan on sisällytettävä selvitys toimintaperiaateasiakirjasta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä. Suunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava vähintään kolmen vuoden välein sekä ilmoitettava tästä valvontaviranomaisille. Toimintaperiaateasiakirjasta ja turvallisuusjohtamisjärjestelmästä sekä sisäisestä pelastussuunnitelmasta ja sen toimittamisesta valvontaviranomaisille säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Toiminnanharjoittajan on nimettävä palveluksessaan oleva vastuuhenkilö huolehtimaan siitä, että kaivannaisjätteen jätealueella toimitaan toimintaperiaateasiakirjan, turvallisuusjohtamisjärjestelmän ja sisäisen pelastussuunnitelman mukaisesti.

Toiminnanharjoittajan on tiedotettava suuronnettomuuden vaaran torjumista koskevista turvallisuustoimista sellaisille henkilöille ja yhteisöille, joihin kaivannaisjätteen jätealueella aiheutunut suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedot turvallisuustoimista on päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein ja merkittävistä muutoksista on tiedotettava. Tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa.

Mitä 1―4 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaan kaivannaisjätteen jätealueeseen sovelletaan vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 30―32 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

Selostus:

Kaivannaisjätteen jätealueen toiminnanharjoittajan on oltava selvillä velvollisuudesta suuronnettomuuden ehkäisemiseksi. Jätealueen suunnittelussa, rakentamisessa, hoidossa ja käytöstä poistamisessa on otettava huomioon suuronnettomuuden vaaran ehkäisy.

2 momentissa säädetään toimintaperiaateasiakirjan, turvallisuusjohtamisjärjestelmän sekä sisäisen pelastussuunnitelman laatimisen perusteista ja tarkemmin niistä säädetään valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä 379/2008.

Toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö ja tiedotettava suuronnettomuuden vaaran torjumista koskevista turvallisuustoimista. Tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä 379/2008.

Mikäli jätealueeseen sovelletaan kemikaaliturvallisuuslakia, tätä pykälää ei sovelleta.

116 §
Rangaistussäännökset

Joka muulla tavoin kuin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tahallaan tai huolimattomuudesta

5) rikkoo 7―9 §:ssä tarkoitettua kieltoa, 2 luvun nojalla annettua asetusta, laiminlyö 75, 76, 90, 103, 103 a, 103 b tai 104 §:n mukaisen velvollisuutensa tai rikkoo 111 §:n nojalla annettuun ympäristöministeriön päätökseen sisältyviä ehtoja,

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, ympäristönsuojelulain rikkomisesta sakkoon.

Selostus:

Säännökseen on lisätty 103 a § ja 103 b §. Rangaistussäännökset koskevat myös kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja kaivannaisjätteiden jätealueiden suuronnettomuuden vaaran torjumiseksi tehtävien toimien laiminlyöntiä.

 

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2008.

Tätä lakia ei sovelleta, jos kaivannaisjätteen jätealue on poistettu käytöstä lain mukaisesti ennen tämän lain voimaantuloa.

Tätä lakia ei sovelleta, jos kaivannaisjätteen jätealueelle ei ole otettu vastaan jätettä 30 päivän huhtikuuta 2006 jälkeen, jätealuetta koskevassa luvassa on määrätty käytöstä poistamisesta tai siitä on tehty hakemus viimeistään valtioneuvoston asetuksella säädettävänä päivänä ja jätealue tosiasiallisesti poistetaan käytöstä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010. Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaan kaivannaisjätteen jätealueeseen sovelletaan kuitenkin 103 b §:n 1 momenttia tämän lain voimaan tultua.

Toiminnanharjoittajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava ennen tämän lain voimaantuloa aloitetun 103 a §:ssä tarkoitetun toiminnan kaivannaisjätteen jätehuoltoa koskevat tiedot ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta. Jos toimintaa koskevassa luvassa tai ilmoituksessa ei ole esitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman sisällöstä säädettyjä tietoja vastaavia tietoja ja toiminta ei vastaa jätehuoltosuunnitelmasta säädettyjä vaatimuksia, toiminnan ympäristölupaa on muutettava tai ilmoitusta koskevaa päätöstä on tarkistettava.

Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaan kaivannaisjätteen jätealueeseen, jonka toimintaan on myönnetty ympäristölupa tai vastaava lupa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 103 b §:n 2―5 momenttia 1 päivästä toukokuuta 2012. Toiminnanharjoittajan on tehtävä viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2011 hakemus sisäisen pelastussuunnitelman sisällyttämiseksi jätealueen ympäristölupaan. Jos toiminnan olennaiseen muuttamiseen haetaan kuitenkin ympäristölupaa ennen edellä mainittua ajankohtaa, sovelletaan lupaharkinnassa tätä lakia.

Kaivannaisjätteen jätealueeseen, jonka toimintaan on myönnetty ympäristölupa tai vastaava lupa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 42 §:n 3 momenttia 1 päivästä toukokuuta 2014. Vakuuden riittävyydestä on esitettävä selvitys valvontaviranomaiselle viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2013. Vakuuden täydentämiseksi ympäristölupaa on tarvittaessa muutettava. Jos toiminnan olennaiseen muuttamiseen haetaan kuitenkin ympäristölupaa ennen edellä mainittua ajankohtaa, sovelletaan lupaharkinnassa tätä lakia.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Selostus:

Lakia ei sovelleta jätealueeseen, joka on poistettu käytöstä ennen 1.6.2008. Käytöstä poistamisella tarkoitetaan sellaista toiminnan lopettamista, joka on tapahtunut kulloinkin voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan jätealueen sulkemisesta tulee tehdä hakemus ympäristönsuojelulain 90 §:n tai ympäristöluvan määräyksen mukaisesti.

Lakia ei sovelleta myöskään sellaiseen jätealueeseen, jolle ei ole vastaanotettu jätettä enää 1.5.2006 jälkeen. Edellytyksenä on, että sulkeminen saatetaan loppuun 31.12.2010 mennessä. Toimintaa koskevassa luvassa on oltava käytöstä poistamista koskevat määräykset tai toiminnanharjoittajan on tehtävä sitä koskeva hakemus viimeistään 1.7.2008. Päivämäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä 379/2008. Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan jätealueen toiminnanharjoittajan yleisvelvollisuutta sovelletaan heti.

Ennen lain voimaantuloa aloitetun toiminnan osalta toiminnanharjoittajan on arvioitava tiedot ja tarkistettava niitä vastaamaan jätehuoltosuunnitelmaa koskevia vaatimuksia. Tiedot on ilmoitettava valvontaviranomaisille 30.4.2009 mennessä. Tiedot voidaan ilmoittaa valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Mikäli arvioinnissa todetaan, että jätehuollon tiedoissa on puutteita tai jätehuoltoa ei ole järjestetty tämän lain säännösten mukaisesti, on lupaa muutettava 58 §:n mukaisesti tai tarkistettava ilmoitusta 61 §:n mukaisesti.

Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kaivannaisjätteen jätealueelle on haettava ympäristöluvan muutosta 30.4.2011 mennessä sisäisen pelastussuunnitelman sisällyttämiseksi ympäristölupaan. 1.5.2012 on viimeistään otettava käyttöön toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä, vastuuhenkilö on nimettävä ja suuronnettomuuden vaarasta aloitettava tiedottaminen.

Vakuuden riittävyydestä tulee esittää valvontaviranomaiselle selvitys 30.4.2013.

 

 

Suvi Marttinen
Varatuomari
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy

 


Edelliselle sivulle

Dokumentin lukeminen vaatii sisäänkirjautumisen

 
 
 
 
 
 
 
 

Tilaaminen

Edilex on Suomen johtava ammattilaisten lakitietopalvelu. Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeustapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä juridisen uutispalvelun. Lakikanava-seurantapalvelussa voit valita aihealueet ja aineistot, joita haluat seurata päivittäin.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.