Ympäristönsuojelulain (86/2000) 96 §:n 2 momenttia on muutettu ja samaan lakiin lisätty 43 §:ään uusi 4 momentti sekä uusi 64 a, 110 a ja 110 b §. Muutokset liittyvät suuria polttolaitoksia koskevan ns. LCP-direktiivin täytäntöönpanoon Suomessa. Lainmuutokset ovat tulleet voimaan 20. marraskuuta 2002.

Muut LCP-direktiivin sisältövaatimukset on tarkoitus antaa erillisellä asetuksella, joka julkaistaneen aivan lähiaikoina.

43 §
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

— — — — — — — — — — — — —

Polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitoksen ja kaasuturbiinin lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mahdollisuus sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, jos se on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Tarkastelussa on lähtökohtana tilanne energiamarkkinoilla ja energian jakelussa.

Selostus

Pilaantumisen ehkäisemiseksi annettuja lupamääräyksiä koskevaan 43 §:ään on lisätty loppuun uusi 4 momentti. Siinä todetaan että suurien, yli 50 MW polttolaitosten lupamääräysten antamisessa on otettava huomioon mahdollisuus sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, jos se on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Muutoksen tarkoitus on täydentää ympäristönsuojelulaissa jo aiemmin ollutta velvoitetta energiatehokkuuden huomioon ottamisesta. Energiatehokkuuden vaatimus pitää asiallisesti ottaen jo sinällään sisällään velvoitteen yhteistuotannon edistämiseen suurissa polttolaitoksissa. Tämä asia on haluttu kuitenkin lisätä ympäristönsuojelulakiin erikseen LCP-direktiivin mahdollisimman selkeän täytäntöönpanon varmistamiseksi.

Vaatimusta sovelletaan 20.11.2002 jälkeen toimintansa aloittaviin yli 50 MW polttolaitoksiin sekä laitoksiin, joiden ympäristölupaa on muutettava mainitun ajankohdan jälkeen sen vuoksi, että laitoksen polttoainetehoa lisätään vähintään 50 megawatilla.

64 a §
Poikkeukselliset tilanteet eräissä polttolaitoksissa

Polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitoksen tai kaasuturbiinin toiminnanharjoittajan on ilmoitettava viipymättä alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriöistä ja rikkoontumisista sekä polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä. Ilmoittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Alueellinen ympäristökeskus voi ilmoituksen johdosta antaa ilmoituksen tehneen toiminnanharjoittajan toimintaa koskevia määräyksiä taikka kieltää tai keskeyttää toiminnan, jos se on tarpeen tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/80/EY velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin ympäristökeskuksen tässä tarkoitetun toimivallan käyttämisestä.

Selostus

Uusi 64a § koskee poikkeuksellisia tilanteita yli 50 MW polttolaitoksissa ja kaasuturbiineissa. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava välittömästi puhdistinlaitteiden häiriöistä ja rikkoontumisista sekä häiriöistä polttoaineen saatavuudessa. Tarkempia tietoja ilmoitusvelvollisuudesta on tarkoitus antaa myöhemmin asetuksella.

Alueellisille ympäristökeskuksille annetaan mahdollisuus kieltää tai keskeyttää laitoksen toiminta poikkeustilanteissa, mikäli se katsotaan ilmansuojelun kannalta tarpeelliseksi.

Tässä pykälässä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus on ainoastaan suuria polttolaitoksia koskeva erityisvelvoite, joka täydentää ympäristönsuojelulain 62 §:n perusvaatimusta poikkeustilanteissa viranomaisille ilmoitettavista tiedoista.

96 §
Muutoksenhaku

— — — — — — — — — — — — —

Valtioneuvoston ja ympäristöministeriön päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Ajoneuvohallintokeskuksen tyyppihyväksyntää koskevasta päätöksestä valitetaan siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

— — — — — — — — — — — — —

Selostus

Valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmän muuttamisen seurauksena ympäristönsuojelulakiin on lisätty säännös, jossa todetaan, että myös valtioneuvoston päätöksistä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttölain mukaisesti. Tämä täydennys ei liity LCP-direktiivin täytäntöönpanoon.

110 a §
Valtioneuvoston päätös ympäristönsuojeluvaatimuksista tietyllä toimialalla sekä sen suhde ympäristölupaan

Valtioneuvosto voi päättää orgaanisten liuottimien käytöstä tietyissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun neuvoston direktiivin 1999/13/EY ja tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/80/EY ympäristönsuojeluvaatimusten täytäntöönpanemiseksi tiettyihin toiminnanharjoittajiin kohdistuvasta yhteisestä velvoitteesta vähentää päästöjä ja velvoitteen yksityiskohtaisesta kohdistumisesta kuhunkin toiminnanharjoittajaan tietyllä toimialalla sekä näiden velvoitteiden muuttamisesta tarvittaessa.

Jos valtioneuvosto ei ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua päätöstä, toiminnanharjoittajien velvoitteet vähentää päästöjä perustuvat direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettuun valtioneuvoston asetukseen.

Jos valtioneuvoston päätös poikkeaa tämän lain nojalla annetusta ympäristöluvasta, on noudatettava valtioneuvoston päätöstä. Lupamääräys voi olla valtioneuvoston päätöstä ankarampi, jos se on tarpeen luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi tai valtioneuvoston asetuksella annettujen ympäristön laatuvaatimusten turvaamiseksi.

Valtioneuvoston päätös on annettava tiedoksi siten kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Selostus

Ympäristönsuojelulakiin on lisätty uusi 110 a §, jonka mukaan valtioneuvosto voi päätöksellään määrätä VOC-direktiivin ja LCP-direktiivin ympäristönsuojeluvaatimusten täytäntöönpanemiseksi

1) toiminnanharjoittajien yhteisestä velvoitteesta vähentää päästöjä ja

2) tämän velvoitteen yksityiskohtaisesta kohdistumisesta kuhunkin yksittäiseen toiminnanharjoittajaan tietyllä toimialalla.

Tällaisella päätöksellä voitaisiin ottaa käyttöön VOC-direktiiviin ja LCP-direktiiviin sisältyvä mahdollisuus toteuttaa tietyn toimialan useiden toiminnanharjoittajien  päästövähennysvelvoitteita kansalliseen suunnitelmaan perustuen kaikkia toiminnanharjoittajia koskevien raja-arvojen sijasta. Päätöksen kohteena olevien laitosten päästöjen olisi vähennyttävä samassa aikataulussa ja saman verran kuin  jos laitoksissa noudatettaisiin alkuperäisiä päästöjen raja-arvoja.

110 a §:n 3 momentissa säädetään valtioneuvoston päätöksen määräysten suhteesta ympäristölupaan. Valtioneuvoston päätöstä on noudatettava, jos siinä annetaan ympäristönsuojelulain nojalla jo aikaisemmin annetusta luvasta poikkeavia määräyksiä. Valtioneuvoston päätöksessä voidaan yleisesti ottaen antaa luvan määräyksiä ankarampia tai lievempiä määräyksiä. Tällä ehdotuksella varmistetaan valtioneuvoston päätöksen etusija myös siinä todennäköisesti varsin harvinaisessa tilanteessa, että ympäristöluvan lupamääräys olisi valtioneuvoston päätöksen määräystä ankarampi. Lupamääräys voisi kuitenkin näissäkin tilanteissa olla edelleen valtioneuvoston päätökseen sisältyvää määräystä ankarampi luvan myöntämisen edellytysten täyttämiseksi tai asetuksella annetun ympäristön laatuvaatimuksen turvaamiseksi.

110 b §
Valtioneuvoston päätöksen valmistelu

Toiminnanharjoittajia edustava tai niiden nimeämä elin tai taho voi tehdä ehdotuksen 110 a §:ssä tarkoitetuksi valtioneuvoston päätökseksi tai sen muuttamiseksi. Kirjallinen ehdotus toimitetaan ympäristöministeriölle. Valtioneuvoston päätöstä valmisteltaessa on niille, joiden etua tai oikeutta asia koskee, varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Toiminnan sijaintikunnalta ja vaikutusalueen kunnilta, asianomaisilta alueellisilta ympäristökeskuksilta sekä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettäviltä tahoilta on pyydettävä lausunto. Lisäksi 92 §:ssä tarkoitetulle rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle on varattavatilaisuus tulla kuulluksi päätöstä valmisteltaessa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 110 a §:ssä tarkoitetun valtioneuvoston päätöksen valmistelussa noudatettavista aikamääristä ja seikoista, jotka on käytävä ilmi valtioneuvoston päätöksestä, sekä valtioneuvoston päätöksen täytäntöönpanon valvonnasta.

Selostus

Valtioneuvoston päätöksen valmistelusta säädetään uudessa 110 b §:ssä. Ensimmäisen momentin mukaan ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi voi laatia niitä toiminnanharjoittajia edustava tai niiden nimeämä elin tai taho, joita valmisteltava valtioneuvoston päätös tulisi koskemaan. Tällainen taho voisi esimerkiksi olla toiminnanharjoittajia edustava teollisuus- tai toimialajärjestö (esimerkiksi TT tai joku sen jäsenjärjestö). Ehdotus valtioneuvoston päätökseksi tai sen muuttamiseksi tulisi toimittaa kirjallisena ympäristöministeriölle.

Valtioneuvoston päätöstä valmisteltaessa on  niille, joiden etua tai oikeutta asia koskee, varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Toiminnan sijaintikunnalta ja vaikutusalueen kunnilta, asianomaisilta alueellisilta ympäristökeskuksilta sekä asetuksella tarkemmin säädettäviltä tahoilta on pyydettävä lausunto. Rekisteröidyille yhdistyksille ja säätiöille, joista säädetään lain 92 §:ssä, olisi myös varattava tilaisuus tulla kuulluksi päätöstä valmisteltaessa. Näillä tarkoitetaan toiminnan vaikutusalueella toimivia yhdistyksiä, joiden toiminta liittyy ympäristön- tai luonnonsuojeluun.

Jatkossa on tarkoitus antaa erillinen asetus siitä, millainen aikataulu tällaisen asetuksen valmistelulla tulisi olla. VOC-direktiivi ja LCP-direktiivi asettavat omia aikarajojaan kansallisten suunnitelmien laatimiselle. Samaisessa asetuksessa on tarkoitus luetella myös ne seikat, jotka on käytävä ilmi toimialajärjestön valmistelemasta valtioneuvoston päätöksestä. Päätöksessä tulisi muun muassa määritellä toiminnot, joita se koskee, ilmoittaa niiden laitosten kokonaispäästöt, joita päätös koskee, määritellä saavutettava päästöjen vähenemä sekä selvittää päästövähennysten toteuttamiseksi tarvittavat toimet. Valtioneuvoston päätöksen täytäntöönpanon tarkemmasta valvonnasta ympäristönsuojelulain mukaisesti säädettäisiin myös asetuksella. VOC-direktiivi edellyttää, että kansallisen suunnitelman toteutumisen seurantaa varten nimetään viranomainen.

OTK Sanna Suvanto-Luomala
Asianajotalo ANPR Oy