Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Eduskunnan viikko 6/2003

AINOAN KÄSITTELYN ASIAT

Tiistai 4.2.2003

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2001

K 9/2002 vp, UaVM 34/2002 vp

Hyväksyttiin

TOISEN KÄSITTELYN ASIAT

Tiistai 4.3.2003

Hallituksen esitys laiksi kalastuslain 11 §:n muuttamisesta

HE 105/2002 vp, MmVM 14/2002 vp, LA 7/2001 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 200/2002 vp, PuVM 2/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstäsekäeräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 164/2002 vp, StVM 53/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 15 §:n muuttamisesta

HE 268/2002 vp, StVM 54/2002 vp

Hyväksyttiin

Perjantai 7.2.2003

Hallituksen esitys uudeksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

HE 92/2002 vp, PeVM 9/2002 vp, LA 78/2002 vp, TPA 154/2001 vp

Keskeytettiin

Hallituksen esitys hautaustoimilaiksi

HE 204/2002 vp, HaVM 21/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta

HE 112/2002 vp, LiVM 26/2002 vp, T TPA 40/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys ulkomailla olevien ja eräiden muiden henkilöiden sosiaaliturvan rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi

HE 244/2002 vp, StVM 55/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi

Hallituksen esitys kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 94/2002 vp) täydentämisestä

HE 94, 197/2002 vp, StVM 56/2002 vp, LA 95/2001 vp, TPA 193/2000 vp, 203, 280/2001 vp

Hyväksyttiin

VALIOKUNNISSA VALMISTUNEET MIETINNÖT

PeVM 10/2002 vp - HE 170/2002 vp Hallituksen esitys uskonnonvapauslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessäehdotetaan säädettäväksi uusi uskonnonvapauslaki, joka korvaa vuonna 1922 annetun voimassa olevan lain. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia, lukiolakia ja kirjanpitolakia.

Uudella uskonnonvapauslailla turvataan perustuslaissa säädetyn uskonnonvapauden käyttämistä. Laissa säädetään uskonnon harjoittamisen järjestämistävarten tarkoitetusta erityisestäyhteisömuodosta, rekisteröidystäuskonnollisesta yhdyskunnasta. Niiden autonomiaa ehdotetaan lisättäväksi. Lain eräitäsäännöksiäsovelletaan myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkokuntaan. Tällaiset kaikkiin uskonnollisiin yhdyskuntiin sovellettavat säännökset koskevat muun muassa niiden jäsenyyttäsekämenettelyäliityttäessäniihin ja erottaessa niistä.

Perusopetuksen ja lukion uskonnonopetusta koskeviin säännöksiin ehdotetaan eräitämuutoksia.Tunnustuksellisen uskonnonopetuksen käsite korvataan oman uskonnon opetuksen käsitteellä. Esitys ei edellytämuutoksia uskonnonopetuksen nykyisiin sisältöihin. Myös oppilaan oikeus ja velvollisuus osallistua oman uskontonsa tai elämänkatsomustiedon opetukseen säilyy pääosin nykyisellään. Evankelis-luterilaiselta ja ortodoksista uskonnonopetusta antavalta opettajalta ei enäävaadita asianomaisen kirkon jäsenyyttä. Lisäksi ehdotetaan menettelytapasäännöksiä, jotka liittyvät oikeuteen olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen koulussa.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.8.2003. Kirjanpitolain muutos on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2006.

Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Jarmo Vuorinen, 432 2044)

PeVM 11/2002 vp - PNE 2/2002 vp Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta

Puhemiesneuvosto ehdottaa, ettäeduskunnan työjärjestykseen tehdään vähäisiä, osittain teknisiä, osittain sisällöllisiämuutoksia ja tarkennuksia.

Ehdotetut muutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.3.2003.

Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Jarmo Vuorinen, 432 2044)

UaVM 35/2002 vp - A 4/2002 vp Valtioneuvoston asetus Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston Angolaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestäannetun asetuksen kumoamisesta

Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi 15.9.1993 päätöslauselman 864 (1993), jolla päätettiin jäsenvaltioita sitovasti Angolan-vastaisista pakotteista. Pakotetoimet kattoivat tietyin poikkeuksin aseiden ja sotatarvikkeiden vientikiellon sekäöljyn ja öljytuotteiden vientikiellon. Pakotteet pantiin Suomessa täytäntöön 6.10.1993 voimaantulleella asetuksella Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston Angolaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestä(848/1993)

Valtioneuvosto on antanut asetuksen Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston Angolaa koskevaan päätökseen perustuvien velvoitusten täyttämisestäannetun asetuksen kumoamisesta. Asetus on tullut voimaan 30.12.2002.

Käsilläoleva asetus on ilmoitettu eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenäkuuluvien velvoitusten täyttämisestäannetun lain 2 §:n mukaisesti eduskunnan tietoon ja eduskunnalla on mahdollisuus kumota se.

Ulkoasiainvaliokunta päätti ettei käsiteltävänäolevaa asetusta ole kumottava. (Valiokuntaneuvos Raili Lahnalampi, 432 2057)

HaVM 24/2002 vp - HE 198/2002 vp Hallituksen esitys laiksi Kainuun hallintokokeilusta

Esityksessäehdotetaan säädettäväksi laki Kainuun hallintokokeilusta, jota sovellettaisiin Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekäHyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen ja Vuolijoen kuntien alueella. Kokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekäkuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.

Esityksen mukaan maakunta huolehtisi pääosasta nykyisin kuntien vastuulla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon sekäopetustoimen tehtävistä. Maakunta vastaisi myös maakunnan yleisestäelinkeinopolitiikasta sekämaakunnan suunnittelusta ja maakunnan alueen kehittämisestä.

Terveydenhuollossa maakunta vastaisi erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja osasta ympäristöterveydenhuoltoa. Sosiaalihuollossa maakunnan tehtäväkattaisi osan kehitysvammaisten erityishuollon tehtävistä, päihdehuollon, lastensuojelutehtävät, lastenvalvojan tehtävät ja kasvatus- ja perheneuvolatoiminnan kokonaisuudessaan sekävanhusten laitoshuollon. Opetustoimessa maakunta toimisi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjänä.

Maakunta päättäisi Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta käyttötarkoituksiinsa sekätarkoituksenmukaisuusharkintaa sisältävien maakunnan kannalta merkittävän kansallisen kehittämisrahoituksen suuntaamisesta lainsäädännön mukaisiin käyttötarkoituksiin. Mainittujen voimavarojen suuntaamisesta nykyisin päättävät valtion keskushallintoviranomaiset huolehtisivat määrärahojen irrottamisesta maakunnan päätösten mukaisesti.

Valtion talousarviossa koottaisiin Kainuun kehittämisen kannalta merkittäväkansallinen rahoitus yhdelle momentille.

Maakuntajohtajan valitsisi maakuntavaltuusto valtuuston toimikaudeksi.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänäkesäkuuta 2003 ja se olisi voimassa vuoden 2012 loppuun.

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

VaVM 41/2002 vp - HE 272/2002 vp Hallituksen esitys laiksi tullilain muuttamisesta

Esityksessäehdotetaan tullilakiin lisättäväksi saatavien suoritusjärjestystäkoskeva säännös. Maksuvelvolliselta kannetut tai perityt sekävakuudesta saadut varat käytettäisiin ensin tullivelan pääoman suoritukseksi. Muilta osin suoritusjärjestys vastaisi pääosin nykyisin sovellettavaa veronkantolain mukaista suoritusjärjestystä.

Tulliviranomainen voisi kuitenkin tapauskohtaisesti määrätäsuoritusjärjestyksestämyös toisin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänäajankohtana.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, 432 2055)

VaVM 42/2002 vp - HE 273/2002 vp Hallituksen esitys laiksi keskinäisestävirka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekäverojen perinnässäSuomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välilläannetun lain 1 §:n muuttamisesta

Esityksessäehdotetaan, ettäkeskinäisestävirka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekäverojen perinnässäSuomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välilläannetussa laissa oleva viittaus Euroopan yhteisöjen komission direktiiviin muutetaan komission uuden direktiivin mukaiseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana (Valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, 432 2055)

VaVM 43/2002 vp - HE 266/2002 vp Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain ja kirjanpitolain 2 luvun 9 §:n muuttamisesta

Esityksessäehdotetaan, ettäarvonlisäverolakiin tehtäisiin laskutusta koskevan Euroopan yhteisön direktiivin edellyttämät muutokset. Direktiivilläon luotu lähtökohtaisesti tyhjentävät puitteet Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden laskutusta koskeville arvonlisäverosäännöksille. Esitys koskee laskun antovelvollisuutta, laskun käsitettä, laskulta vaadittavaa tietosisältöä, sähköistälaskutusta sekälaskujen säilyttämistä.

Direktiivi muun muassa yhdenmukaistaa laskuilta arvonlisäverotuksessa vaadittavan tietosisällön. Arvonlisäverolakiin sisällytettäisiin direktiivin mukaiset laskujen tietosisältövaatimukset. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, ettälasku voi muodostua erillisistäasiakirjoista. Direktiivin mukaisesti lakiin lisättäisiin nimenomaiset säännökset niistäedellytyksistä, joiden mukaan ostaja voi laatia laskun myyjän puolesta. Sähköiselle laskutukselle ei asetettaisi erityisiäedellytyksiä. Arvonlisäverolakiin otettaisiin säännökset tositteiden säilyttämisvelvollisuudesta, -paikasta ja -ajasta.

Myös muihin arvonlisäverolainsäädännön vähennysoikeuden toteennäyttämistäja kirjanpitovelvollisuutta koskeviin säännöksiin ehdotetaan joitakin täydennyksiä.

Arvonlisäverolakiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi eräitäteknisluonteisia tarkistuksia.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänätammikuuta 2004. Arvonlisäverolain 13 a §:n 2 momentti ja 45 § ovat kuitenkin tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun lait on hyväksytty ja vahvistettu.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, 432 2055)

VaVM 44/2002 vp - K 16/2002 vp Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 2001

Valtiovarainvaliokunta päätti lähettäätämän kertomuksen hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistävarten, joihin siinätehdyt muistutukset ja ehdotukset sekäerityisesti valiokunnan mietinnössään esille ottamat asiat antavat aihetta

(Valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja, 432 2056, Valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko, 432 2100, Valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, 432 2055 )

Mietintöön sisältyy edustajien Maria Kaisa Aula /kesk, Olavi Ala-Nissilä/kesk, Seppo Kääriäinen /kesk, Mauri Pekkarinen /kesk, Sakari Smeds /kd, Jukka Vihriälä/kesk, Hannes Manninen /kesk vastalauseet

VaVM 45/2002 vp - K 15/2002 vp Pankkivaltuuston ajankohtaiskertomus 6.11.2002

Valtiovarainvaliokunta päätti ettätämämietintö lähetetään tiedoksi valtioneuvostolle ja eduskunnan pankkivaltuustolle.

(Valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko, 432 2100)

MmVM 15/2002 vp - HE 209/2002 vp Hallituksen esitys laiksi eläinsuojelulain muuttamisesta

Esityksessäehdotetaan muutettavaksi eläinsuojelulakia niin, ettäeläintarhoille asetettaisiin luonnonvaraisen eläimistön suojelua ja biologisen monimuotoisuuden säilymistäedistäviätehtäviä. Eläintarhojen tulisi ehdotuksen mukaan antaa yleisölle tietoa näytteilläpidettävistälajeista ja niiden luonnollisista elinolosuhteista ja osallistua eläinlajien suojeluun tai eläinlajien säilyttämiseen liittyvään tehtävään. Ehdotus perustuu Euroopan unionin neuvoston eläintarhoja koskevaan direktiiviin, joka pantaisiin täytäntöön ehdotetulla lainmuutoksella. Samalla eläintarhoja, eläinnäyttelyitäja sirkuksia koskevia säännöksiäselkeytettäisiin. Toiminnan harjoittaminen edellyttäisi nykyiseen tapaan lääninhallituksen lupaa. Luvan hakemista sekäluvan myöntämisen ja peruuttamisen edellytyksiäkoskevia säännöksiäkuitenkin täsmennettäisiin.

Lakiehdotuksen mukaan ihmisravinnoksi tarkoitettuja kananmunia markkinoille saatettavaksi tuottavien tuotantolaitosten tulisi rekisteröityämaa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen pitämään kanalarekisteriin.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 31 päivänämaaliskuuta 2003.

Maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana (Valiokuntaneuvos Carl Selenius, 432 2085)

HaVM 22/2002 vp - HE 267/2002 vp Hallituksen esitys laiksi kuntien yleisestäkalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Kuntien yleisestäkalleusluokituksesta annetun lain voimassaolo päättyy vuoden 2003 lopussa. Kunnat on jaettu elinkustannusten perusteella kahteen kalleusluokkaan. Tätäluokitusta käyttäen on porrastettu osa yksityisen sektorin, kuntien ja valtion maksamista palkoista sekäeräät sosiaaliset tulonsiirrot. Hallitus päätti kalleusluokituksen jatkamisesta 18.11.2002 kannanottona saavutettuun tulopoliittista sopimusta koskevaan neuvottelutulokseen. Esityksessäehdotetaan nykyistäjärjestelmääjatkettavaksi neljällävuodella vuoden 2007 loppuun. Tarkoituksena on, ettäkuntien kalleusluokitus jatkuu samana kuin nykyinen luokitus. Kuntien yleisestäkalleusluokituksesta pyritään tämän jälkeen luopumaan järjestelmän vanhentumisen takia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen hyväksymisen jälkeen ja niin, ettäkalleusluokitus sen nojalla voitaisiin vahvistaa viimeistään ennen 1 päiväätammikuuta 2004.

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

HaVM 23/2002 vp - HE 194/2002 vp Hallituksen esitys palosuojelurahastolaiksi

Esityksessäehdotetaan säädettäväksi palosuojelurahastolaki, jolla kumottaisiin osin vanhentunut ja puutteellinen palosuojelumaksusta annettu laki.

Lakiesitys koskee palosuojelumaksua ja valtion talousarvion ulkopuolista palosuojelurahastoa, johon palosuojelumaksut tuloutetaan. Rahaston varat muodostuvat palovakuutuksista perittävästäpalosuojelumaksusta ja ne käytetään tulipalojen ehkäisyn ja pelastustoiminnan edistämiseen.

Palosuojelurahasto on perustettu palosuojelumaksusta vuonna 1946 annetulla lailla. Esitetyllälailla ei ehdoteta laajennettavaksi tai muutoin muutettavaksi rahaston voimassa olevassa lainsäädännössämääriteltyäkäyttötarkoitusta eikätulopohjaa joitakin vähäisiätarkistuksia lukuunottamatta. Laissa säädettäisiin nykyistätarkemmin hallinnon järjestämisestä. Laissa säädettäisiin myös avustusten myöntämiseen liittyvästämenettelystäviittaamalla valtionavustuksia koskevaan yleislakiin, valtionavustuslakiin (688/2001). Lain uudistamisen tarkoituksena on turvata hyvän hallinnon takeet ja toteuttaa perustuslaissa asetetut vaatimukset asianmukaisesta sääntelyn tasosta.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

LaVM 29/2002 vp - HE 76/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi sukusolujen ja alkioiden käytöstähedelmöityshoidossa ja isyyslain muuttamisesta

Esityksessäehdotetaan säädettäväksi laki sukusolujen ja alkioiden käytöstähedelmöityshoidossa ja laki isyyslain muuttamisesta.

Laissa sukusolujen ja alkioiden käytöstähedelmöityshoidossa säädettäisiin hedelmöityshoidon antamisesta, jota ovat muun muassa keinosiemennys ja koeputkihedelmöitys.

Hedelmöityshoitoa saataisiin antaa parille, joka kärsii tahattomasta lapsettomuudesta tai jonka sukusoluista syntyvällälapsella on huomattava vaara saada vakava sairaus. Parilla tarkoitetaan avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa keskenään eläväänaista ja miestä.

Laissa säädetyin erityisin edellytyksin hedelmöityshoitoa voitaisiin antaa myös naiselle, joka ei elälaissa tarkoitetussa parisuhteessa, mutta sijaissynnyttäjän käyttöäei sallittaisi. Laissa ei säädettäisi hedelmöityshoidon eri menetelmistä.

Kenenkään sukusoluja tai alkioita ei saisi käyttäähedelmöityshoidossa ilman hänen suostumustaan. Sukusoluja saisi luovuttaa hedelmöityshoidossa käytettäväksi 18 vuotta täyttänyt terveystarkastuksessa hyväksytty henkilö. Luovutuksen yhteydessäluovuttaja laatisi kirjallisen selostuksen itsestään (henkilökuvaus), joka on aikanaan annettava luovuttajan sukusolusta syntyneelle, jos tämäsitähaluaa.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pitäisi rekisteriäsukusolujen luovutuksista.

Jäljennös luovuttajan henkilökuvauksesta annettaisiin pyynnöstäluovutetusta sukusolusta syntyneelle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle. Luovutetusta sukusolusta syntyneellätäysi-ikäisellähenkilölläolisi oikeus saada rekisteristätieto luovuttajan henkilöllisyydestä, jos luovuttaja on antanut siihen suostumuksensa. Tieto annettaisiin myös silloin, kun vuosi on kulunut luovuttajan kuolemasta.

Hedelmöityshoitoa saisivat antaa sekäsukusoluja ja alkioita varastoida siihen luvan saaneet terveydenhuollon toimintayksiköt sekähedelmöityshoitoon perehtyneet erikoislääkärit. Luvan myöntäisi hakemuksesta Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle kuuluvat lupa-asiat käsiteltäisiin oikeusturvakeskuksen yhteydessätoimivassa lautakunnassa.

Isyyslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, ettälapsen isäon se mies, joka antoi suostumuksensa hedelmöityshoidon antamiseen. Aviomiehen isyyttäei voitaisi kumota, jos lapsi on syntynyt hänen suostumuksellaan annetusta hedelmöityshoidosta. Avioliiton ulkopuolella hedelmöityshoidon avulla syntyneen lapsen osalta miehen isyys voitaisiin vahvistaa tunnustamisella tai oikeudenkäynnissä. Äidin tai lapsen aloitteesta voitaisiin myös vahvistaa sellaisen miehen isyys, joka on suostunut luovuttamiensa siittiöiden käyttöön sellaiselle naiselle, joka ei eläehdotetussa laissa tarkoitetussa parisuhteessa.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan noin kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestäja vahvistamisesta.

Lakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo, 432 2047)

Mietintöön sisältyy edustajien Susanna Rahkonen /sd, Erkki Kanerva /sd, Annika Lapintie /vas, Matti Vähänäkki /sd, Kirsi Ojansuu /vihr, Sulo Aittoniemi /alk, Toimi Kankaanniemi /kd, Mauri Salo /kesk, Seppo Lahtela /kesk, Kari Myllyniemi /kesk vastalauseet.

LaVM 30/2002 vp - HE 190/2002 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäymiskaaren eräiden todistelua, kiireelliseksi julistamista ja ylimääräistämuutoksenhakua koskevien säännösten muuttamisesta

Esityksessäehdotetaan muutettavaksi eräitäoikeudenkäymiskaaren todistelua ja ylimääräistämuutoksenhakua koskevia säännöksiä. Lisäksi esityksessäehdotetaan otettavaksi käyttöön mahdollisuus julistaa asia käsiteltäväksi kiireellisenä.

Todistajan suojaamiseksi ehdotetaan, ettätietyin edellytyksin todistajaa, muuta todistelutarkoituksessa kuultavaa henkilöätai asianomistajaa voitaisiin kuulla pääkäsittelyssähänen henkilökohtaisesti läsnäolematta käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistätiedonvälitystapaa, jossa istuntoon osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään, jos tuomioistuin harkitsee tämän soveliaaksi. Myös puhelimitse kuulusteleminen olisi eräin lisäedellytyksin mahdollista.

Alle 15-vuotiaan lapsen tai henkilön, jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, kuulemismenettelystätodistelutarkoituksessa tuomioistuimessa ehdotetaan otettavaksi oikeudenkäymiskaareen tarkemmat säännökset. Lisäksi ehdotetaan, ettäalle 15-vuotiaan henkilön tai henkilön, jonka henkinen toiminta on häiriintynyt, esitutkinnassa antamaa kuva- ja äänitallennettua kertomusta voitaisiin käyttäätuomioistuimessa todisteena.

Uutena instituutiona oikeudenkäymiskaareen ehdotetaan säännöksiämenettelystä, jonka avulla asianosainen voisi saada asiansa julistettua käsiteltäväksi kiireellisenä. Tuomioistuin voisi asianosaisen vaatimuksesta päättää, ettäasia julistetaan kiireelliseksi, kun laissa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Lisäksi ehdotukseen sisältyvät säännökset ylimääräisestämuutoksenhausta menettämisseuraamusta koskevaan tuomioon sekärikosasian vastaajan vahingoksi ettähänen edukseen.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan noin puolen vuoden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Lakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo, 432 2047)

MmVM 16/2002 vp - HE 99/2002 vp Hallituksen esitys laiksi kasvinterveyden suojelemisesta

Esityksessäehdotetaan säädettäväksi uusi laki kasvinterveyden suojelemisesta, jolla kumottaisiin voimassa oleva kasvinsuojelulaki.

Voimassa oleva kasvinsuojelulaki säädettiin Suomen liittyessäEuroopan unioniin, jolloin laki yhdenmukaistettiin Euroopan yhteisön kasvinsuojelulainsäädännön kanssa.

Esityksen tarkoituksena on uudistaa ja ajanmukaistaa kasvinsuojelulainsäädäntöäottaen huomioon kasvinsuojelun kansalliset kehittämistavoitteet ja käytännössäesiin tulleet muutostarpeet. Lakiin ehdotetaan lisäksi tehtäviksi kansallisesta lainsäädännöstä, kuten perustuslakiuudistuksesta, johtuvia muutoksia. Muutokset koskevat säädöstasoa, valtuutussäännöksiä, valvontajärjestelmääsekämuutoksenhakua.

Lakiehdotuksen mukaan kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden, joiden mukana kasvintuhooja voi helposti levitä, markkinoiminen, markkinointia varten tuottaminen, varastoiminen ja maahantuominen edellyttäisi pääsääntöisesti tällaista toimintaa ammattimaisesti harjoittavan henkilön rekisteröitymistäKasvintuotannon tarkastuskeskuksen (jäljempänätarkastuskeskus) pitämään kasvinsuojelurekisteriin. Maa- ja metsätalousministeriölläsäilyisi edelleen valtuus säätääasetuksella mitäkasveja, kasvituotteita ja muita tavaroita rekisteröintivaatimus koskee.

Lakiehdotuksen mukaan tiettyjäkasveja, kasvituotteita ja muita tavaroita, joiden mukana kasvintuhooja voi helposti levitä, saataisiin edelleenkin markkinoida vain kasvipassilla varustettuina ja maahantuoda kasvinterveystodistuksella tai muulla kasvinterveydestäannetulla todistuksella varustettuina.

Maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Carl Selenius, 432 2085)

StVM 57/2002 vp - HE 261/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi yrittäjien eläkelain ja sairausvakuutuslain 16 ja 33 §:n muuttamisesta

Esityksessäehdotetaan muutettavaksi yrittäjien eläkelakia siten, ettäyrittäjäeläkkeen perusteena oleva työtulo ja vakuutusmaksun määrävoisivat seurata nykyistäparemmin yrityksen taloudellista tilannetta ja yrittäjän maksukyvyn vaihtelua. Ehdotettujen muutosten mukaan yrittäjälläolisi tietyin rajoituksin mahdollisuus maksaa nykyisin jo voimassa olevan, vahvistettuun työtuloon perustuvan vakuutusmaksun lisäksi vakuutusmaksua ilman, ettähänelle vahvistettua työtuloa ja siihen perustuvaa vakuutusmaksua pitäisi pysyvästi korottaa. Yrittäjän sallittaisiin myös tietyin rajoituksin maksaa vahvistettuun työtuloon perustuva vakuutusmaksu 10-20 prosenttia pienempänä. Tällainen vakuutusmaksun lisäys ja pienennys olisi mahdollista tehdäkalenterivuosittain ja se vaikuttaisi vastaavasti myös eläkkeen perusteena olevan työtulon määräytymiseen. Ehdotettujen joustomahdollisuuksien avulla pyritään siihen, ettäyrittäjien eläkelain mukainen työtulojen taso saadaan vähitellen kohoamaan, jolloin myös yrittäjien lakisääteisen eläketurvan taso muodostuisi nykyistäkorkeammaksi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067)

TaVM 27/2002 vp - HE 175/2002 vp Hallituksen esitys laiksi Rahoitustarkastuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessäehdotetaan säädettäväksi uusi laki Rahoitustarkastuksesta. Esityksen tavoitteena on varmistaa tehokas ja joustava rahoitusvalvonta nopeasti muuttuvilla rahoitusmarkkinoilla. Uusilla säännöksilläkehitetään Rahoitustarkastuksen toimintatapoja ja laajennetaan sen toimivaltuuksia. Samalla kehitetään Rahoitustarkastuksen hallintoa ja sen toiminnan yleisen tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden valvontaa.

Uudessa laissa on nykyisestälaista puuttuvat säännökset Rahoitustarkastuksen tavoitteesta ja tehtävästä. Esityksen mukaan Rahoitustarkastuksen toiminnan tavoitteena on luottamuksen säilyminen rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Tehtävämäärittelyn mukaan Rahoitustarkastus valvoo rahoituspalvelujen tarjoajien toiminnan vakautta sekärahoitusmarkkinoilla toimivien toiminnan luotettavuutta. Lisäksi Rahoitustarkastus ohjaa rahoitusmarkkinoilla toimivia noudattamaan hyviämenettelytapoja sekäedistääyleisön tietämystärahoitusmarkkinoista.

Rahoitustarkastuksen hallinnolliseen asemaan ei ehdoteta muutoksia. Hallinnollisesti Rahoitustarkastus toimii Suomen Pankin yhteydessä, mutta valvontatehtäväänsäse hoitaa itsenäisenä, riippumattomana viranomaisena.

Keskeiset muutokset nykyiseen lakiin verrattuna koskevat Rahoitustarkastuksen valvontavaltuuksia ja valtuuksia hallinnollisten seuraamusten määräämiseen. Nykyisten valtuuksien lisäksi Rahoitustarkastus uuden lain mukaan myöntääja peruuttaa luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toimiluvat, antaa julkisen huomautuksen ja julkisen varoituksen, kieltääepäsopivaksi katsotun henkilön kuulumisen luottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen hallintoelimiin ja määrääarvopaperimarkkinarikosten tutkimisen yhteydessäkiellon tutkimuksen ilmaisuun.

Pankkivaltuusto valvoo Rahoitustarkastuksen toiminnan yleistätarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekähoitaa muut laissa säädetyt tehtävät.

Talousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Eelis Roikonen, 432 2052)

TaVM 28/2002 vp - HE 187/2002 vp Hallituksen esitys velan vanhentumista ja julkista haastetta koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Esityksessäehdotetaan säädettäväksi uudet lait velan vanhentumisesta sekäjulkisesta haasteesta. Ne ovat yleislakeja, joita sovelletaan, jollei muualla lainsäädännössätoisin säädetä.

Velan vanhentumisesta annetun lain säännöksistäei saa sopimuksin poiketa velallisen vahingoksi.

Yleinen vanhentumisaika lyhenee kymmenestävuodesta kolmeen vuoteen. Velka vanhentuu kolmen vuoden kuluttua, jollei vanhentumista ole sitäennen katkaistu perimällätai muutoin muistuttamalla velallista tämän velasta.

Nykyisin vanhentumisaika alkaa kulua velan oikeusperusteen syntymisestä. Ehdotuksen mukaan vanhentumisaika lasketaan siitä, kun velka sopimuksen mukaan erääntyy tai kun velkojalla on muutoin mahdollisuudet vaatia kauppahinnan tai muun velan maksua.

Laissa säädetään erikseen korvausvelan vanhentumisajan alkamisesta ja enimmäisajasta. Muun muassa muuhun kuin sopimussuhteeseen perustuvassa vahingonkorvauksessa vanhentumisaika alkaa kulua siitä, kun vahingonkärsijäon saanut tietäätai hänen olisi pitänyt tietäävahingosta ja siitävastuussa olevasta. Vahingonkorvauksen tai muun korvausvelan vanhentuminen on katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut velvoitteen oikeusperusteen syntymisestä. Tämämääräaika ei kuitenkaan rajoita vahingonkärsijän oikeutta vaatia korvausta henkilö- tai ympäristövahingosta.

Talletuspankin vastaanottamat talletukset ja niistäsuoritetut korot eivät vanhennu.

Velan vanhentuminen katkeaa velkojan ja velallisen keskinäisin vapaamuotoisin katkaisutoimin taikka oikeudellisin katkaisutoimin. Katkaisun tarkoituksena on varmistaa, ettävelallinen tietäävelasta ja siitä, ettävelkoja edelleen vaatii velan maksua. Katkaisusta alkaa kulua uusi saman pituinen vanhentumisaika. Vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta sen jälkeen, kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu ulosottoperuste. Velkoja voi katkaisuillaan pitäävelkasuhteen voimassa rajoittamattoman ajan.

Siitähuolimatta, ettävelka vanhentuu, velkojalla säilyy oikeus saada suoritus sellaisesta omaisuudesta, joka on annettu velan vakuudeksi. Velkoja saa käyttäävanhentunutta saatavaa myös kuittaukseen, jos kuittauksen edellytykset ovat täyttyneet ennen saatavan vanhentumista tai jos osapuolten saatavat liittyvät samaan oikeussuhteeseen. Vanhentuminen ei myöskään estävelkojaa saamasta suoritusta sellaisesta vakuudeksi annetusta velallisen omaisuudesta, johon velkojalla on pantti- tai pidätysoikeus.

Velan vanhentuminen tutkitaan tuomioistuimessa tai muussa viranomaismenettelyssävain asianosaisen väitteen perusteella. Ulosottoviranomainen ei saa panna täytäntöön tuomiota, jos velka on vanhentunut tuomion antamisen jälkeen.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös eräitämuita lakiehdotuksia, joiden vanhentumissäännöksiäehdotetaan yhdenmukaistettaviksi.

Talousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Eelis Roikonen, 432 2052)

VALIOKUNTIIN LÄHETETYT ASIAT

Torstai 6.2.2003

Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta

Lakialoite LA 185/2002 vp (Lauri Oinonen /kesk ym.)

Valtiovarainvaliokuntaan

MUUTA

Keskiviikko 5.2.2003

Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta

VNS 5/2002 vp, HaVM 20/2002 vp

Hyväksyttiin

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.