Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 1441/2006

Lainmuutos korostaa asuntotuotannon tarpeita alueiden käytön suunnittelussa ja asemakaavoituksessa. Kaavoituskatsaukseen tulee liittää arvio asuntotonttien riittävyydestä, jos kysyntä kunnassa sitä edellyttää. Viranomaisneuvotteluja vähennetään ja mahdollistetaan kuntien yhteisten kehittämisalueiden nimeäminen.

Lain muutoksella on rajoitettu valitusoikeutta. Asemakaavan hyväksymistä koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen ei enää saa hakea muutosta, jos asia on ratkaistu lainvoiman saaneessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Hallinto-oikeuden päätökseen rakennuslupaa tai katusuunnitelmaa koskevassa ei saa hakea muutosta, jos asia on ratkaistu jo asemakaavassa. Lisäksi rakennuslupaa, toimenpidelupaa ja katusuunnitelmaa koskevassa asiassa, jossa hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain sen myönnettyä valitusluvan.

Rakennuslupamenettelyä nopeutetaan. Rakennuslupa voidaan laittaa vireille ja lupa voidaan myöntää, vaikka asemakaava ei olisi vielä lainvoimainen. Rakentamista ei kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin asemakaava on tullut voimaan.

Muutoksenhakuviranomainen voi selvissä tapauksissa kunnan ja asianosaisten suostumuksella tehdä vähäisiä tarkistuksia yleis- ja asemakaavaan.

Muutos tulee voimaan 1.3.2007.

Ks. myös lainmuutoksen perustelut: HE 81/2006.

 

5 §
Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet

Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää:

2 a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä,

Selostus:

Pykälässä luetellaan tavoitteet, joita alueiden käytön suunnittelulla pyritään edistämään. Tavoitteisiin on lisätty riittävän asuntotuotannon edellytykset.

7 §
Kaavoituskatsaus

Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä.

Selostus:

Kaavoituskatsausta koskevaan säännökseen on lisätty kunnalle velvollisuus laatia arvio asuntotuotantoon varattujen tonttien riittävyydestä. Kunnan tulisi vuosittain harkita, millaisin maapoliittisin toimin riittävää tonttitarjontaa voidaan ylläpitää.

51 §
Asemakaavan laatimistarve

Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.

Selostus:

Säännöstä on muutettu siten, että asemakaavoituksessa korostetaan asuntotuotannon tarpeita yhtenä kunnan kehityksen osatekijänä.

62 §
Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa

Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa on valmistelun aikaisen vuorovaikutuksen järjestämisestä tarkempia säännöksiä, joita on tarkoitus tarkistaa lainmuutoksen yhteydessä.

66 §
Viranomaisneuvottelu

Valmisteltaessa muuta kaavaa, joka koskee valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai joka muutoin on yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävä taikka valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, on oltava yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen. Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu tällaisen kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seudullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi.

Viranomaisneuvottelusta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Pykälässä säädetään siitä, missä tapauksissa yleis- ja asemakaavoista tulee järjestää viranomaisneuvottelu. Arviointiperusteita on muutettu siten, että aikaisemmin yhtenä arviointiperusteena oli maankäyttö ja nyt arviointiperusteena on yhdyskuntarakenteelliset vaikutukset. Tarkoituksena on lisäksi korottaa viranomaisneuvottelun järjestämiskynnystä. Neuvottelu on tarpeen, kun yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta vaikutus on erityisen merkittävä. Aikaisemmin näiden vaikutusten tuli olla merkittäviä. Valtion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta kaavan on oltava nyt tärkeä, kun aikaisemmin kaavan tuli olla merkittävä. Viranomaisneuvottelut on tarkoitus järjestää vain todella merkittävien kaavojen yhteydessä.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa on viranomaisneuvotteluista tarkempia säännöksiä, joita on tarkoitus tarkistaa neuvottelujen tarpeellisuuden ja ajankohdan osalta lainmuutoksen yhteydessä.

110 §
Kehittämisalueet

Kunta tai useampi kuin yksi kunta yhdessä voivat määräajaksi, enintään 10 vuodeksi, nimetä yhden tai useamman rajatun alueen kunnasta tai kunnista kehittämisalueeksi.

Selostus:

Säännökseen on lisätty mahdollisuus nimetä kehittämisalueeksi alueita useamman kunnan alueelta.

111 §
Päätös nimeämisestä

1 mom.

Päätös kehittämisalueeksi nimeämisestä voidaan tehdä yleis- tai asemakaavan laatimista tai muuttamista koskevan päätöksen yhteydessä taikka oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa. Päätös kehittämisalueesta voidaan tehdä myös erillisenä, milloin kaavan laatiminen tai muuttaminen ei alueen kehittämiseksi ole tarpeen. Päätös kuntien yhteisen kehittämisalueen nimeämisestä voidaan tehdä edellä mainituissa tilanteissa tai yhteisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä noudattaen soveltuvin osin, mitä 47 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään kuntien yhteisestä yleiskaavasta.

3 mom.

Päätöksestä tai kaavasta tulee ilmetä, mitä 112 §:n erityisjärjestelyjä kehittämisalueella sovelletaan ja perusteet niiden soveltamiselle. Jos kunnalla tai kunnilla on tarkoitus esittää alueelle suunnattavaksi 112 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja valtion erityisiä tukitoimia, ennen päätöksen tekemistä on pidettävä kunnan tai kuntien sekä asianomaisten valtion viranomaisten välillä asiaa koskeva neuvottelu.

Selostus:

1 momentin viimeinen lause on uusi ja siinä säädetään kuntien yhteisen kehittämisalueen nimeämisestä. Päätös kuntien yhteisestä kehittämisalueesta voidaan tehdä joko kuntien yhtäpitävillä päätöksillä tai kuntien yhteisen toimielimen päätöksellä, kuten maakunnan liiton tai kuntayhtymän päätöksellä. Päätös voidaan tehdä myös yhteisen yleiskaavan laatimisen yhteydessä.

3 momenttiin on lisätty jälkimmäinen lause, jossa säädetään kunnan tai kuntien sekä valtion viranomaisten neuvottelusta tilanteissa, joissa kunnalla tai kunnilla on tarkoitus saada kehittämisalueelle valtiolta erityisiä tukia. Tällaisia valtion viranomaisia ovat esimerkiksi Valtion asuntorahasto ja alueelliset työvoima- ja elinkeinokeskukset.

112 §
Erityisjärjestelyt kehittämisalueilla

Kehittämisalueilla voidaan sen estämättä, mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään, päättää sovellettaviksi seuraavia erityisjärjestelyjä:

1) alueen toteuttamisvastuu 84 ja 90 §:ssä tarkoitetuilta osin osoitetaan alueen kehittämistä varten muodostetun yhteisön tehtäväksi;
2) asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa tehdään alueen toteuttamisesta kertyvien hyötyjen ja kustannusten jakamiseksi kunnan ja kiinteistönomistajien kesken kiinteistöjärjestely, siten kuin siitä erikseen säädetään, milloin jakamiseen tämän lain säännöksistä poikkeavalla tavalla on olosuhteista johtuen erityistä syytä;
3) kunnalla on oikeus periä maanomistajalta hyötyyn suhteutettu kohtuullinen kehittämismaksu, jos alueen kehittämistoimenpiteistä koituu maanomistajalle erityistä hyötyä, joka on epäsuhteessa hänen suorittamiinsa kustannuksiin;
4) kunnalla on etuosto-oikeus etuostolain (608/1977) 5 §:n 1 momentissa asetetusta pinta-alarajoituksesta riippumatta; sekä
5) alueelle suunnataan erityisiä tukitoimia sen mukaan kuin niistä valtion tukitoimien osalta asianomaisen viranomaisen kanssa erikseen sovitaan.

Selostus:

Muutos koskee kohtaa 5), jossa aikaisemmin säädettiin asunto- ja elinkeinopoliittisista tuista ja nyt valtion erityiset tukitoimet voivat olla muitakin kuin asunto- ja elinkeinopoliittisia tukia. Esimerkiksi valtion tuki kunnan palveluinvestointeihin voi olla tällainen tuki. Tuista sovitaan erikseen ja niitä koskeva 111 § 3 kohdassa tarkoitettu neuvottelu on tarkoitus pitää ennen kehittämisalueen nimeämistä.

188 §
Muutoksenhaku kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymispäätöksestä

2 mom.

Asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoksenhakuviranomaisen on kunnan pyynnöstä ilmoitettava arvio siitä, milloin tällaista kaavaa koskeva päätös annetaan. Jos arvioitua aikaa ei ole mahdollista noudattaa, siitä on ilmoitettava kunnalle.

5 mom.

Asemakaavan hyväksymistä koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin kuin alueen pääasiallinen maankäyttö on ratkaistu lainvoiman saaneessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ranta-asemakaavaa.

Selostus:

2 momenttiin on lisätty jälkimmäinen lause, jossa säädetään muutoksenhakuviranomaisen velvollisuudesta ilmoittaa arvio siitä, milloin kaavaa koskeva päätös annetaan. Säännös koskee asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittävää kaavaa, jota koskevaa valitusta käsitellään hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Vain kunta voi esittää tässä tarkoitetun pyynnön ja kunnan tehtävä on ilmoittaa ajankohdasta esimerkiksi rakennuttajille ja muille kiinnostuneille. Säännöksellä ei ole tarkoitus muuttaa hallinto-oikeuksien käytäntöä ilmoittaa arvioita asioiden käsittelyajoista niitä puhelimitse kysyttäessä.

5 momentin uudella säännöksellä rajoitetaan jatkovalituksen tekemistä asemakaavan yhteydessä sellaisesta asiasta, joka on jo ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Muilla perusteilla jatkovalitus hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on edelleen mahdollinen. Esimerkiksi asemakaavasta ei saisi valittaa sillä perusteella, että alueelle rakennetaan asutusta, jos alue on oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu asunto-alueeksi. Sen sijaan valitus voi kohdistua rakentamisen tehokkuuteen, rakennusten tarkkaan sijoitukseen, kerroslukuun, katujen tai puistojen sijoitukseen, joita ei ole lopullisesti ratkaistu yleiskaavassa. Säännös ei koske ranta-asemakaavaa.

190 §
Muutoksenhaku muusta viranomaisen päätöksestä

2 mom.

Rakennuslupaa, toimenpidelupaa ja katusuunnitelmaa koskevassa asiassa hallinto-oikeuden päätökseen, jolla ei ole muutettu valituksen kohteena ollutta viranomaisten päätöstä, saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

3 mom.

Rakennuslupaa tai katusuunnitelmaa koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin kuin asia on ratkaistu lainvoiman saaneessa asemakaavassa.

Selostus:

Hallinto-oikeuden päätökseen 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa ratkaistaan hallintolainkäyttölain 13 § 2 momentin mukaisesti. Säännös koskee rakennuslupaa, toimenpidelupaa ja katusuunnitelmaa koskevaa hallinto-oikeuden päätöstä, jolla valitus on hylätty. Hallinto-oikeuden päätös on tällaisissa tilanteissa välittömästi täytäntöönpanokelpoinen, ellei korkein hallinto-oikeus erikseen kiellä täytäntöönpanoa. Säännös koskee esimerkiksi tilannetta, jossa myönnetystä rakennusluvasta valittaneen naapurin valitus on hylätty.

3 momentissa säädetään valituskiellosta rakennuslupaa ja katusuunnitelmaa koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituskielto koskee sellaista hallinto-oikeuden päätöstä tai päätöksen kohtaa, joka on asiallisesti ratkaistu jo asemakaavassa.

191 §
Valitusoikeus kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä

3 mom.

Poiketen siitä, mitä valitusoikeudesta kuntalain 92 §:ssä säädetään, vaikutukseltaan vähäisestä muun asemakaavan kuin ranta-asemakaavan muutoksesta valitusoikeus on niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Muutoin tällaisen asemakaavan muutoksen valitusoikeudesta on voimassa, mitä edellä tämän pykälän 1 ja 2 momentissa säädetään. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla.

Selostus:

Pykälään on lisätty 3 momentti, jolla rajoitetaan valitusoikeutta vaikutukseltaan vähäisistä asemakaavan muutoksista. Kunnan jäsenyyteen perustuvaa valitusoikeutta on rajoitettu ja valitusoikeus on vain niillä, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Tällaisia valitukseen oikeutettuja voivat olla esimerkiksi maata omistavat tai hallitsevat, alueen asukkaat ja alueella toimivat yritykset. Säännöksellä ei muuteta paikallisten ja alueellisten järjestöjen valitusoikeutta.

Asemakaavan muutos on vähäinen esimerkiksi silloin, kun muutos on pienialainen ja muutoksella ei ole yleistä merkitystä kuntalaisten kannalta ja jonka vaikutukset kohdistuvat kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Esimerkiksi korttelin sisäisiä järjestelyjä koskeva kaavamuutos voi olla vaikutuksiltaan vähäinen. Muutos ei ole vähäinen, jos sillä muutetaan rakennuskorttelin pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistysalueita, nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen korkeutta tavalla, joka vaikuttaa laajalti ympäristöön, poistetaan rakennusten suojelua koskeva kaavamääräys tai muutoin vaarannetaan rakennetun tai luonnonympäristön arvojen säilyminen.

198 §
Eräiden päätösten tiedoksi antaminen

2 mom.

Hallinto-oikeuden päätös 188 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Hallinto-oikeuden ja kunnan viranomaisen päätös lupa-asiassa sekä kunnan viranomaisen, alueellisen ympäristökeskuksen ja hallinto-oikeuden päätös 171 §:ssä tarkoitetussa poikkeamista koskevassa asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Ympäristöministeriön 31 §:n 1 momentissa, 33 §:n 3 momentissa, 177 §:n 1 momentissa ja 178 §:ssä sekä alueellisen ympäristökeskuksen 38 §:n 2 momentissa ja 179 §:ssä tarkoitettu päätös annetaan samoin julkipanon jälkeen.

Selostus:

2 momenttiin on lisätty ensimmäinen lause, jonka mukaan kaava-asioissa valitusaika alkaa hallinto-oikeuden päätöksen julkipanosta. Aikaisemmin valitusaika kaava-asioissa alkoi hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista.

201 §
Kaavapäätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

1 mom.

Maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan vahvistuspäätöksessä voidaan määrätä kaava tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Kunnanhallitus voi valitusajan kuluttua määrätä yleis- ja asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten tai oikaisukehotuksen ei voida katsoa kohdistuvan. Kunnan on annettava päätös viivytyksettä tiedoksi valittajille ja muutoksenhakuviranomaiselle sekä, jos määräys koskee oikaisukehotuksen kohteena olevaa kaavaa, alueelliselle ympäristökeskukselle. Muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

2 mom.

Jos viranomainen on 195 §:n nojalla tehnyt kaavan hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, kaavan täytäntöönpano keskeytyy siihen asti, kun kunnanvaltuusto on tehnyt asiassa uuden päätöksen, ellei kunnanhallitus ole 1 momentin nojalla määrännyt kaavan osaa tulemaan voimaan.

Selostus:

Pykälässä on aikaisemmin säädetty yleis- ja asemakaavojen osalta, että kunnanhallituksella on oikeus määrätä yleis- tai asemakaava voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman siltä osin kuin kaavaan ei kohdistu valituksia. 1 momenttiin on lisätty säännös siitä, että kunnanhallitus voi määrätä kaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman myös kaava-alueen siltä osalta, johon oikaisukehotuksen ei voida katsoa kohdistuvan. Tällaisessa tapauksessa kunnalla on velvollisuus ilmoittaa päätöksestä alueelliselle ympäristökeskukselle.

2 momenttia täsmennetään siten, että oikaisukehotuksen keskeyttävä vaikutus ei koske kaavan sitä osaa, jonka kunnanhallitus on määrännyt tulemaan voimaan. Aikaisemman säännöksen sana kunta on tarkistettu kunnanvaltuustoksi, koska 195 § tarkoitetun päätöksen tekee kunnanvaltuusto.

201 a §
Rakennusluvan käsitteleminen lainvoimaa vailla olevan asemakaavan perusteella

Rakennuslupa voidaan valitusajan umpeen kuluttua myöntää 53 §:n 3 momentin ja 81 §:n 1 ja 2 momentin estämättä lainvoimaa vailla olevan, hyväksytyn asemakaavan perusteella. Rakennusluvassa on tällöin määrättävä, ettei rakentamista saada aloittaa ennen kuin asemakaava on tullut voimaan. Lupa katsotaan rauenneeksi, jos asemakaava ei tule voimaan.

Selostus:

Rakennuslupa voidaan käsitellä ja myöntää, vaikka asemakaava ei ole lainvoimainen. Rakennuslupa voidaan myöntää sen jälkeen, kun asemakaavaa koskeva valitusaika on kulunut ja tiedetään, miltä osin asemakaavasta on valitettu. Rakennuskielto tai tonttijakoa koskevat säännökset eivät estä rakennusluvan myöntämistä. Rakennusluvan tulee noudattaa uutta hyväksyttyä kaavaa. Rakennuslupaa koskevassa päätöksessä on mainittava, että rakentamista ei saa aloittaa ennen kuin kaava on tullut lainvoimaiseksi. Rakennustöitä ei voi aloittaa edes 144 § tarkoitetun aloittamisoikeuden perusteella, vaan vasta sitten kun kaava on lainvoimainen. Jos kaava kumotaan eikä tule lainkaan voimaan, rakennuslupa raukeaa. Rakennusluvan yleinen voimassaoloaika, 3 vuotta, säilyy ennallaan.

203 §
Muutoksenhaun yhteydessä kaavaan ja rakennusjärjestykseen tehtävät muutokset

Muutoksenhakuviranomainen voi tehdä kaavaan ja rakennusjärjestykseen oikaisunluonteisia korjauksia. Muutoksenhakuviranomainen voi kunnan suostumuksella tehdä yleis- tai asemakaavaan myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin siihen suostuneiden etuun tai oikeuteen.

Selostus:

Pykälään on lisätty jälkimmäinen lause. Muutoksenhakuviranomaiselle on annettu oikeus tehdä yleis- tai asemakaavaan vähäisiä tarkistuksia. Tarkistusten tekeminen edellyttää suostumusta kunnalta ja niiltä, joiden etuun tai oikeuteen asia vaikuttaa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2007. Lakia sovelletaan hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa myös tämän lain voimaan tullessa vireillä olevissa asioissa. Ennen tämän lain voimaantuloa kunnassa tehtyihin päätöksiin sovelletaan 188, 190 ja 191 §:ää kuitenkin sellaisina, kuin ne olivat tämän lain voimaan tullessa.

Selostus:

Laki tulee voimaan 1.3.2007. Lakia sovelletaan hallintoviranomaisissa jo vireillä oleviin asioihin. Valitusoikeuden muutosta koskevia säännöksiä sovelletaan vasta niihin päätöksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen.

 

Suvi Marttinen
Varatuomari
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy

 

Edelliselle sivulle

Dokumentin lukeminen vaatii sisäänkirjautumisen

 
 
 
 
 
 
 
 

Tilaaminen

Edilex on Suomen johtava ammattilaisten lakitietopalvelu. Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeustapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä juridisen uutispalvelun. Lakikanava-seurantapalvelussa voit valita aihealueet ja aineistot, joita haluat seurata päivittäin.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.