Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Eduskunnan viikko 5/2003

TOISEN KÄSITTELYN ASIAT

Tiistai 28.1.2003

Hallituksen esitys laeiksi rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain sekä rikoslain 32 luvun 1 §:n muuttamisesta

HE 173/2002 vp, HaVM 16/2002 vp

Hyväksyttiin

Lakialoite laiksi kotikuntalain 7 §:n muuttamisesta

LA 49/2001 vp, HaVM 17/2002 vp

Hyväksyttiin

Lakialoite laiksi rakennerahastoohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain muuttamisesta

LA 144/2002 vp, HaVM 18/2002 vp, LA 126/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi yksityisistä teistä annetun lain muuttamisesta

HE 163/2002 vp, LiVM 24/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laeiksi työeläkekassan muuttamisesta keskinäiseksi työeläkevakuutusyhtiöksi sekä lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta

HE 159/2002 vp, StVM 51/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain, eläkesäätiölain ja vakuutuskassalain muuttamisesta

HE 221/2002 vp, StVM 52/2002 vp

Hyväksyttiin

Torstai 30.1.2003

Hallituksen esitys laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

HE 167/2002 vp, YmVM 22/2002 vp (mietintöön sisältyy yksi §-vastalause)

Hyväksyttiin

Perjantai 31.1.2003

Hallituksen esitys rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi

HE 44/2002 vp, LaVM 28/2002 vp, LA 11, 22/1999 vp, 139/2000 vp, 3, 30, 54, 61, 105, 111, 160/2001 vp, 28/2002 vp

TPA 124/2000 vp, 71, 141, 144, 230/2001 vp (mietintöön sisältyy kaksi §-vastalausetta)

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys oikeudenkäymiskaaren hovioikeusmenettelyä koskevien säännösten sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamiseksi

Hallituksen esitys valitusta hovioikeuteen ja valitusasian käsittelyä hovioikeudessa koskevien oikeudenkäymiskaaren säännösten muuttamiseksi

HE 83/2001 vp, 91/2002 vp, LaVM 27/2002 vp (mietintöön sisältyy kaksi §-vastalausetta)

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi hätäkeskuslain 2 ja 8 §:n muuttamisesta

HE 193/2002 vp, HaVM 19/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi ajoneuvoliikennerekisteristä

HE 171/2002 vp, LiVM 25/2002 vp

Hyväksyttiin

Hallituksen esitys laiksi opintotukilain 25 a §:n 1 momentin ja 41 d §:n muuttamisesta

HE 239/2002 vp, SiVM 17/2002 vp

Hyväksyttiin

VALIOKUNNISSA VALMISTUNEET MIETINNÖT

PeVM 9/2002 vp - HE 92/2002 vp Hallituksen esitys uudeksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kielilaki ja annettavaksi siihen liittyvä muu uusi lainsäädäntö. Uudella kielilailla turvataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet perustuslaissa edellytetyllä tavalla. Kielilaki on Suomen kansalliskieliä, suomen ja ruotsin kieltä, koskeva yleislaki. Kielilaki velvoittaa viranomaisia sekä valtion liikelaitoksia ja eräin edellytyksin myös sellaisia palveluja tuottavia yhtiöitä, joissa valtiolla tai kunnilla on määräämisvalta. Annettavan palvelun osalta laki koskee myös muita kuin viranomaisia, jos ne viranomaisen toimeksiannosta tarjoavat palvelua yleisölle, sekä niitä, joille viranomainen antaa julkisia hallintotehtäviä. Viranomaisten on oma-aloitteisesti huolehdittava kielellisten oikeuksien turvaamisesta.

Lakiin sisältyy erityinen säännös toimenpiteistä kielellisten oikeuksien edistämiseksi. Valtioneuvoston tehtävänä on lisäksi antaa eduskunnalle kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kieltä ja myös ainakin saamen ja romanin kieltä sekä viittomakieltä.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta. Tämä laki koskee sitä kielitaitoa, jota vaaditaan valtion, kuntien ja kuntayhtymien sekä itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten virkamiehiltä ja muulta henkilöstöltä.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1.1.2004.

Perustuslakivaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Jarmo Vuorinen, 432 2044)

HaVM 20/2002 vp - VNS 5/2002 vp Valtioneuvoston selonteko kotouttamislain toimeenpanosta

Hyväksyessään 1.5.1999 voimaantulleen kotouttamislain eduskunta edellytti, että hallitus seuraa tarkkaan uudistuksen tavoitteiden toteutumista ja lain toimivuutta sekä antaa kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta uudistusta koskevan selonteon ottaen siinä huomioon muun muassa edellä mainitut seikat sekä uudistuskokonaisuuteen liittyvät eri näkökohdat mukaan lukien ainakin suoritetut toimenpiteet, saavutetut tulokset, tarpeelliset kehittämistoimenpiteet ja kotouttamisesta aiheutuneet erilaiset kustannukset ja niiden jakautuminen valtion ja kuntien kesken. Hallintovaliokunta hyväksyi tämän mietinnön sekä lähetti mietinnön valtioneuvoston tietoon ja tarpeellisia toimenpiteitä varten

HaVM 21/2002 vp - HE 204/2002 vp Hallituksen esitys hautaustoimilaiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi hautaustoimilaki, jolla korvattaisiin nykyisessä uskonnonvapauslaissa olevat hautaustointa koskevat säännökset ja täydennettäisiin nykyisin osin puutteellisia säännöksiä hautaustoimesta. Lailla pyrittäisiin erityisesti edistämään uskonnon ja omantunnon vapauden käytännön toteutumista hautaustoimessa sekä turvaamaan vainajan muiston kunnioittamiseen liittyvien pieteettinäkökohtien huomioon ottamista. Lain keskeisiä lähtökohtia olisivat arvokkuuden ja kunnioittavuuden vaatimukset ruumiin ja tuhkan käsittelyssä sekä hautausmaan hoidossa. Hautaamisessa, tuhkaamisessa ja tuhkan käsittelyssä tulisi kunnioittaa vainajan katsomusta ja toivomuksia.

Ehdotuksen mukaan evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien hautausmaat toimisivat edelleen yleisinä hautausmaina, joilta myös kirkkoon kuulumaton vainaja olisi oikeutettu saamaan hautasijan. Pyydettäessä hautasijan voisi saada erityiseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Hautaustoimessa perittävien maksujen perusteiden tulisi yleisillä hautausmailla olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi sinne, riippumatta seurakunnan jäsenyydestä. Lakiin sisältyisi viittaussäännös yleisten hautausmaiden ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin käytettävissä olevasta rahoituksesta, jonka nykyisellään katsotaan sisältyvän seurakuntien yhteisöveron tuotosta saamaan osuuteen.

Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat ja niiden rekisteröidyt paikallisyhteisöt sekä muut rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt voisivat ylläpitää hautausmaata lääninhallituksen luvalla. Valtio, kunnat, kuntayhtymät, evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat ja seurakuntayhtymät sekä ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat eivät tarvitsisi lupaa. Myös yksityisen haudan perustaminen olisi edelleen mahdollista lääninhallituksen luvalla. Laissa annettaisiin myös kaikkia hautausmaita koskevat perussäännökset hautausmaan hoidosta ja ylläpidosta sekä hautarekisteristä. Hautausmaan lakkauttaminen ja alueen käyttö muihin tarkoituksiin olisi pääsääntöisesti mahdollista aikaisintaan sadan vuoden kuluttua viimeisestä hautaamisesta.

Krematorion voisi perustaa lääninhallituksen luvalla. Vainajan tuhkan sijoittamisessa lähtökohtana olisi, että sijoitustavan tulisi olla pysyvä. Tuhkan sijoittamiseen olisi oltava alueen omistajan tai haltijan suostumus. Ennen tuhkan luovuttamista krematoriosta luovutuksensaajan tulisi rekisterinpitoa varten ilmoittaa kirjallisesti krematorion ylläpitäjälle, minne tuhka tullaan sijoittamaan.

Hallintovaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Ossi Lantto, 432 2080)

LiVM 26/2002 vp - HE 112/2002 vp Hallituksen esitys viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi viestintämarkkinalaki sekä muutettaviksi televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia, valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia, Yleisradio Oy:stä annettua lakia, radiolakia sekä eräitä muita lakeja.

Esityksellä tuetaan verkkoliiketoimintaa, televisio- ja radiotoimintaa sekä sisältötuotantoa. Esityksellä pyritään luomaan entistä paremmat lainsäädännölliset edellytykset keskenään kilpailevalle liiketoiminnalle, viestintäteknologian kehitykselle ja innovaatioille. Siten edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä, viestintäpalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja sananvapautta.

Teleyrityksiin kohdistuvat velvoitteet koskisivat pääasiassa vain teleyrityksiä, joilla on huomattava markkinavoima. Velvollisuuksien perusteista säädettäisiin laissa. Viestintävirasto päättäisi merkityksellisistä markkinoista tekemänsä analyysin perusteella, mitä velvollisuuksia teleyrityksille on välttämätöntä asettaa. Esityksen mukaan toimiluvanvaraista teletoimintaa olisi jatkossakin matkaviestinverkon ja digitaalisen maanpäällisen joukkoviestintäverkon tarjonta, joka edellyttää radiotaajuuksia. Muun teletoiminnan harjoittaminen olisi ilmoituksenvaraista elinkeinotoimintaa.

Uudella viestintämarkkinalailla pantaisiin täytäntöön sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sekä yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Lisäksi esityksellä saatettaisiin viestintämarkkinoita koskeva sääntely uuden perustuslain mukaiseksi.

Esityksellä muutettaisiin kaapelitelevisioverkoissa toimiviin teleyrityksiin kohdistuvia siirtovelvoitteita siten, että korvaukseton siirtovelvoite kohdistuisi ainoastaan Yleisradio Oy:n ohjelmistoihin. Kaupallisten toimijoiden valtakunnalliset kanavat kuuluisivat myös velvoitteen piiriin. Niiden siirrosta voidaan kuitenkin sopia maksettavaksi enintään kustannussuuntautunut hinta.

Radiolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että telepäätelaitteiden markkinoille saattamisesta ja kaupan pitämisestä sekä telepäätelaitteiden aiheuttamien häiriöiden selvittämisestä säädettäisiin radiolaissa. Televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Viestintävirasto myöntäisi toimilupia lyhytaikaiseen ja pienimuotoiseen radio- ja televisiotoimintaan. Esityksessä luotaisiin myös menettelysäännökset sellaisten tapausten varalle, joissa on tarpeen puuttua yhteiskunnallisesti merkittävän tapahtuman televisiointia koskevien oikeuksien käyttöön.

Esityksellä on tarkoitus tehostaa Viestintäviraston toimintaa muuttamalla eräitä valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain televisiomaksua koskevia säännöksiä.

Esityksen mukaan Yleisradio Oy:n toiminnasta annettaisiin vuosittain kaksi uutta kertomusta. Hallintoneuvoston tulisi antaa yhtiön toiminnasta kertomus eduskunnalle. Yleisradio Oy:n tulisi lisäksi antaa Viestintävirastolle julkisesta palvelusta kertomus, josta virasto antaisi oman lausuntonsa valtioneuvostolle.

Esitys on toinen vaihe viestintälainsäädännön laajemmasta kokonaisuudistuksesta. Kokonaisuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvät lainmuutokset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2002.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 25 päivänä heinäkuuta 2003, jolloin direktiivit tulee panna täytäntöön.

Liikennevaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Mika Boedeker, 432 2082 )

PuVM 2/2002 vp - HE 200/2002 vp Hallituksen esitys laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan valmiuslakia muutettavaksi vastaamaan rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan sekä niitä koskevan lainsäädännön muuttumisesta aiheutuvia tarpeita ja vaatimuksia. Valmiuslakiin ehdotetaan lisättäväksi valtioneuvostolle toimivaltuudet säännöstellä rahoitusmarkkinoita ja vakuutusalaa poikkeusoloissa.

Valmiuslaissa ei tällä hetkellä ole mainittu sääntelyn kohteena luotto- ja rahoituslaitoksia tai yleisemminkään rahoitusmarkkinoita. Sama koskee vakuutus- ja eläkelaitoksia sekä vapaaehtoista vakuutustoimintaa. Valtioneuvosto ei siten voi säännöstellä rahoitusmarkkinoita poikkeusoloissa. Vakuutustoimintaa valtioneuvosto voi säännöstellä poikkeusoloissa siltä osin, kun kyse on lakisääteiseen vakuutukseen luettavista etuuksista.

Luottolaitokselle, eräille rahoituslaitoksille, rahastoyhtiölle ja arvopaperikeskukselle sekä vakuutus- ja eläkelaitoksille ja eläketurvakeskukselle ehdotetaan asetettavaksi velvollisuus varautua rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toimivuuden kannalta välttämättömimpien toimintojen ylläpitämiseen poikkeusoloissa.

Esitykseen sisältyvä ehdotus valmiuslain muuttamiseksi on käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Valmiuslain muutos ja eräät siihen liittyvät lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Puolustusvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja, 432 2056)

StVM 53/2002 vp - HE 164/2002 vp Hallituksen esitys laiksi kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Lain tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa saamaan hänen tarvitsemansa kuntoutuspalvelut. Lain lähtökohtana on, että kuntoutus järjestetään suunnitelmallisesti ja että asiakkaan omaa osallistumista korostetaan. Laissa säädettäisiin eri hallinnonalojen yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista. Siinä olisivat myös paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön toteuttamista koskevat säännökset.

Keskeisissä sosiaali- ja terveydenhuollon, työhallinnon ja vakuutusjärjestelmien laeissa olevia kuntoutuksen yhteistyösäännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi ja kuntoutusta järjestävän viranomaisen, laitoksen ja muun yhteisön tiedottamisvelvollisuutta vahvistettavaksi. Samalla ehdotetaan lisättäväksi kuntoutuksen yhteistyösäännös eräisiin opetushallinnon lakeihin.

Ehdotetulla lailla kumottaisiin nykyinen kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä annettu laki.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kuuden kuukauden kuluttua niiden hyväksymisestä ja vahvistamisesta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Harri Sintonen, 432 3341)

StVM 54/2002 vp - HE 268/2002 vp Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain 15 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan tapaturmavakuutuslain muuttamista. Koska tapaturmassa vammautuneiden tai ammattitautiin sairastuneiden henkilöiden työkyvyttömyyden pitkittyminen on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa estettävä, tapaturmavakuutuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan julkisen sektorin potilasmaksuosuudet ylittävät kustannukset voidaan tapaturmavakuutusjärjestelmästä korvata, jos se on perusteltua ottaen huomioon sairaanhoidon odotusajan olennainen vaikutus tapaturmavamman aiheuttaman työkyvyttömyyden kestoon tai muu erityinen syy. Säännöksen tarkoituksena olisi yksittäistapauksessa mahdollistaa yksityisellä terveydenhoitosektorilla annetun sairaanhoidon kustannusten korvaaminen todellisten kustannusten mukaan.

Ehdotetulla lainmuutoksella olisi tarkoitus täsmentää yksityissektorin hoitojen osalta nykyinen, melko vakiintunut korvauskäytäntö myös lain tasolle. Tämä vastaa myös perustuslain tavoitteita. Lisäksi tavoitteena olisi luoda yhtenäiset menettely- ja harkintasäännöt vakuutuslaitosten yksityissektorin hoitojen korvaamista koskevalle päätöksenteolle. Tällä vahvistettaisiin korvauskäytännön yhtenäisyyttä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067)

StVM 55/2002 vp - HE 244/2002 vp Hallituksen esitys ulkomailla olevien ja eräiden muiden henkilöiden sosiaaliturvan rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuperusteita siten, että Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt ja näiden työnantajat osallistuisivat nykyistä kattavammin sosiaaliturvan rahoitukseen. Tilanteissa, joissa ulkomailla työskentelevä henkilö on yksityisen sektorin työeläkelakien mukaan vakuutettu ja saa verovapaata ulkomaantyötuloa tai on rajoitetusti verovelvollinen, vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sosiaaliturvamaksun uudeksi maksuperusteeksi ehdotetaan sitä palkkaa, jota ulkomaantyössä pidetään eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena. Sama palkka olisi ulkomailla työskentelyn ajalta myös sairausvakuutuksen päivärahan perusteena. Suomessa rajoitetusti verovelvollisena työskentelevän henkilön sairausvakuutusmaksu määräytyisi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa tarkoitetun palkan perusteella.

Esityksessä ehdotetaan, että rajoitetusti verovelvolliselle eläkkeensaajalle määrättäisiin vakuutetun sairausvakuutusmaksu hänelle maksetun eläkkeen perusteella. Velvollisuus suorittaa vakuutetun sairausvakuutusmaksu koskisi ehdotuksen mukaan myös sellaisia ulkomailla asuvia eläkkeensaajia, jotka eivät kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, mutta joiden sairaanhoidon kustannuksista Suomi Euroopan yhteisön säännösten perusteella vastaa. Erillistä sairausvakuutusmaksua ei ulkomailla asuvalta eläkkeensaajalta itseltään kuitenkaan perittäisi, jos hän maksaa eläkkeensä perusteella Suomessa 35 prosentin suuruisen lähdeveron. Tällöin verohallinto tilittäisi lähdeveron tuotosta sairausvakuutusmaksun osuutta vastaavan osan Kansaneläkelaitokselle. Kumottavaksi ehdotetaan säännös, jonka mukaan kunta on voinut myöntää vapautuksen vakuutetun sairausvakuutusmaksun suorittamisesta.

Lisäksi ehdotetaan, että jos suomalainen työnantaja lähettää työntekijän, joka kuuluu Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, ulkomaisen emo-, tytär- tai sisaryrityksen palvelukseen tai sellaisen ulkomaisen yrityksen palvelukseen, jossa suomalaisella työnantajalla on määräämisvaltaa, lähettävä suomalainen työnantaja olisi velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun ulkomaisen yrityksen puolesta. Samalla ehdotetaan, että suomalainen lähettävä työnantaja, joka maksaa palkan työntekijälle, pidättäisi myös vakuutetun sairausvakuutusmaksun.

Ehdotukset merkitsisivät muutoksia sairausvakuutuslakiin, sairausvakuutuslain 33 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännökseen, työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettuun lakiin, vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annettuun lakiin sekä ennakkoperintälakiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lainmuutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2004 alusta. Sairausvakuutuksen päivärahan perustetta koskevaa muutosta sovellettaisiin kuitenkin vasta vuoden 2006 alusta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067, Valiokuntaneuvos Harri Sintonen, 432 3341)

StVM 56/2002 vp - HE 94/2002 vp , HE 197/2002 vp Hallituksen esitys kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi

Hallituksen esitys kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 94/2002 vp) täydentämisestä

Hallituksen esitys HE 94/2002 vp kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kunnallinen eläkelaki, johon on koottu nykyisen kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain sekä sen nojalla annetun kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännön voimassa oleva sisältö.

Tarkoituksena on siirtää nykyiset kunnallisen eläkelaitoksen eläkesäännössä olevat eläketurvaa koskevat määräykset lain tasolle muuttamatta eläketurvan sisältöä. Eläkelaitoksen tietojen antamista, saamista ja salassapitoa koskevat säännökset on siirretty esitykseen sellaisina kuin ne ovat hallituksen esityksessä yksityisten alojen ja valtion sekä kunnallisen eläkejärjestelmän tietojen saamista, antamista ja salassapitoa koskevien sekä eräiden muiden lainsäännösten muuttamisesta. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi erillinen voimaanpanolaki, jossa säädettäisiin eläketurvasta ajalta ennen nyt ehdotettujen lakien voimaantuloa sekä aikaisemmin tehtyjen muutosten yhteydessä suojatuista eläkeoikeuksista.

Hallituksen esitys HE 197/2002 vp kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 94/2002 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi säännöksiä osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävän eläkkeen määräytymisestä kunnallisissa palvelussuhteissa.

Osa-aikaeläkkeellä olosta kertyvän vanhuuseläkkeen määrää pienennetään. Pienennys olisi vähäisempi niillä vuosina 1947-1951 syntyneillä työntekijöillä, jotka jäävät osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Sen sijaan osa-aikaeläkkeen saajalle myönnettävä työkyvyttömyyseläke määrättäisiin kokoaikaista työntekoa vastaavaksi.

Ennen vuotta 1947 syntyneillä viranhaltijoilla ja työntekijöillä säilyy osa-aikaeläkkeen aikaisempi 56 vuoden alaikäraja. Myös osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävän vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen säilyy näillä ikäluokilla ennallaan.

Lisäksi ehdotetaan, että kunnallisesta eläkejärjestelmästä ei enää myönnetä yksilöllistä varhaiseläkettä vuoden 1943 jälkeen syntyneille viranhaltijoille ja työntekijöille. Ennen vuotta 1944 syntyneillä ja vuoden 2000 alusta voimaan tulleessa muutoksessa erityissuojatuilla henkilöillä säilyy mahdollisuus saada yksilöllistä varhaiseläkettä nykyisten säännösten mukaisesti 58 vuoden tai 1947 syntyneillä erityissuojatuilla 59 vuoden iästä. Lakiin otettaisiin uusi työkyvyttömyysmääritelmä, joka koskisi 60 vuotta täyttäneitä työntekijöitä.

Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyseläkkeen työssäolovaatimusta koskevaa säännöstä tarkistetaan eräillä ennen 1945 syntyneillä viranhaltijoilla ja työntekijöillä kohtuuttomien väliinputoamisten estämiseksi.

Esitys liittyy eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen kunnalliseksi eläkelaiksi ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolaiksi, jolla nykyiset kunnallisen eläkelaitoksen eläke-säännössä olevat eläketurvaa koskevat määräykset saatetaan perustuslain edellyttämällä tavalla lain tasolle. Esitykseen sisältyvät ehdotukset koskevat eläketurvan sisältöä ja siten yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita siten, että niistä tulee säätää laissa. Ehdotetut säännökset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan osana annettavaa kunnallista eläkelakia ja kunnallisen eläkelain voimaanpanolakia mahdollisimman pian sen jälkeen, kun mainitut lait on hyväksytty ja vahvistettu. Uusi työkyvyttömyysmääritelmä tulisi kuitenkin voimaan vuoden 2004 alusta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067)

VALIOKUNTIIN LÄHETETYT ASIAT

Tiistai 28.1.2003

Hallituksen esitys laiksi tullilain muuttamisesta

HE 272/2002 vp

Valtiovarainvaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi keskinäisestä virka-avusta eräiden saatavien, maksujen ja tullien sekä verojen perinnässä Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta

HE 273/2002 vp

Valtiovarainvaliokuntaan

Torstai 30.1.2003

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta

LA 180/2002 vp (Leena Rauhala /kd)

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Laki sairausvakuutuslain 8 §:n muuttamisesta

LA 181/2002 vp (Leena Rauhala /kd)

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Laki pelastustoimilain 56 §:n muuttamisesta

LA 182/2002 vp (Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.)

Hallintovaliokuntaan

Laki metsälain 7 ja 18 §:n muuttamisesta

LA 183/2002 vp (Eero Lämsä /kesk ym.)

Maa- ja metsätalousvaliokuntaan

Laki kansaneläkelain 22 c §:n muuttamisesta

LA 184/2002 vp (Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym.)

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.