Edilexissä on huoltokatko keskiviikkona 18.9.2019. Palvelussa on tilapäisiä häiriöitä kello 7.00-8.00 välisenä aikana. Pahoittelemme huoltokatkosta aiheutuvaa haittaa.

Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Eduskunnan viikko 7/2003

AINOAN KÄSITTELYN ASIAT

Maanantai 10.2.2003

Valtioneuvoston asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston Angolaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä annetun asetuksen kumoamisesta

A 4/2002 vp, UaVM 35/2002 vp

Hyväksyttiin

Pankkivaltuuston ajankohtaiskertomus 6.11.2002

K 15/2002 vp, VaVM 45/2002 vp

Hyväksyttiin

Tiistai 11.2.2003

Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 2001

K 16/2002 vp, VaVM 44/2002 vp, (mietintöön sisältyy 1 vastalause)

Hyväksyttiin

Perjantai 14.2.2003

Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 2001

Kertomus K 3/2002 vp, Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 12/2002 vp

Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 27/2002 vp

Hyväksyttiin

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 2000

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 2001

Kertomus K 14/2001 vp, 14/2002 vp

Perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 15/2002 vp

Hyväksyttiin

Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuodelta 2000

Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuodelta 2001

Kertomus K 12/2001 vp, 12/2002 vp, PeVM 16/2002 vp

Hyväksyttiin

Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2001

K 10/2002 vp

SiVM 20/2002 vp

Hyväksyttiin

TOISEN KÄSITTELYN ASIAT

Maanantai 10.2.2003

Hallituksen esitys laiksi tullilain muuttamisesta

HE 272/2002 vp, VaVM 41/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnässä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta

HE 273/2002 vp, VaVM 42/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

HE 267/2002 vp, HaVM 22/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys palosuojelurahastolaiksi

HE 194/2002 vp, HaVM 23/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta

HE 209/2002 vp, MmVM 15/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laeiksi yrittäjien eläkelain ja sairausvakuutuslain 16 ja 33 §:n muuttamisesta

HE 261/2002 vp, StVM 57/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi Rahoitustarkastuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 175/2002 vp, TaVM 27/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys velan vanhentumista ja julkista haastetta koskevan lainsäädännön uudistamisesta

HE 187/2002 vp, TaVM 28/2002 vp

Hyväksyttiin

Tiistai 11.2.2003

Hallituksen esitys uudeksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

HE 92/2002 vp, PeVM 9/2002 vp, LA 78/2002 vp, TPA 154/2001 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys uskonnonvapauslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 170/2002 vp, PeVM 10/2002 vp, LA 121/2002 vp

Hyväksyttiin

Torstai 13.2.2003

Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta

PNE 2/2002 vp , PeVM 11/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain ja kirjanpitolain 2 luvun 9 §:n muuttamisesta

HE 266/2002 vp, VaVM 43/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäymiskaaren eräiden todistelua, kiireelliseksi julistamista ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta

HE 190/2002 vp, LaVM 30/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi kasvinterveyden suojelemisesta

HE 99/2002 vp, Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 16/2002 vp

Hyväksyttiin

VALIOKUNNISSA VALMISTUNEET MIETINNÖT

SuVM 1/2002 vp - HE 49/2002 vp Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta

Suuri valiokunta yhtyy eduskunnan asiassa tekemään päätökseen. (Valiokuntaneuvos Pekka Nurminen, 432 2065, valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067, eduskuntasihteeri Ari Apilo 432 2102)

PeVM 12/2002 vp - K 3/2002 vp Hallituksen toimenpidekertomus vuodelta 2001

Perustuslakivaliokunta päätti että tämä mietintö lähetetään tiedoksi hallitukselle (Valiokuntaneuvos Jarmo Vuorinen, 432 2044)

PeVM 13/2002 vp - HE 270/2002 vp Hallituksen esitys laiksi valtioneuvostosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtioneuvostosta, joka sisältää keskeiset säännökset valtioneuvoston organisaatiosta, asioiden ratkaisemisesta sekä päätöksentekojärjestyksestä valtioneuvoston yleisistunnossa ja ministeriöissä.

Laissa vahvistetaan pääministerin asemaa. Ministeriöiden johtamisjärjestelmää ehdotetaan vahvistettavaksi siten, että ministerien tueksi voidaan tarvittaessa nimittää valtiosihteerejä. Valtiosihteerien tarve arvioidaan kunkin hallituksen muodostamisen yhteydessä. Valtiosihteeri toimii ministeriön johdossa kansliapäällikön rinnalla. Ministerivaliokuntien asemaa vahvistetaan.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2003 eduskuntavaalien jälkeen nimitetyn uuden hallituksen aloittaessa toimintansa.

Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Jarmo Vuorinen, 432 2044)

PeVM 14/2002 vp - HE 54/2002 vp Hallituksen esitys laiksi sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä, jolla korvataan voimassa olevat painovapauslaki ja radiovastuulaki. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäymiskaarta, esitutkintalakia, yleisistä syyttäjistä annettua lakia, yksityisyyden suojasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta annettua lakia sekä valmiuslakia ja puolustustilalakia. Esitys sisältää ehdotuksen myös laiksi rikoslain 2 luvun 17 §:n kumoamisesta.

Ehdotetulla lailla on tarkoitus antaa perustuslain sananvapaussäännöksen mukaisia tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Lähtökohtana on, että säännökset soveltuisivat samansisältöisinä kaikkiin joukkoviestinnän muotoihin viestien tallennus-, julkaisu- ja jakelutekniikasta riippumatta. Lakiehdotus sisältää säännöksiä julkaisu- ja ohjelmatoiminnan harjoittajan velvollisuuksista, vastine- ja oikaisuoikeudesta, tietolähteen suojasta, julkaistun viestin sisältöön perustuvasta rikos- ja vahingonkorvausvastuusta, pakkokeinoista sekä seuraamuksista ja syyteoikeudesta.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Sami Manninen, 432 2077)

PeVM 15/2002 vp - K 14/2001 vp, K 14/2002 vp Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 2000

Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toiminnastaan vuonna 2001

Perustuslakivaliokunta ehdotti että eduskunta hyväksyy kertomuksen ja että tämä mietintö lähetetään tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehelle, hallitukselle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille.

(Valiokuntaneuvos Jarmo Vuorinen, 432 2044)

PeVM 16/2002 vp - K 12/2001 vp, K 12/2002 vp Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuodelta 2000

Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnoista vuodelta 2001

Perustuslakivaliokunta ehdotti että eduskunta hyväksyy kertomuksen ja että tämä mietintö lähetetään tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehelle, hallitukselle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille.

VaVM 46/2002 vp - HE 271/2002 vp Hallituksen esitys autoverolain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan autoverolakiin tehtäväksi Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen antaman ratkaisun edellyttämät muutokset käytettynä maahan tuotavien ajoneuvojen veron määräämisessä. Samalla tehtäisiin eräitä muutoksia uusien ajoneuvojen verotukseen.

Sekä uusien että käytettynä maahan tuotavien henkilöautojen verotus perustuisi vastaavan auton yleiseen kuluttajahintaan Suomessa. Muut autoveron alaiset ajoneuvot verotettaisiin edelleen tuontihintaan perustuvalla veromallilla, kuitenkin korjattuna yhteisöoikeuden edellyttämillä muutoksilla. Uusista henkilöautoista kannettavaa autoveroa alennettaisiin nykyiseen verrattuna keskimäärin noin kuudenneksella, jolloin autoveron osuus auton verollisesta kuluttajahinnasta alenisi keskimäärin noin 25 prosenttiin. Eri hintaluokkiin kuuluvien ajoneuvojen keskinäiseen verokohteluun ei tehtäisi olennaisia muutoksia. Bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen keskinäinen verokohtelu säilytettäisiin niin ikään ennallaan. Käytettynä maahan tuotavista ajoneuvoista kannettavan veron suuruus alenisi tuomioistuimen ratkaisussa edellytetyllä tavalla. Tämän lisäksi myös käytettyjen henkilöautojen veroa alennettaisiin vastaavalla tavalla kuin uusienkin henkilöautojen veroa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Eräiltä osin lakia sovellettaisiin jo 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen siten, että lain voimaantulon jälkeen verotusta voitaisiin oikaista tästä lukien uuden lain mukaiseksi. Käytettyjen ajoneuvojen verotusta oikaistaisiin 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen tämän lain mukaiseksi.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, 432 20559

Mietintöön sisältyy edustajien Sakari Smeds /kd, Bjarne Kallis /kd vastalause

HaVM 25/2002 vp - HE 236/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietolakia siten, että siinä otettaisiin huomioon uusi sähköisiin allekirjoituksiin liittyvä yleislaki. Väestötietolakiin ehdotetaan tehtäväksi tästä laista aiheutuvat välttämättömät muutokset. Sähköisiä allekirjoituksia koskevaa lakia sovellettaisiin Väestörekisterikeskuksen toimintaan laissa tarkoitettuja laatuvarmenteita tarjoavana varmentajana. Lisäksi lakia sovellettaisiin Väestörekisterikeskuksen myöntämään, sähköisiin allekirjoituksiin liittyvään varmenteeseen lukuun ottamatta Väestörekisterikeskuksen myöntämän kansalaisvarmenteen tietosisältöä, tallettamista julkiseen hakemistoon ja hakemismenettelyä, joista säädettäisiin väestötietolaissa yleislaista poikkeavasti.

Henkilökorttilakiin ja väestötietolakiin ehdotetaan tehtäväksi muutokset, jotka johtuvat sähköisen asioinnin kehittämistarpeista. Sähköisen asioinnin mahdollistavien korttien määrän lisäämiseen liittyvät muutosehdotukset koskevat sähköisen henkilökortin ja sosiaaliturvakortin yhdistämistä yhdeksi yhteiseksi valtion viranomaisen antamaksi sähköisessä asioinnissa käytettäväksi asiointikortiksi, kortin voimassaoloajan pidentämistä ja hakemismenettelyn helpottamista sekä teknisen osan sisällyttämistä kaikkiin henkilökortteihin.

Sähköisiä allekirjoituksia koskevasta laista aiheutuvat muutokset väestötietolakiin ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Sähköisen asioinnin kehittämistarpeista johtuvat muutokset väestötietolakiin ja henkilökorttilakiin ovat tarkoitetut tulemaan voimaan syksyllä 2003.

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

HaVM 26/2002 vp - HE 93/2002 vp Hallituksen esitys laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa. Ehdotettu laki korvaisi vuonna 1995 annetun lain poliisin henkilörekistereistä. Uuden lain soveltamisala kattaisi poliisin poliisilaissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisten henkilötietojen automaattisen käsittelyn ja muun henkilötietojen käsittelyn silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.

Esityksen lähtökohtana olisi, että myös poliisitoimessa henkilötietojen käsittelyyn sovellettaisiin yleistä henkilötietolakia ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Näistä poikettaisiin ainoastaan silloin, kun se on poliisitoiminnan tehokkuuden turvaamiseksi välttämätöntä. Poikkeukset koskisivat lähinnä arkaluonteisten tietojen keräämistä ja tallettamista, rekisteröidyn tarkastusoikeutta sekä rekisteritietojen käyttöä ja luovuttamista. Laissa säädettäisiin myös henkilörekisterin perustamisesta, rekisterinpitäjästä, poliisin valtakunnallisten henkilörekisterien tietosisällöstä, vihjeluonteisia tietoja sisältävistä epäiltyjen tietojärjestelmästä, Europol-tietojärjestelmästä ja suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä, poliisin henkilörekisterien tietojen säilytysajoista, viranomaisten välisestä teknisen käyttöyhteyden avulla tapahtuvasta henkilörekisteritietojen luovuttamisesta sekä poliisin kansainvälisestä tietojenvaihdosta.

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

HaVM 27/2002 vp - HE 95/2002 vp Hallituksen esitys laiksi tullilain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi henkilörekistereitä koskevia tullilain säännöksiä. Tullilaitoksen käytössä olevia tietojärjestelmiä koskevia säännöksiä täydennettäisiin. Lisäksi lakiin sisältyisi säännökset uudesta rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmää koskevasta tietojärjestelmästä.

Esityksessä ehdotetaan myös, että tullilakiin otettaisiin säännökset televalvonnasta ja että teknisen tarkkailun edellytyksiä tarkennettaisiin. Samalla tehtäisiin eräitä yksittäisiä muutoksia, jotka koskevat tietojen luovuttamista sekä tietojen saamista eräistä rekistereistä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

HaVM 28/2002 vp - HE 20/2002 vp Hallituksen esitys laiksi turvallisuuden edistämistä yleisillä paikoilla koskevien säännösten uudistamiseksi

Esityksessä ehdotetaan, että turvallisuuden edistämiseksi yleisillä paikoilla säädettäisiin erillinen laki, järjestyslaki, johon koottaisiin muusta lainsäädännöstä ja nykyisistä kuntien järjestyssäännöistä asiaa koskevia säännöksiä. Kuntalain 7 §, jonka nojalla kunnat voivat antaa järjestyssääntömääräyksiä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi, kumottaisiin. Lisäksi kumottaisiin järjestyslain voimaantulolla asetus, joka sisältää maaseudun yleisen järjestyssäännön.

Turvallisuuden edistämistä ja yleistä järjestystä koskevia säännöksiä on tällä hetkellä paitsi kuntien järjestyssäännöissä myös rikoslaissa ja eräissä muissa laeissa sekä asetuksessa, joka sisältää maaseudun yleisen järjestyssäännön. Järjestyslaissa kiellettäisiin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiritseminen metelöimällä tai muulla vastaavalla tavalla, uhkaava käyttäytyminen sekä turvallisuuden vaarantaminen ampumalla tai esineitä heittämällä. Samoin kiellettäisiin päihdyttävän aineen nauttiminen taajamassa yleisellä paikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa sekä mainostaminen turvallisuutta vaarantavalla tavalla. Myös muu häiriötä aiheuttava toiminta yleisillä paikoilla, kuten seksuaalipalvelujen ostaminen ja niiden maksullinen tarjoaminen, virtsaaminen ja ulostaminen sekä esitysten järjestäminen vaaraa tai häiriötä aiheuttavalla tavalla kiellettäisiin. Laissa olisi myös säännöksiä kotieläinten ja muiden eläinten pitämisestä.

Lisäksi ehdotetaan, että teräaselaki kumottaisiin ja sen yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät säännökset otettaisiin järjestyslakiin eräiltä osin täsmennettyinä ja täydennettyinä. Laissa kiellettäisiin eräiden vaarallisten esineiden valmistus, maahantuonti ja kauppa sekä hallussapito yleisillä paikoilla. Toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden ja aineiden hallussapito yleisillä paikoilla ilman hyväksyttävää syytä kiellettäisiin.

Ehdotettu järjestyslaki ja muutokset eräisiin muihin lakeihin ovat tarkoitetut tulemaan voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

HaVM 29/2002 vp - HE 72/2002 vp Hallituksen esitys hallintolaiksi ja laiksi hallintolainkäyttölain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi hallintolaki, joka olisi hallinnon toimintaa sääntelevä yleislaki. Lailla edistettäisiin ja toteutettaisiin hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Laki korvaisi vuoden 1982 hallintomenettelylain sekä vuonna 1954 asiakirjain lähettämisestä annetun lain ja vuonna 1966 tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain.

Hallintolakia sovellettaisiin valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa. Lain soveltamisalan piiriin kuuluisivat myös valtion liikelaitokset ja julkisoikeudelliset yhdistykset sekä yksityiset niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä.

Ehdotettu laki sisältäisi kaksi keskeistä asiakokonaisuutta. Ensinnäkin laissa säädettäisiin viranomaisten toimintaan yleisesti sovellettavista hyvän hallinnon perusteista. Laissa vahvistettaisiin viranomaisen harkintavaltaa ohjaavat keskeiset periaatteet. Laissa säädettäisiin myös asioinnin järjestämisen lähtökohdista sekä viranomaisilta edellytettävästä hyvästä kielenkäytöstä. Lisäksi viranomaiselle asetettaisiin nykyistä laajempi velvollisuus antaa asiakkailleen neuvontaa ja edellytettäisiin viranomaisavun antamista toisen viranomaisen pyynnöstä.

Toiseksi laissa säädettäisiin sellaisista hallintoasiassa noudatettavista keskeisistä menettelyllisistä vaatimuksista, jotka olennaisesti vaikuttavat yksityisen asemaan ja oikeussuojaan hallinnollisessa päätöksenteossa. Näihin kuuluvat asianosaisaseman perusteita, hallintoasian vireilletuloa ja asian käsittelyä koskevat säännökset. Lisäksi laissa säädettäisiin asiakirjojen lähettämiseen ja tiedoksiantoon liittyvistä menettelyvaatimuksista.

Ehdotettu laki sisältäisi nykyistä selkeämmät ja täsmällisemmät säännökset asian eri käsittelyvaiheista. Asianosaisasemaan perustuvista menettelyllisistä oikeuksista säädettäisiin pykäläkohtaisesti.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

HaVM 31/2002 vp - HE 196/2002 vp Hallituksen esitys laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kunnallisesta viranhaltijasta. Lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia kuntalaissa säädettyihin henkilöstöä koskeviin säännöksiin. Esitys on laadittu ottaen huomioon erityisesti uuden perustuslain säännökset.

Kunnallisesta viranhaltijasta annettavassa laissa säädettäisiin asioista, joista nykyään säädetään kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvalaissa ja kuntalain 6 luvussa. Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi niistä viranhaltijan oikeusasemaa koskevista asioista, joista nykyään määrätään kunnallisissa virkasäännöissä, mutta joista tulisi säätää lain tasolla. Laki korvaisi kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annetun lain.

Kuntalakiin jäisivät kunnan henkilöstöä koskeva yleinen säännös, jonka mukaan kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsuhteessa kuntaan, sekä viran perustamista ja lakkauttamista koskevat säännökset. Myös kunnanjohtajaa koskevat erityissäännökset säilyisivät edelleen kuntalaissa.

Kuntalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se nykyistä paremmin ilmaisisi, milloin henkilö otetaan virkasuhteeseen. Ehdotuksen mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Säännöksellä ei puututtaisi erityislainsäädännössä oleviin virkasuhteen käyttöä määrittäviin säännöksiin.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen.

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

LaVM 31/2002 vp - HE 52/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi esitutkintalain ja pakkokeinolain sekä eräiden näihin liittyvien lakien muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan lukuisia muutoksia vuonna 1987 säädettyihin esitutkintalakiin ja pakkokeinolakiin. Niihin liittyen ehdotetaan lisäksi tehtäväksi vähäisempiä muutoksia neljään muuhun lakiin.

Lakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Timo Tuovinen, 432 2079)

Mietintöön sisältyy edustajien Toimi Kankaanniemi /kd, Sulo Aittoniemi /alk, Kirsi Ojansuu /vihr, Annika Lapintie /vas , Erkki Kanerva /sd vastalauseet

LaVM 32/2002 vp - VJL 3/2001 vp, HE 27/1999 vp Vahvistamatta jääneenä palautuneet laki rikoslain muuttamisesta, laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain 5 §:n 3 momentin kumoamisesta ja laki ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 8 §:n kumoamisesta (HE 27/1999 vp)

Lakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Timo Tuovinen, 432 2079

Mietintöön sisältyy edustajien Sulo Aittoniemi /alk, ja Seppo Lahtela /kesk vastalause

LaVM 33/2002 vp - HE 45/2001 vp Hallituksen esitys rikosoikeudellista vanhentumista koskevien säännösten uudistamiseksi

Esityksessä ehdotetaan rikosoikeudellista vanhentumista koskevien säännösten uudistamista. Ehdotettu rikoslain 8 luku sisältäisi säännökset syyteoikeuden vanhentumisesta, täytäntöönpanon raukeamisesta ajan kulumisen vuoksi sekä rikoksesta tuomitun kuoleman vaikutuksesta täytäntöönpanoon. Tärkein uudistus olisi mahdollisuus jatkaa syyteoikeuden vanhentumisaikaa eräissä tapauksissa. Esitys on osa rikoslain kokonaisuudistusta.

Ehdotetut säännökset perustuvat eduskunnan hallituksen esityksestä HE 27/1999 vp antamaan vastaukseen EV 6/2001 vp sisältyviin lakeihin, jotka tasavallan presidentti on jättänyt vahvistamatta.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Lakivaliokunta kunnioittavasti ehdotti, että 1.-3. lakiehdotus hylätään. (Valiokuntaneuvos Timo Tuovinen, 432 2079)

Mietintöön sisältyy edustajien Sulo Aittoniemi /alk, ja Seppo Lahtela /kesk vastalause

LaVM 34/2002 vp - HE 216/2001 vp Hallituksen esitys laiksi ulosottolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan uudistettaviksi ulosottolain säännökset tuomiosta ja muista ulosottoperusteista sekä ulosottomenettelystä.

Luonnollista henkilöä koskevalle ulosotolle ehdotetaan enimmäiskestoa. Tuomion ja muun ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika olisi 15 vuotta. Jos kuitenkin velkojana on luonnollinen henkilö tai kysymys on korvauksesta asiassa, jossa on tuomittu vankeutta tai yhdyskuntapalvelua, määräaika olisi 20 vuotta. Määräaikoja sovellettaisiin taannehtivasti enintään kymmenen vuoden ajalta ennen lain voimaantuloa. Muilta osin ulosottoperusteita koskeviin säännöksiin ei ehdoteta merkittäviä asiallisia muutoksia.

Suurin osa esityksen säännöksistä on ulosoton yleisiä menettelysäännöksiä, joita sovelletaan maksuvelvoitteen täytäntöönpanon lisäksi myös luovutus-, tekemis- ja kieltovelvoitteen täytäntöönpanossa, häädössä sekä soveltuvin osin turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanossa. Menettelysäännösten uudistamisella pyritään asiakaskeskeisyyteen ja joustavuuteen ulosottomenettelyssä.

Esitys liittyy ulosoton uuden tietojärjestelmän käyttöön ottamiseen. Uusi tietojärjestelmä mahdollistaa valtakunnallisen ulosottorekisterin perustamisen. Rekisteri luo edellytykset velalliskohtaiselle menettelylle ja sähköiselle asioinnille sekä tekee mahdolliseksi sen, että ulosottoasian vireillepanossa voidaan luopua oikeuspaikkasäännöksistä.

Esitykseen sisältyy lisäksi yhdentoista muun lain muutosehdotukset.

Ehdotetut lait olivat tarkoitetut tulemaan voimaan samanaikaisesti tietojärjestelmän käyttöönottamisen kanssa 1 päivänä maaliskuuta 2003.

Lakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo, 432 2047

Mietintöön sisältyy edustajien Toimi Kankaanniemi /kd, Kari Myllyniemi /kesk, Seppo Lahtela /kesk, Kirsi Ojansuu /vihr, Sulo Aittoniemi /alk, Mauri Salo /kesk, vastalause

LiVM 27/2002 vp - HE 162/2002 vp Hallituksen esitys rautatielaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rautatielaki, laki Ratahallintokeskuksesta, laki Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta ja laki rautatiekuljetuslain 2 §:n muuttamisesta. Rautatielailla kumottaisiin valtion rataverkosta, radanpidosta ja rataverkon käytöstä annettu laki, vuonna 1889 annettu asetus yksityisistä rautateistä yleistä keskuusliikettä varten, samana vuonna annettu laki yleistä keskuusliikettä varten rakennetun yksityisen rautatien laillistuksesta ja kiinnittämisestä sekä luvattoman rautatiealueella kulkemisen ja muun järjestystä häiritsevän toiminnan kieltämisestä rautatiealueella annettu asetus.

Esityksen tavoitteena on panna kansallisesti täytäntöön Euroopan unionin ensimmäinen rautatiepaketti, joka koostuu yhteisön rautateiden kehittämisestä annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä, rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä sekä rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä.

Samalla rautatieliikennettä koskevaa lainsäädäntöä uudistettaisiin myös muutoin ottaen erityisesti huomioon perustuslaista johtuvat voimassa olevan rautatielainsäädännön muutostarpeet.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2003.

Liikennevaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Mika Boedeker, 432 2082)

MmVM 17/2002 vp - HE 157/2002 vp Hallituksen esitys laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan maaseutuelinkeinojen rahoituslakia muutettavaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon uuden perustuslain säännökset perusoikeuksista tukien käyttöä valvottaessa ja tarkastuksia suoritettaessa. Samalla lakia alemman asteisten oikeussääntöjen antamista koskevat valtuutussäännökset saatettaisiin perustuslain mukaisiksi ja hallintotehtävien siirtämistä muille kuin viranomaisille koskevia säännöksiä täsmennettäisiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan lakiin tehtäväksi eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Carl Selenius, 432 2085

Mietintöön sisältyy edustajien Kari Rajamäki /sd, Matti Kangas /vas, Tapio Karjalainen /sd , Esa Lahtela /sd vastalauseet

MmVM 18/2002 vp - HE 158/2002 vp Hallituksen esitys laiksi Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annettua lakia siten, että maa- ja metsätalousministeriö voisi siirtää toimivaltaansa kuuluvia asioita myös yksityisoikeudellisille maatalousalan yhteisöille tuotannon ja tuotteiden valvonnan ja rekisterien ylläpitotehtävien osalta. Valvontoja voisivat suorittaa myös muut viranomaiset kuin maa- ja metsätalousministeriön alaiset organisaatiot. Tarkastusoikeutta koskevat säännökset ehdotetaan muutettaviksi perustuslain kotirauhan suojaa vastaaviksi. Tuensaajan velvollisuuksia ehdotetaan täsmennettäviksi. Viranomaisasemassa toimivien yksityisoikeudellisten yhteisöjen edustajien virkamiesoikeudellinen asema ehdotetaan määriteltäväksi. Maataloushallinnon toteutettu organisaatiouudistus ehdotetaan otettavaksi huomioon. Lain valtuussäännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että ne vastaisivat perustuslain tarkkarajaisuusvaatimuksia. Lisäksi ehdotetaan lakiin tehtäväksi eräitä teknisluonteisia täsmennyksiä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Carl Selenius, 432 2085

SiVM 18/2002 vp - HE 205/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 ja 16 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan perusopetuslakia, lukiolakia ja ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia täydennettäväksi siten, että aiempaa selkeämmin korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemistä ja varhaista puuttumista näihin vaikeuksiin ja että edistetään hyvää oppimista sekä oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Lakeja täydennettäisiin siten, että opetussuunnitelman perusteisiin lisätään oppilas- ja opiskelijahuollon sekä kodin ja koulun yhteistyön keskeiset periaatteet ja lakeihin lisätään oppilashuoltoa ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset.

Perusopetuksessa säädettäisiin oppilaan oikeudesta saada opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa säädettäisiin opiskelijan ohjaamisesta hakeutumaan hänen käytettävissään oleviin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin. Huoltajan mahdollisuuksia valvoa oppivelvollisuuden suorittamista parannettaisiin velvoittamalla opetuksen järjestäjä ilmoittamaan oppilaan luvattomista poissaoloista.

Lasten ja nuorten turvallista opiskeluympäristöä koskevia säännöksiä täydennettäisiin siten, että oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan erillinen suunnitelma, sekä säätämällä järjestyssäännöt pakollisiksi.

Rehtorin ja opettajan valtuuksia järjestyksenpitoon täydennetään. Säädetään eräissä tapauksissa mahdollisuudesta erottamisrangaistuksen täytäntöönpanoon lainvoimaa vailla olevana. Kokeilua ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä tarkistetaan.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Sivistysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Marjo Hakkila, 432 2081

SiVM 19/2002 vp - HE 206/2002 vp Hallituksen esitys ammattikorkeakoululaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ammattikorkeakoululaki ja laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta. Laeilla korvattaisiin nykyisin voimassa olevat ammattikorkeakouluopinnoista vuonna 1995 annettu laki ja ammatillisesta opettajankoulutuksesta vuonna 1996 annettu laki.

Ehdotuksen mukaan ammattikorkeakoululakiin otettaisiin nykyistä selkeämmät säännökset ammattikorkeakoulujen asemasta korkeakoulujärjestelmässä ja ammattikorkeakoulujen tehtävistä. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostaisivat yhdessä korkeakoululaitoksen. Ammattikorkeakoulujen opetus perustuisi ensisijaisesti työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyö palvelisi toisaalta ammattikorkeakouluopintoja ja niiden kehittämistä sekä toisaalta alueellista ja paikallista elinkeino- ja muuta työelämää ja sen kehittämistä.

Ammattikorkeakouluilla olisi ehdotuksen mukaan sisäisissä asioissaan itsehallinto. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjiä ovat kunnat ja kuntayhtymät sekä osakeyhtiöt ja säätiöt. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjähallinnossa päätettäisiin ehdotuksen mukaan keskeisimmistä toiminnallisista ja taloudellisista asioista. Ylläpitäjä päättäisi siten viime kädessä esimerkiksi merkittävistä toiminnan laajennuksista ja strategisista avauksista. Opetuksen järjestämistä ja koulutuksen kehittämistä koskevat asiat kuuluisivat ammattikorkeakoulun sisäisen hallinnon päätettäviin ylläpitäjän hyväksymän talousarvion rajoissa. Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitaisivat hallitus ja rehtori. Hallituksessa olisivat edustettuina ammattikorkeakoulun päätoimiset opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset opiskelijat. Hallitukseen kuuluisi lisäksi elinkeino- ja muuta työelämää ammattikorkeakoulun toimialalla edustavia henkilöitä. Hallituksen puheenjohtajana toimisi rehtori. Rehtorilla olisi yleistoimivalta ammattikorkeakoulun sisäisissä asioissa.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2003

Sivistysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Marjo Hakkila, 432 2081)

Mietintöön sisältyy edustajien Unto Valpas /vas, Tapio Karjalainen /sd, Säde Tahvanainen /sd, Pia Viitanen /sd vastalause

SiVM 20/2002 vp - K 10/2002 vp Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2001

Sivistysvaliokunta ehdotti että mietintö lähetetään Eduskunnan kirjaston hallitukselle.

(Valiokuntaneuvos Marjo Hakkila, 432 2081)

StVM 58/2002 vp - HE 242/2002 vp Hallituksen esitys eläkelainsäädännön muuttamiseksi

Esityksessä ehdotetaan yksityisten alojen työeläkejärjestelmään lainmuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata työntekijöille ja yrittäjille riittävä ansiosidonnainen eläketurva myös tulevaisuudessa. Samalla kun vahvistetaan työeläkejärjestelmän kestävyyttä vastaamaan työelämän muutoksia ja väestön ikääntymisestä aiheutuvia uusia olosuhteita, pyritään myös selkeyttämään työeläkejärjestelmää ja tekemään siitä eläketurvan määräytymisen suhteen nykyistä oikeudenmukaisempi.

Esityksen mukaan työeläke lasketaan kunkin vuoden palkan ja karttumaprosentin perusteella. Siten työeläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi siten, että eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen parantaa eläketurvaa. Työntekijä ja yrittäjä voi jäädä pois töistä 63-vuotiaana, ja eläke laskettaisiin siihen mennessä ansaituista palkoista tai työansioista. Jos hän jatkaa työssä, vanhuuseläkettä karttuu vuodessa 4,5 prosenttia ansioista 68 ikävuoteen saakka. Eläkkeen karttuminen alkaisi 18 ikävuodesta 1,5 prosentin suuruisena. Karttumaprosentti nousisi 53 ikävuodesta 1,9 prosenttiin. Tämän ikäryhmän työntekijät ja yrittäjät osallistuvat parantuvan eläketurvansa kustantamiseen nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla.

Kansaneläkkeen vanhuuseläkkeen saisi edelleen 65 vuotiaana. Kansaneläkkeen määrää ei kuitenkaan vähentäisi se työeläkekarttuma, jota ansaitaan 63 ikävuodesta lähtien. Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa voisi saada 68 ikävuoteen saakka.

Työkyvyttömyyseläke muuttuisi 63 vuoden iässä vanhuuseläkkeeksi. Osa-aikaeläkettä saisi 68 vuoden ikään. Tulevan ajan eläkepalkan laskenta-aika muuttuu. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläketason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan iästä riippuvalla kertoimella, kun viisi vuotta on kulunut eläkkeen alkamisesta. Uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia, varmistetaan kaikkina työuravuosina kertyneen eläketurvan säilyminen. Myös palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen muuttuu siten, että kertyvä eläke lasketaan muiden ansiosidonnaisten etuuksien perusteena olevista ansioista. Valtion varoista karttuu etuutta opiskeluajalta sekä alle kolmivuotiaita lapsia hoitaville vanhemmille 500 euron kuukausiansion mukaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067)

Mietintöön sisältyy edustajien Juha Rehula /kesk, Niilo Keränen /kesk, Inkeri Kerola /kesk, Jaana Ylä-Mononen /kesk, Merikukka Forsius /vihr, Marjatta Stenius-Kaukonen /vas, Marjaana Koskinen /sd, Päivi Räsänen /kd vastalauseet

StVM 59/2002 vp - HE 49/2002 vp Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan, että nykyiset asetustasoiset säännökset sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävistä maksuista sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin. Laissa määriteltäisiin pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevaksi katsottava henkilö, pitkäaikaisen maksun määräytymisperuste, maksun perusteena olevat tulot sekä niistä tehtävät vähennykset. Säännösten asiasisältö säilyisi pääosin ennallaan.

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittäisiin maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, jonka perusteena olisivat pääsääntöisesti hoidossa olevan henkilön käytettävissä olevat tulot. Muutosta nykytilaan merkitsee säännös, jonka mukaan eräissä tilanteissa maksun perusteena olisivat pääsäännöstä poiketen pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön ja hänen puolisonsa yhteenlasketut tulot. Maksu määrättäisiin yhteenlaskettujen tulojen perusteella, jos laitoshoidossa oleva oli välittömästi ennen hoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa ja jos hänen tulonsa ovat suuremmat kuin puolison tulot. Maksua ei kuitenkaan määrättäisi yhteenlaskettujen tulojen perusteella, jos myös puoliso on pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Maksu voisi olla enintään 40 prosenttia yhteenlasketuista kuukausituloista. Laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulisi jättää kuitenkin vähintään 80 euroa kuukaudessa. Puolisolle maksettavaa elatusapua ei enää otettaisi huomioon hoidettavan tulojen vähennyksenä silloin, kun laitoshoidosta perittävä maksu määrätään puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen mukaan.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Siirtymäsäännöksellä säädettäisiin kolmen kuukauden määräaika, jonka kuluessa voimassa olevan lain mukaan määrätyt maksut tulee saattaa ehdotetun lain mukaisiksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067, Valiokuntaneuvos Harri Sintonen, 432 3341)

Mietintöön sisältyy edustajien Timo Ihamäki /kok, Eero Akaan-Penttilä /kok, Sari Sarkomaa /kok, Raija Vahasalo /kok, Pehr Löv /r, Merikukka Forsius /vihr, Päivi Räsänen /kd vastalauseet

TaVM 29/2002 vp - HE 218/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi sähkömarkkinalain sekä maakaasumarkkinalain 4 luvun 6 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan, että sähkönkäyttäjien valinnanvapaus hankkia sähkönsä haluamaltaan toimittajalta ulotetaan kiinteistösähköverkkoihin siltä osin kuin se on käytännössä mahdollista. Kiinteistöverkon haltijalle säädetään velvollisuus sallia kiinteistöverkkoon liittyneelle kuluttajalle mahdollisuus tehdä sähkönmyynti- ja sähkönsiirtosopimus, jossa sähköntoimitus tapahtuu jakeluverkon kautta, jos kuluttaja korvaa kiinteistönhaltijalle aiheutuvat mittauslaitteistojen muutostöistä syntyneet kustannukset.

Sähkömarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan verkonhaltija ei saa periä erillistä maksua sähkönmyyjän vaihtamiseen liittyvistä rekisteröinti-, taseselvitys- ja muista vastaavista suoritteistaan. Verkonhaltija ei saa myöskään periä erillistä maksua sähkönmyyjän vaihtamisen yhteydessä tapahtuvasta mittarinlukemisesta, jos asiakkaan edellisestä sähkönmyyjän vaihtamisesta on kulunut vähintään yksi vuosi.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset vakiokorvauksesta verkkopalvelun keskeytymisen vuoksi. Sähkönkäyttäjällä on oikeus verkkopalvelun yhtäjaksoisen keskeytymisen perusteella vakiokorvaukseen, kun sähkönsaanti on ollut keskeytyneenä vähintään 12 tuntia.

Talousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Eelis Roikonen, 432 2052)

VALIOKUNTIIN LÄHETETYT ASIAT

Perjantai 14.2.2003

Laki koiraverosta annetun lain kumoamisesta

Lakialoite LA 186/2002 vp (Ilkka Taipale /sd ym.)

Valtiovarainvaliokuntaan

Laki raskauden keskeyttämistä koskevan lain muuttamisesta

Lakialoite LA 187/2002 vp (Päivi Räsänen /kd)

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

MUUTA

Torstai 12.2.2003

Yksi käsittely

Vahvistamatta jääneenä palautuneet laki rikoslain muuttamisesta, laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain 5 §:n 3 momentin kumoamisesta ja laki ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain 8 §:n kumoamisesta (HE 27/1999 vp)

VJL 3/2001 vp, LaVM 32/2002 vp (mietintöön sisältyy vastalause)

Hyväksyttiin mietinnön mukaisesti

SUURI VALIOKUNTA

Keskiviikko 12.2.2003

U 79/2002 vp ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (yritysostotarjoukset)

Perustuslakivaliokuntaan, Talousvaliokuntaan

U 80/2002 vp ehdotuksista yhteisen maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Valtiovarainvaliokuntaan, Maa- ja metsätalousvaliokuntaan

U 81/2002 vp ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen muuttamiseksi (kaksoisrunkoasetus)

Liikennevaliokuntaan, Ympäristövaliokuntaan

U 82/2002 vp ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (lentoliikenteen harjoittajia ja ilma-alusten käyttäjiä koskevat vakuutusvaatimukset)

Liikennevaliokuntaan

U 83/2002 vp ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (muiden maiden kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden lentoliikennepalvelujen tarjoamiseen liittyviltä tuilta ja epäterveiltä hinnoittelukäytännöiltä suojautuminen)

Liikennevaliokuntaan

U 84/2002 vp tiedonannosta Euroopan unionin strategiaksi merialuksista peräisin olevien ilmakehään joutuvien päästöjen vähentämiseksi ja ehdotuksesta nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuutta koskevan neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta (meriliikenteen polttoaineiden rikkipitoisuus)

Liikennevaliokuntaan

Perjantai 14.2.2003

U 85/2002 vp Euroopan keskuspankin suosituksesta neuvoston päätökseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta (Euroopan keskuspankin johtokunnan äänestysmenettely)

Perustuslakivaliokuntaan

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.