Terveydensuojelulain (763/1994) 5 ja 6 §, 7 §:n 1 momentti, 8 ja 47 §, 50 §:n 2 ja 3 momentti, 52 § sekä 56 §:n 3 momentti on muutettu sekä siihen lisätty uusi 4 a, 20 b ja 28 a §, 57 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 59 a §. Muutosten taustalla on uusi säännös, jonka mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulisi laatia kunnallista ympäristöterveydenhuollon valvontaa ohjaava ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma. Kunnan tulisi laatia omaa toimintaansa ohjaava ympäristöterveydenhuollon lakien mukaista valvontaa koskeva valvontasuunnitelma, jossa valtakunnallinen valvontaohjelma otetaan huomioon. Muutokset tulevat voimaan 1. toukokuuta 2006.

 

4 a §
Valtakunnallinen valvontaohjelma

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulee laatia tämän lain valvonnan toimeenpanon ohjaamiseksi ja yhteensovittamiseksi valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma (valvontaohjelma). Valtakunnallisen valvontaohjelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

1) tarkastusten sisällön yleinen määrittely;
2) perusteet, joiden mukaan erityyppisten valvontakohteiden riskit arvioidaan ja kohteiden tarkastustiheys määrätään;
3) näytteenoton tarpeen arviointi ja ohjeistus;
4) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen valvontasuunnitelmien toteutumisen arvioinnissa käytettävät menetelmät; sekä
5) valvontaohjelman toteutumisen arvioinnissa käytettävät menetelmät.

Valvontaohjelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Tämän lain mukainen valvontaohjelma on osa ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa, johon kuuluvat myös ne muut valtakunnalliset valvontaohjelmat, joista säädetään muissa ympäristöterveydenhuollon laeissa.

Tarkempia säännöksiä valtakunnallisen valvontaohjelman laatimisesta ja sen sisällöstä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Lakiin on lisätty uusi 4 a §, jonka mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulisi laatia terveydensuojelulain kunnallisen valvonnan toimeenpanon ohjaamiseksi ja yhteensovittamiseksi valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma. Valtakunnallisen valvontaohjelman tavoitteena olisi ohjata kunnallista terveydensuojelua siten, että valvonta olisi valtakunnallisesti mahdollisimman yhdenmukaista. Ohjelmassa tulisi määritellä tarkastusten yleinen sisältö, perusteet erityyppisten valvontakohteiden tarkastustiheyksien määrittämiselle ja annettaisiin ohjeet näytteenottotarpeen arvioinnista. Ohjelmassa olisi myös esitettävä menetelmät ohjelman toteutumisen arvioimiseksi. Valvontaohjelman ensisijaisena tavoitteena on siten ohjata kunnallista valvontaa. Vähimmäissisällön lisäksi valvontaohjelma voi sisältää myös muita kunnallisen ja valtiollisen valvonnan kannalta merkittäviä osa-alueita, kuten ohjeita varautumisesta erityistilanteisiin.

Valvontakohdetyyppien riskinarvioinnin perusteissa tulee ottaa huomioon ainakin valvontakohteiden toiminnan luonne ja laajuus. Erilaisia valvontakohdetyyppejä ovat esimerkiksi parturi-kampaamot, vesilaitokset, uimahallit, koulut, päiväkodit, hautausmaat ja vaarallisten kemikaalien maahantuonti- ja valmistuspaikat. Valvontakohdetyyppien riskinarvioinnin ja riskiluokituksen perusteella ohjelmassa pitää mainita valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet. Jos valvonta ei edellytä säännöllisiä tarkastuksia, valvontakohdetyypin tarkastustiheyttä ei tarvitsisi määrittää. Valtakunnalliseen valvontaohjelmaan tulee mahdollisuuksien mukaan sisällyttää näytteenotto esimerkiksi talous- ja uimavedestä, erilaisiltapinnoilta (puhtausnäytteet) tai asunnoista. Ohjelma voi lisäksi sisältää suosituksia vaihtuvista kuntien toimeenpantavista näytteenottoprojekteista. Valtakunnallisesta valvontaohjelmasta tulee selvästi käydä ilmi, mitkä ohjelman osat olisivat kuntia sitovia ja mitkä olisivat vain ohjeellisena kuntien noudatettavia.

Pykälän 2 momentin mukaan laissa tarkoitetun valvontaohjelma on osa ympäristöterveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa. Ympäristöterveydenhuollon lakien mukainen valvonta toimeenpannaan lähes kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä yhdestä ympäristöterveydenhuollon yksiköstä käsin. Jotta tämän kunnan yksikön toiminnan valtakunnallinen ohjaus olisi mahdollisimman yhdenmukaista, tulisi ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliseen valvontaohjelmaan sisällyttää ohjeet, suositukset ja määräykset kaikkien ympäristöterveyteen liittyvien lakien (esimerkiksi terveydensuojelu-, kemikaali- ja tupakkalaki) mukaisesta kunnallisesta valvonnasta.

5 §
Alueellinen terveydensuojelu

Lääninhallitus ohjaa ja valvoo terveydensuojelua läänin alueella sekä arvioi kuntien terveydensuojelun valvontasuunnitelmat ja niiden toteutumista.

Selostus:

Pykälään on lisätty lääninhallituksen yleisten ohjaus- ja valvontatehtävien lisäksi lääninhallituksen velvollisuus arvioida 6 §:ssä tarkoitettuja kunnan valvontasuunnitelmia ja niiden toteutumista.

6 §
Kunnan terveydensuojelutehtävät

Kunnan tehtävänä on alueellaan, siten kuin jäljempänä säädetään, edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa.

Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma (kunnan valvontasuunnitelma) siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot:

1) tarkastusten sisällön määrittely;
2) valvontakohteiden tarkastustiheys;
3) kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen;
4) valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi; sekä
5) hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu.

Kunnan valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon 4 a §:ssä tarkoitettu valvontaohjelma. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein.

Tarkempia säännöksiä valvontasuunnitelman sisällöstä, valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista, valvontakohteitten tarkastustiheydestä, näytteenotosta ja valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Kunnan tehtävänä on myös huolehtia alueellaan tämän lain soveltamisalaan liittyvien Euroopan yhteisön asetusten noudattamisen valvonnasta.

Selostus:

Pykälä on muutettu siten, että kunnan terveydensuojelun yleisten tehtävien lisäksi pykälässä säädetään kunnan velvollisuudesta laatia lain mukaista valvontaa varten kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelma.

Uuden 2 momentin mukaan kunnan on laadittava ja hyväksyttävä säännöllistä valvontaa koskeva valvontasuunnitelma siten, että suunnitelman mukainen valvonta olisi laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Säännöksen mukaan kunnan valvontasuunnitelman tulisi sisältää vähintään tarkastusten sisällön määrittelyn, valvontakohteiden tarkastustiheyden, kunnan toimesta tapahtuvan näytteenoton ja tutkimisen sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnin. Kunnan valvontasuunnitelmaan sisällytetään kaikki terveydensuojelulain mukaiset näytteenotot ja tutkimukset, jotka voidaan etukäteen suunnitella. Näitä olisivat esimerkiksi näytteenotto ja tutkimukset talous- ja uimavedestä sekä puhtausnäytteet esimerkiksi uimahalleista ja parturi-kampaamoista. Valvontasuunnitelmaan voisi sisällyttää myös muita valvonnan kannalta oleellisia asioita, kuten erityistilanteisiin varautumisen, viestinnän ja tiedotuksen sekä voimavarojen arvioinnin. Kunnan valvontasuunnitelma on osa ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmää. Tämä tarkoittaisi sitä, että valvontakäytännöt sidotaan käytettävissä oleviin laatujärjestelmiin, kuten esimerkiksi Yterva-projektissa kehitettyyn ympäristöterveysvalvonnan laatujärjestelmään.

Pykälän 3 momentin mukaan kunnan valvontasuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon edellä 4 a §:ssä mainitun valtakunnallisen valvontaohjelman ohjeet ja suositukset sekä kunnan valvontaa sitovat määräykset. Valvontasuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, jos esimerkiksi säännösten, valtakunnallisen valvontaohjelman tai paikallisten olosuhteiden muutos antaisivat tähän aiheen tai vähintään kuitenkin kolmen vuoden välein.

7 §
Kunnan terveydensuojeluviranomainen

Kunnan terveydensuojeluun kuuluvista tehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin (kunnan terveydensuojeluviranomainen). Valtuusto voi antaa kunnan terveydensuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle. Kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei kuitenkaan ole oikeutta siirtää 6 §:ssä tarkoitettua valvontasuunnitelman hyväksymistä koskevaa toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

---------------------------------------

Selostus:

Pykälän 1 momenttiin on lisätty säännös, jonka mukaan yleisperiaatteesta poiketen kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole oikeutta siirtää 6 §:ssä tarkoitettua valvontasuunnitelmaa koskevaa toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Valvontasuunnitelma on esitys terveydensuojelulain tarkoittamasta valvonnasta, josta kunnan tulee lain 50 §:n nojalla periä maksu. Edellä mainitusta johtuen valvontasuunnitelman hyväksymiseen liittyy valvonnan toimeenpanon sekä kunnan talouden ja väestön hyvinvoinnin kannalta niin merkittäviä näkökohtia, että monijäsenisen toimielimen tulisi hyväksyä valvontasuunnitelma.

8 §
Erityistilanteisiin varautuminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen on laadittava suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi onnettomuuksissa tai vastaavissa muissa erityistilanteissa.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa ennakolta varauduttava erityistilanteiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi, selvittämiseksi ja poistamiseksi tarvittaviin valmius- ja varotoimenpiteisiin.

Tarkempia säännöksiä erityistilanteisiin varautumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Selostus:

Pykälä on muutettu siten, että kunnan erityistilanteisiin varautumisen lisäksi pykälässä säädetään Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen velvollisuudesta laatia valtakunnallinen erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Pykälän 1 momentin mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tulee laatia valtakunnallinen erityistilanteisiin varautumista koskeva suunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi. Talousveden laadun turvaaminen myös erityistilanteissa, kuten sähkökatkoksien ja tulvien aikana sekä muissa onnettomuustilanteissa, on väestön ja yksilön terveydensuojelun kannalta tärkeää. Talousveden laatuun liittyvä häiriötilanteet eivät aina koske vain yhtä kuntaa vaan ovat usein joko alueellisia tai valtakunnallisia. Edellä mainitusta johtuen on tarkoituksenmukaista, että talousveden laadun turvaamiseksi laadittaisiin valtakunnallinen suunnitelma, jolla ohjattaisiin myös kuntien omaa varautumissuunnittelua.

20 b §
Talousvesihygieeninen osaaminen

Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että tämän lain nojalla hyväksyttävässä, yli 50 henkilön tarpeisiin tai yli 10 kuutiometriä talousvettä päivässä toimittavassa laitoksessa työskentelevillä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä on laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antama todistus. Todistus annetaan henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista arvioivan testin. Todistus on voimassa viisi vuotta.

Tarkempia säännöksiä testitodistuksesta sekä laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Selostus:

Lakiin on lisätty uusi 20 b §, jossa säädettäisiin yli 50 henkilön tarpeisiin tai yli 10 kuutiometriä päivässä talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevien, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevien henkilöiden pätevyysvaatimuksista. Kaikilla talousvettä toimittavilla laitoksella työskentelevillä henkilöillä, jotka tekevät talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä, tulee olla Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antama laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista koskeva testitodistus. Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että yli 50 henkilön tarpeisiin tai yli 10 kuutiometriä päivässä talousvettä toimittavassa laitoksessa työskentelevät, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevät henkilöt suorittavat hyväksytysti laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista arvioivan testin. Testin suorittaneille annettava todistus olisi voimassa 5 vuotta.

Testin hyväksytysti suorittaminen edellytetään myös niiltä henkilöiltä, jotka eivät ole talousvettä toimittavan laitoksen palkkalistoilla, mutta tekevät laitoksella talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä esimerkiksi ostopalveluna. Testitodistusta ei edellytetä kuitenkaan esimerkiksi talousvettä toimittavan laitoksen toimistohenkilökunnalta tai henkilöltä, joka suorittaa laitoksessa pelkästään rutiininomaista mittarien lukemista ja tulosten kirjaamista. Velvoitteet koskevat lähinnä kunnallisia vesilaitoksia, mutta voivat liittyä yksityiseenkin yritystoimintaan nimenomaan ostopalveluiden hankkimisen kautta.

28 a §
Allasvesihygieeninen osaaminen

Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että tässä laissa tarkoitetussa uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevillä, allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä henkilöillä on laitosteknistä ja allasvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antama todistus. Todistus annetaan henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti laitosteknistä ja allasvesihygieenistä osaamista arvioivan testin. Todistus on voimassa viisi vuotta.

Tarkempia säännöksiä testitodistuksesta sekä laitosteknisestä ja allasvesihygieenisestä osaamisesta annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

Selostus:

Lakiin on lisätty uusi 28 a §, jossa säädettäisiin uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevien, allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevien henkilöiden pätevyysvaatimuksista. Kaikilla uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevillä henkilöillä, jotka tekevät allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä, tulisi olla Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antama laitosteknistä ja allasvesihygieenistä osaamista koskeva testitodistus. Pykälän 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huolehdittava siitä, että uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevät, allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevät henkilöt suorittavat hyväksytysti laitosteknistä ja allasvesihygieenistä osaamista arvioivan testin.

Testin hyväksytysti suorittaminen edellytettäisiin kaikilta uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (315/2002) soveltamisalaan kuuluvissa uimahalleissa, kylpylöissä tai vastaavissa laitoksissa työskenteleviltä, allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekeviltä henkilöiltä. Testin hyväksytysti suorittaminen edellytettäisiin myös niiltä henkilöiltä, jotka eivät ole uimahallin, kylpylän tai vastaavan laitoksen palkkalistoilla, mutta tekevät laitoksella allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä esimerkiksi ostopalveluna. Testitodistusta ei edellytetä kuitenkaan henkilöltä, joka toimii 1 momentin mukaisessa laitoksessa pelkästään esimerkiksi siistijänä, uimaopettajana, uinnin valvojana tai lippukassan hoitajana.

47 §
Valvontaviranomaisen ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuus

Kunnan terveydensuojeluviranomaisella on oikeus saada kunnan, valtion ja kirkon viranomaiselta kunnan terveydensuojelun kehittämisen ja valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen sekä lääninhallitus ovat velvollisia pyydettäessä toimittamaan korvauksetta Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja sekä valvontaa koskevia muita tietoja tämän lain mukaisen valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten.

Valvontaviranomaisen on toimitettava 2 momentissa tarkoitetut tiedot Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen määräämällä tavalla.

Tarkempia säännöksiä valvontaviranomaisen ilmoitus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Selostus:

Pykälä on muutettu siten, että siinä tarkennetaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvollisuuksia antaa valvontaa koskevia tietoja valtion viranomaiselle. Samalla säädetään lääninhallituksen velvollisuudesta antaa ohjausta ja valvontaa koskevia tietoja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle. Pykälän 2 momentin mukaan kunnanterveydensuojeluviranomaisten ja lääninhallitusten tulee pyydettäessä toimittaa korvauksetta Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle tarkastuksia, valvontatoimenpiteitä, valvontahenkilöstöä, maksuja sekä valvontaa koskevia tietoja tämän lain mukaisen valvonnan ohjausta, seurantaa, raportointia ja tilastointia varten. Koska Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus on vuoden 2003 alusta ollut ainoa valtakunnallisesti terveydensuojelun toimeenpanoa ohjaava valtion viranomainen, säädetään kunnan ja lääninhallituksen velvollisuudesta antaa valvontaa koskevia tietoja ainoastaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle.

Pykälän 3 momentin mukaan valvontaviranomaisen tulee toimittaa 2 momentissa tarkoitetut tiedot Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen määräämällä tavalla. Ympäristöterveydenhuollon vastuuministeriöiden (sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö) ja keskusvirastojen (Elintarvikevirasto, Kuluttajavirasto ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus) yhteistyönä on käynnissä ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmän kehittämishanke, jonka tavoitteena on kehittää valtakunnallinen ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmä, joka on yhteensopiva kuntien käyttämien valvontakohdetietojärjestelmien kanssa. Jotta järjestelmä toimisi jatkossa moitteettomasti tulisi kunnista yhteiseen järjestelmään tulevan tiedon olla perusteiltaan yhdenmukaista. Yhteisistä järjestelmään liittyvistä perusteista sovitaan kuntien ja keskusvirastojen kesken. Järjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että tiedot yhteiseen järjestelmään toimitetaan jatkossa Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen määräämällä tavalla.

50 §
Maksut

---------------------------------------

Kunnan on perittävä toiminnanharjoittajalta tämän lain mukaisista käsittelemistään ilmoituksista, hakemuksista, 6 §:ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta sekä tutkimuksista hyväksymänsä taksan mukainen maksu.

Toiminnanharjoittajalta on lisäksi perittävä maksu valvontatoimenpiteistä, jotka liittyvät:

1) 6 §:ssä tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvontaan silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen;
2) 13 §:n ja 14 §:n 2 momentin nojalla tehtyjen ilmoitusten perusteella annettujen määräysten valvontaan;
3) 18 §:n nojalla tehdyn hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvontaan sekä 20 §:ssä edellytettyyn talousveden laadun valvontaan ja tarkkailuun; sekä
4) 29 §:ssä edellytettyyn uimaveden säännölliseen valvontaan.

---------------------------------------

Selostus:

Pykälän 2 momenttia on muutettu siten, että kunnan on perittävä kunnan hyväksymän taksan mukainen maksu lain 13 §:n mukaisten ilmoitusten käsittelyn lisäksi myös kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta. Maksu voidaan periä kuitenkin vain sellaisista säännöllisesti suoritettavista tarkastuksista ja näytteenotosta, jotka voidaan ennakolta suunnitella esimerkiksi kuluvaa vuotta seuraavaksi vuodeksi ja joista on säädetty tämän lain 6 §:ssä mainitulla valtioneuvoston asetuksella. Maksua ei siis voi periä ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden, eikä valitustapausten selvitystyöhön tarvittavista tarkastuksista ja näytteenotosta. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen kuntien toimeenpanemiksi esittämistä näytteenottoprojekteista aiheutuvat kustannukset maksaisi pääsääntöisesti valtio.

Pykälän 3 momenttia on muutettu lisäksi siten, että kunnan olisi perittävä maksu myös 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen.

52 §
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ja lääninhallituksen määräykset

Milloin 51 §:ssä tarkoitettu terveyshaitta ulottuu laajalle alueelle tai muutoin on erityisen merkityksellinen, Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus tai läänin alueella lääninhallitus voi antaa määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveydellisen haitan poistamiseksi tai sen syntymisen ehkäisemiseksi.

Selostus:

Pykälä on muutettu kokonaisuudessaan siten, että kiireellisissä tapauksissa ja tapauksissa, joissa terveyshaitta ulottuu laajalle alueelle tai on erityisen merkityksellinen, voi valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön sijasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus tai läänin alueella lääninhallitus antaa määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan poistamiseksi tai sen syntymisen ehkäisemiseksi.

56 §
Muutoksenhaku

---------------------------------------

Muutosta 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua valvontasuunnitelmaa sekä 51 §:n 3 momentissa tarkoitettua terveydensuojelujärjestystä ja 50 §:n 2 momentissa tarkoitettua taksaa koskevaan päätökseen haetaan noudattaen, mitä muutoksenhausta kuntalaissa (365/1995) säädetään.

Selostus:

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka koskisi muutoksenhakua 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaa koskevaan päätökseen. Säännöksen mukaan muutosta kyseiseen päätökseen haettaisiin noudattaen mitä muutoksenhausta kuntalaissa (365/1995) säädetään. Säännöksellä tarkoitetaan, että muutoksenhaku päätöksestä toteutetaan kunnallisvalituksena. Kunnallisvalitus on kansalaisvalitus, jonka asianosaisen lisäksi jokainen kunnan jäsen voi tehdä. Kunnallisvalituksen voi perustaa vain päätöksen laillisuusvirheeseen. Kunnallisvalitus voi johtaa vain päätöksen kumoamiseen ja asian palauttamiseen kuntaan.

57 §
Täytäntöönpano

---------------------------------------

Tämän lain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua valvontasuunnitelmaa koskeva päätös on muutoksenhausta huolimatta täytäntöönpanokelpoinen, ellei valitusviranomainen toisin päätä.

Selostus:

Valvontasuunnitelmaa koskeva päätös on suoraan täytäntöönpanokelpoinen muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin päätä.

59 a §
Testi ja testaaminen

Tämän lain 20 b ja 28 a §:ssä tarkoitettuja testejä voivat järjestää Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen hyväksymät testaajat. Testaajaksi hyväksytään henkilö:

1) jolla on 7 §:n 3 momentissa määritelty koulutus sekä talous- ja allasveden laatuun sekä tekniikkaan liittyvä asiantuntemus ja kokemus; tai
2) joka on tutkinnon ja aineenhallinnan osalta kelpoinen korkeakoulun tai opetushallituksen toimialaan kuuluvan oppilaitoksen vesilaitostekniikkaan taikka talous- ja allasvesihygieniaan liittyvän lehtorin tai opettajan virkaan.

Testi suoritetaan testiin osallistuvan valinnan mukaan joko suomeksi tai ruotsiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus voi määrätä testin laatimisesta, testin hyväksyttävän suorittamisen arvioinnista ja testitodistuksen sisällöstä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus valvoo testaajien toimintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus voi peruuttaa testaajan hyväksynnän, jos testaaja rikkoo olennaisesti toimintaansa koskevia säännöksiä eikä ole korjannut toimintaansa Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen kehotuksesta huolimatta asetetussa määräajassa.

Testaajalla on oikeus periä testistä maksu, joka vastaa enintään testin järjestämisestä aiheutuvia todellisia kustannuksia. Tämän pykälän mukaisia tehtäviä suorittavaan testaajaan sovelletaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään virkamiehen esteellisyydestä.

Tarkempia säännöksiä testaajan kelpoisuudesta ja testaajaksi hyväksymisen edellytyksistä annetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

---------------------------------------

Selostus:

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 59 a §, jossa säädettäisiin 20 a §:ssä ja 28 a §:ssä tarkoitettujen testien järjestämisestä. Pykälän 1 momentin mukaan testejä voivat järjestää Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen hyväksymät testaajat. Testaajan kelpoisuudet täyttäisi henkilö, jolla on lain 7 §:n 3 momentissa määritelty koulutus sekä talous- ja allasveden laatuun ja tekniikkaan liittyvä asiantuntemus ja kokemus tai joka on tutkinnon tai aineenhallinnan osalta kelpoinen korkeakoulun tai Opetushallituksen toimialaan kuuluvan oppilaitoksen vesilaitos- tai allasvesitekniikkaan taikka talous- tai allasvesihygieniaan liittyvän lehtorin tai opettajan virkaan.

Testi voidaan suorittaa testiin osallistuvan valinnan mukaan joko suomen tai ruotsin kielellä. Lisäksi pykälän 2 momentin mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus voi määrätä testien laatimisesta, testin hyväksyttävän suorittamisen arvioinnista ja testitodistuksen sisällöstä. Pykälän 3 momentissa säädetään testaajien toiminnan valvonnasta sekä testaajaksi hyväksynnän peruuttamisesta. Testaajalla on pykälän 4 momentin mukaan oikeus periä testistä maksu, joka vastaa enintään testin järjestämisestä aiheutuvia todellisia kustannuksia. Maksu kohdistuisi käytännössä siihen toiminnanharjoittajaan, jonka palveluksessa testiin osallistuva työskentelee. Testaaja voi ottaa huomioon testimaksun suuruutta märitettäessä muun muassa testitilan vuokran, valvojien palkkiot, testien tarkastamistyön sekä muut testin järjestämisestä aiheutuvat hallinnolliset kulut.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksella tulee olla 4 a §:ssä tarkoitettu valtakunnallinen valvontaohjelma valmiina viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2007. Kunnalla tulee olla 6 §:n 2 momentin mukainen valvontasuunnitelma viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2008. Kunta voi aloittaa 50 §:n 2 momentin ja 3 momentin 1 kohdan mukaisten maksujen perimisen hyväksyttyään valvontasuunnitelman, mutta kuitenkin aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Lain 20 b, 28 a ja 59 a §:n mukainen testausjärjestelmä tulee olla 20 b ja 28 a §:ssä tarkoitettujen henkilöiden käytettävissä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2007. Talousvettä toimittavalla laitoksella työskentelevällä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevällä tulee olla 20 b §:ssä tarkoitettu todistus hyväksytysti suoritettuna viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2008. Uimahallissa, kylpylässä tai vastaavassa laitoksessa työskentelevällä, allasveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevällä tulee olla 28 a §:ssä tarkoitettu todistus hyväksytysti suoritettuna viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2008.

Selostus:

Pykälä sisältää asetuksen muutosten voimaantulosäännöksen.

 

Asianajaja, LL.M Sanna Suvanto
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy

Edelliselle sivulle