Rikoslain (39/1889) 44 luvun 11 ja 12 § muutetaan vastaamaan uutta lakia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. Muutokset ovat tulleet voimaan 1.7.2005.

 

44 luku
Terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista rikoksista

11 §
Räjähderikos

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) taikka sen nojalla annetun säännöksen, kiellon tai määräyksen vastaisesti taikka ilman mainitussa laissa edellytettyä lupaa tai ilmoitusta taikka lupaa tai ilmoitusta koskevassa päätöksessä asetettujen ehtojen, rajoitusten tai kieltojen vastaisesti

1) harjoittaa vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia taikka siirtää vaarallista kemikaalia,

2) valmistaa, tuo maahan, käyttää, siirtää, saattaa markkinoille, luovuttaa, pitää hallussaan, varastoi, säilyttää tai hävittää räjähdettä,

on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, räjähderikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Räjähderikoksesta tuomitaan myös se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 1 momentissa mainitun lain tai sen nojalla annetun säännöksen vastaisesti tuo maahan, käyttää, luovuttaa, saattaa markkinoille, asentaa tai huoltaa räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävää laitetta tai suojausjärjestelmää taikka muuta 1 momentissa mainitun lain 5 luvussa tarkoitettua tuotetta siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai siitä on vaaraa toisen omaisuudelle.

Räjähderikoksena ei pidetä 1 momentissa tarkoitettua vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain taikka sen nojalla annetun säännöksen, kiellon tai määräyksen vastaista räjähteen hallussapitoa, jos tällaisen räjähteen hallussapitäjä oma-aloitteisesti ilmoittaa räjähteestä poliisille ja luovuttaa sen poliisin haltuun.

Selostus:

Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin nykyiseen tapaan räjähderikoksesta. Viittaus räjähdysvaarallisista aineista annettuun lakiin korvattaisiin viittauksella vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettavaan lakiin. Tosiasiallisesti pykälän soveltamisala laajeni hieman nykyisestä ja vastaavasti rikoslain 44 luvun 1 §:n soveltamisala supistuu, koska kemikaalilaista on tarkoitus kumota terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia koskevat säännökset, jotka kuuluvat uuden lain soveltamisalaan.

Pykälän 1 momentin nojalla rangaistavaa on, jos tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta toimii vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettavan lain taikka sen nojalla annetun säännöksen, kiellon tai määräyksen vastaisesti. Valvontaviranomainen voi asettaa kieltoja muun muassa mainitun lain 106, 109 ja 111 §:n nojalla sekä antaa yksittäistapauksia koskevia määräyksiä 105—108 ja 110 §:n nojalla. Pelastusviranomainen voi mainitun lain 36 §:n nojalla antaa yksittäistapauksessa vaarallisten kemikaalien säilytystä koskevia määräyksiä ja 92 §:n nojalla ilotulitteiden käyttöä koskevia, paikallisista olosuhteista johtuvia määräyksiä.

Rikoksen tekotavat on kuvattu ottaen huomioon uudessa laissa käytetyt käsitteet. Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa säädetään vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Laissa säädetään myös räjähteille asetettavista vaatimuksista ja räjähteiden valmistuksesta. Sen sijaan vaarallisia kemikaaleja koskevat vaatimukset kuuluvat kemikaalilain soveltamisalaan. Tästä syystä 1 momentin 1 ja 2 kohtien tekotavat eroavat toisistaan.

Räjähderikoksen tunnusmerkistö ei edelleenkään edellyttäisi, että teko olisi omiaan aiheuttamaan vaaraa, koska säännösten vastaisen toiminnan vaarallisuus on siinä määrin ilmeistä, ettei erillistä vaarakriteeriä säännöksessä tarvita. Syyksiluettavuusvaatimuksena on edelleen tahallisuus tai törkeä huolimattomuus, ja rangaistusasteikko sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Pykälän 2 momentin mukaan räjähderikos voisi tulla kysymykseen myös silloin, kun vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 5 luvussa tarkoitettuja tuotteita tuodaan maahan, käytetään, myydään tai muuten luovutetaan, asennetaan tai huolletaan mainitun lain tai sen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen vastaisesti. Kyseisiä tuotteita olisivat räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävät laitteet ja suojausjärjestelmät, kaasulaitteet, aerosolit ja palavan nesteen säiliöt. Ne kuuluvat jo nykyisin räjähderikoksia koskevan säännöksen soveltamisalaan. Nykysäännöstä kuitenkin tarkennettaisiin siten, että rangaistavia ovat vain teot, jotka ovat omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai joista on vaaraa toisen omaisuudelle.

Räjähderikos olisi toissijainen, jos muualla laissa säädetään ankarampi rangaistus. Säännöksen toissijaisuus voi olla merkityksellinen tarkasteltaessa teon suhdetta lähinnä rikoslain 34 luvussa tarkoitettuihin yleisvaarallisiin rikoksiin tai 48 luvussa tarkoitettuihin ympäristörikoksiin.

12 §
Varomaton käsittely

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta lain tai lain nojalla annetun säännöksen vastaisesti taikka muuten varomattomalla tavalla käyttää, käsittelee tai säilyttää

1) ampuma-asetta, tulta tai räjähdettä,

2) terveydelle tai ympäristölle vaarallista taikka palo- ja räjähdysvaarallista kemikaalia tai muuta vastaavaa ainetta taikka räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävää laitetta tai suojausjärjestelmää taikka muuta vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 5 luvussa tarkoitettua tuotetta taikka

3) radioaktiivista ainetta tai säteilylaitetta siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle taikka että siitä on vaaraa toisen omaisuudelle, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, varomattomasta käsittelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

---------------------------------------

Selostus:

Pykälään ei ehdoteta sisällöllisiä muutoksia, vaan käytettyjen käsitteiden tarkistamista. Pykälän johdantolauseesta poistetaan viittaus yleiseen tai yksittäistapauksia koskevaan määräykseen. Pykälän 1 kohdan mukaan rangaistusseuraamus varomattomasta käsittelystä on mahdollista käytettäessä, käsiteltäessä tai säilytettäessä ampuma-asetta tai tulta, mutta räjähdysvaarallisten aineiden ja tuotteiden sijasta luettelossa mainittaisiin räjähteet. Räjähteistä säädetään tarkemmin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta annettavassa laissa. Sen nojalla räjähteillä tarkoitettaisiin räjähdysainetta ja räjähdysainetta sisältävää esinettä tai välinettä sekä muuta ainetta, esinettä tai välinettä, joka on valmistettu tuottamaan räjähdyksen tai pyroteknisen ilmiön.

Pykälän 2 kohdassa viitataan aiempaan tapaan terveydelle ja ympäristölle vaarallisiin sekä palo- ja räjähdysvaarallisiin kemikaaleihin tai muihin vastaaviin aineisiin. Lisäksi 2 kohtaa täydennettäisiin viittaamalla vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 5 luvussa tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka on lueteltu 11 §:n perustelujen yhteydessä. Muutoin – esimerkiksi pykälän tunnusmerkistöön, rangaistussäännöksen toissijaisuuteen tai sovellettavaan rangaistusasteikkoon – ei ehdoteta muutoksia. Varomattomana käsittelynä jäisi siten edelleen rangaistavaksi vain muu kuin 11 §:ssä mainittu varomattomuus, esimerkiksi perustasoinen huolimattomuus vaarallisten kemikaalien tai räjähteiden käsittelyssä siten, että teko olisi kuitenkin omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai siitä olisi vaaraa toisen omaisuudelle.

 

Asianajaja, LL.M Sanna Suvanto
Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy