Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Eduskunnan viikko 45/2002

VALIOKUNNISSA VALMISTUNEET MIETINNÖT

VaVM 20/2002 vp - HE 202/2002 vp Hallituksen esitys Singaporen kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veronkiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Singaporen kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi kesäkuussa 2002 tehdyn sopimuksen.

Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle mallisopimukselle. Sopimus sisältää määräyksiä, joilla sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä omaan verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennusta verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Lisäksi sopimuksessa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotustietojen vaihtoa koskevia määräyksiä.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana (Valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen, 432 2055)

StVM 29/2002 vp - HE 222/2002 vp Hallituksen esitys laiksi lapsilisälain 4 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälakia. Ehdotetun lain mukaan määräaika, jonka kuluessa Kansaneläkelaitoksen on ennen lapsilisien maksupäivää ilmoitettava valtiolle kunakin kuukautena maksettavien lapsilisien määrä, lyhenisi viidestä arkipäivästä neljään arkipäivään. Esitys liittyy Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmän uudistamiseen, joka otetaan käyttöön tammikuun 2003 lapsilisien maksatuksessa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067)

MmVM 11/2002 vp - HE 68/2002 vp Hallituksen esitys laiksi metsästyslain muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan, että metsästyslaissa tarkoitettua metsästäjäorganisaatiota tehostetaan vähentämällä Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien hallitusten jäsenten lukumäärää. Riistanhoitoyhdistyksen johtokunta ehdotetaan muutettavaksi riistanhoitoyhdistyksen hallitukseksi.

Maa- ja metsätalousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Carl Selenius, 432 2085)

Mietintöön sisältyy edustajien Matti Kankaan /vas, Esa Lahtelan /sd, Kari Rajamäen /sd, Lauri Kähkösen /sd, Tapio Karjalaisen /sd sekä Unto Valppaan /vas vastalauseet.

StVM 30/2002 vp - HE 220/2002 vp Hallituksen esitys laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta

Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi terveydensuojelulakia (763/1994). Ehdotuksen mukaan laissa tarkoitettuja valvonnan ohjaukseen liittyviä tehtäviä siirrettäisiin sosiaali- ja terveysministeriöstä sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen. Tällaisia tehtäviä olisivat esimerkiksi talousveden valvontaan ja jätteiden terveyshaittojen arviointiin liittyvät ohjaus- ja valvontatehtävät.

Lisäksi terveydensuojelulakiin ehdotetaan tehtäväksi uudesta perustuslaista johtuvia pienimuotoisia muutoksia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067)

SiVM 10/2002 vp - HE 207/2002 vp Hallituksen esitys laiksi yliopistolain 1 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun nimi Lappeenrannan teknilliseksi yliopistoksi ja Tampereen teknillisen korkeakoulun nimi Tampereen teknilliseksi yliopistoksi.

Sivistysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana (Valiokuntaneuvos Marjo Hakkila, 432 2081)

StVM 31/2002 vp - HE 224/2002 vp Hallituksen esitys kansaneläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien teknisten tarkistusten toteuttamiseksi

Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi teknisiä muutoksia kansaneläkelainsäädäntöön. Esityksellä on tarkoitus toteuttaa korkolain aiheuttama muutos kansaneläkkeen viivästyskorotukseen ja täsmentää keliakiakorvausta koskevia säännöksiä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan lisättäväksi eläkkeensaajien asumistukilakiin säännös asumispalveluyksikössä asuvan oman asunto-omaisuuden arvioimisesta sekä perhe-eläkelakiin ja eläkkeensaajien asumistukilakiin säännökset työtoiminnasta tai vastaavasta toiminnasta saatavien etuuksien tai korvausten tuloksi lukemisesta.

Kansaneläkelaitoksen vammaisetuuksia koskeviin lakeihin ehdotetaan otettavaksi säännös siitä, että etuus voitaisiin lakkauttaa tai sen määrää voitaisiin muuttaa ottaen huomioon lääketieteen ja hoitokäytäntöjen kehitys.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067)

LiVM 12/2002 vp - HE 223/2002 vp Hallituksen esitys laiksi liikennevakuutuslain 7 ja 20 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikennevakuutuslain myötävaikutusta koskevia säännöksiä. Samalla laista poistettaisiin säännös, jonka perusteella liikennevakuutuskorvaus evätään tapauksissa, joissa ajoneuvoa on käytetty rikoksen tekemiseen.

Lisäksi lain 7 §:ää ehdotetaan muutettavaksi selkeämmäksi säännösten jäsentelyä muuttamalla.

Liikennevaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Mika Boedeker, 432 2082)

LiVM 13/2002 vp - HE 212/2002 vp Hallituksen esitys laiksi tieliikennelain 50 §:n muuttamisesta

Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset. Liikenteen ohjauslaitteiden merkityksestä ja niissä käytettävistä kielistä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Liikenne- ja viestintäministeriö antaisi asetuksella säännökset liikenteen ohjauslaitteista ja niiden käytöstä. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö voisi antaa kokeilutarkoituksessa luvan käyttää valtioneuvoston tai ministeriön asetuksesta poikkeavaa liikenteen ohjauslaitetta. Tiehallinto antaisi tarkempia määräyksiä liikenteen ohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta ja voisi myöntää näistä ominaisuuksista poikkeuksia. Muutoksella selvennettäisiin ministeriön ja Tiehallinnon keskinäistä asemaa liikenteen ohjauslaitteisiin liittyvissä ratkaisuissa ja annettaisiin niille tarvittavat valtuudet.

Liikennevaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana (Valiokuntaneuvos Mika Boedeker, 432 2082)

StVM 33/2002 vp - HE 180/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkelain 9 a §:n kumoamisesta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa karttunut työeläke voidaan aina maksaa ulkomaille myös vieraan valtion kansalaiselle ilman erityistä eläketurvakeskuksen lupaa. Voimassa olevien viittaussäännösten kautta muutos koskisi myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain, taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain, maatalousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien eläkelain piiriin kuuluvia vakuutettuja.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muuttamattomana (Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää, 432 2067)

TaVM 21/2002 vp - VNT 1/2002 vp valtion omistajapolitiikasta ja -Sonerasta

Tiedonannossa selostettaessa valtion omistajapolitiikan sisältöä ja tavoitteita todetaan, että valtio on merkittävä omistaja lähes viidessäkymmenessä yhtiössä, joista 12 on pörssinoteerattuja. Valtio on enemmistöomistajana neljässä pörssiyhtiössä, joiden omistajahallinnosta vastaavat joko kauppa- ja teollisuusministeriö (Fortum Oyj, Kemira Oyj) tai liikenne- ja viestintäministeriö (Finnair Oyj, Sonera Oyj).

Valtio on vähemmistöosakas vähintään 10 prosentin omistusosuudella kuudessa pörssiyhtiössä, joiden omistajahallinnosta vastaavat kauppa- ja teollisuusministeriö (Metso Oyj, Outokumpu Oyj, Rautaruukki Oyj, StoraEnso Oyj) ja valtiovarainministeriö (Sampo Oyj, Sponda Oyj).

Valtio omistaa edellisiä pienemmät vähemmistöosuudet pörssinoteeratuista Kone Oyj:stä ja AvestaPolarit Oyj:stä.

Kaikki pörssiyhtiöt toimivat täysin markkinaehtoisesti.

Pörssissä noteeraamattomia valtionyhtiöitä hallinnoidaan yhdeksässä eri ministeriössä.

Tiedonannon mukaan valtion omistajapolitiikka sekä siihen liittyvät normit ja päätökset koskevat lähtökohtaisesti yhtä lailla sekä pörssiyhtiöitä että noteeraamattomia yhtiöitä. Vaikka omistajapolitiikka on yhtenäinen, käytännön omistajahallinnan hoitamisessa on merkittäviä eroja pörssinoteerattujen ja noteeraamattomien yhtiöiden välillä.

Omistajapolitiikan keskeisten periaatteiden mukaan valtio pyrkii omistajana kehittämään yhtiöitä toimimaan normaalissa kilpailuympäristössä ja samoilla edellytyksillä muiden yritysten kanssa. Toimintaedellytysten vahvistaminen vaatii yhtiöiltä osallistumista markkinoilla meneillään olevaan rakennekehitykseen. Tähän liittyy usein yhtiökohtaisia järjestelyjä, joissa valtion omistus yleensä vähenee ja yhtiön omistuspohja laajenee.

Valtion omistajaohjauksessa on kiinnitetty huomiota hyvän ja vastuullisen hallintotavan (corporate governance) edistämiseen yhtiöissä. Tältä kannalta keskeisiä tavoitteita ovat olleet tiedonannon mukaan yhtiöiden toiminnastaan julkistaman informaation lisääminen, yhtiöiden hallitustyöskentelyn tehostaminen ja hallitusten aseman vahvistaminen sekä palkitsemisjärjestelmien kehittäminen.

Tiedonannossa selostetaan Sonera Oyj:n perustamisen historiaa ja Soneran osakkeiden myyntiä yleisölle sekä omistajastrategiaa. Tiedonannossa todetaan muun muassa, että tehokkuuden ja riittävän laajan asiakaskunnan saamiseksi telekommunikaatioyhtiöt konsolidoituvat suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Soneralle linjattiin valtio-omistajan tuki pyrkimyksessä kasvuun, kansainvälistymiseen ja konsolidaatioon suomalaisen osaamisen lähtökohdista.

Soneran toinen osakemyynti toteutettiin syksyllä 1999. Liikenne ja viestintäministeriö esitti samalla myyntivaltuuden lisäämistä, jotta valtiolla ja yhtiöllä olisi joustavuutta eri konsolidaatioratkaisujen tekemiseksi. Valtion omistuksen uudeksi vähimmäismääräksi hyväksyttiinkin 34 prosenttia.

Konsolidoitumisen eteneminen ja haettava kasvu edellyttivät valtio-omistajalta joustavuutta nopeaan päätöksentekoon. Eduskunta myönsikin kesäkuussa 2000 valtuudet luopua Soneran omistuksesta kokonaan.

Tiedonannon mukaan valtio on markkinaoperaatioillaan vahvistanut konsolidaation edellytyksiä. Umts (Universal Mobile Telecommunications System) -huutokauppojen muuttamilla markkinoilla konsolidaatio kuitenkin pysähtyi kesän 2000 aikana. Sonera oli markkinoiden arvioinnissa ja potentiaalisten neuvotteluosapuolien kannalta erittäin kallis yhtiö. Myös umts-huutokaupan ehdot rajoittivat konsolidaatiota.

Yhtiön tilanteen vahvistuminen syksyn 2001 osakeannin jälkeen loi sittemmin edellytykset Soneran ja Telian fuusioneuvotteluille.

Tiedonannossa todetaan, että Soneran omistajahallintoa on hoidettu liikenne- ja viestintäministeriössä omistajapolitiikan yleisten linjausten ja ohjeiden mukaisesti. Samalla on otettu huomioon yhtiöön, sen toimialaan ja yhtiön yksityistämisprosessiin liittyvät tekijät, jotka aina vaikuttavat omistajahallinnon hoitamiseen.

Vuosien 1999 ja 2000 aikana valtion omistajastrategian keskeinen tavoite oli Soneran arvon maksimoiminen sekä yhtiön yksityistäminen osakemyyntien ja mahdolliseen toimialajärjestelyyn liittyvän yrityskaupan tai sulautumisen kautta. Tiedonannon mukaan tämän vuoksi puuttumattomuusperiaatteen noudattaminen sisäpiiriläisyyden välttämiseksi oli tärkeää.

Yhteydenpito yhtiön hallitukseen ja toimivaan johtoon painottui siten, että omistaja pidettiin informoituna yhtiön strategiasta.

Puolentoista vuoden aikana valtio sai Soneran osakkeista myyntituloja 6,6 miljardia euroa. Valtio on pääomasijoittanut Soneraan 0,5 miljardia euroa. Valtio tullee menettämään umtslisenssien alaskirjauksen vuoksi tulevien vuosien verotuloja enimmillään 1,2 miljardia euroa.

Tiedonannossa todetaan, että Euroopan umts-huutokaupat olivat virhe. Ne ajoivat koko toimialan vaikeaan tilanteeseen, velkaantumiseen ja arvojen voimakkaaseen laskuun. Myös Soneran osallistuminen Saksan umts-huutokauppaan osoittautui jälkikäteen arvioituna virheeksi.

Valiokuntaneuvos Eelis Roikonen, 432 2052

Mietintöön sisältyy edustajien Mari Kiviniemi /kesk, Mika Lintilä /kesk, Antti Rantakangas /kesk, Mauri Salo /kesk, Marja-Leena Kemppainen /kd vastalauseet.

StVM 32/2002 vp - HE 146/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi Lääkehoidon kehittämiskeskuksesta ja lääkelain 76 §:n muuttamisesta

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Lääkehoidon kehittämiskeskuksesta ja muutettavaksi lääkelakia. Lääkehoidon kehittämiskeskus perustettaisiin rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi Suomessa. Edistämällä rationaalista lääkehoitoa kehittämiskeskus parantaisi samalla lääkekustannusten hallittavuutta.

Lääkehoidon kehittämiskeskus olisi asiantuntijaviranomainen. Kehittämiskeskuksen tehtävät painottuisivat erilaisiin vaikuttamisen keinoihin kuten lääkeinformaation tuottamiseen ja jakamiseen, suositusten antamiseen, neuvontaan ja koulutukseen.

Ehdotus ei vaikuttaisi Lääkelaitoksen velvollisuuksiin lääkevalvontaan liittyvän lääkeinformaationjakamisessa ja tiedottamisessa. Esitys ei myöskään muuttaisi Kansaneläkelaitoksen oikeutta ohjata lääkkeiden käyttöä muun muassa jakamalla lääkkeiden määräämiseen liittyvää informaatiota. Lääkehoidon kehittämiskeskuksella olisi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada tehtäviensä edellyttämiä tietoja Lääkelaitokselta ja Kansaneläkelaitokselta.

Lääkelakiin ehdotetaan lisättäväksi viittaussäännös, jossa todettaisiin Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tehtävät osana lääkehuollon kokonaisuutta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutoksen jälkeen (Valiokuntaneuvos Harri Sintonen, 432 3341)

LiVM 14/2002 vp - LA 99/2002 vp Lakialoite laiksi ehdollisen ajooikeuden kokeilemisesta

Lakialoitteella pyritään vähentämään päihtyneenä ajamista. Uutena keinona esitetään käytettäväksi ajonestolaitetta eli alkolukkoa. Alkolukko on laite, jossa on uloshengitysilman alkoholipitoisuuden tunnistin, ja joka estää ajoneuvon käynnistämisen ja ajamisen kun määrätty, esimerkiksi 0,5 promillen raja, ylittyy. Ehdotetulla ehdollisella ajo-oikeudella yhdistettynä alkolukon käyttöön pyritään auttamaan monia rattijuopumusongelmaisia jatkamaan normaalia elämää, tai rattijuopumuksesta tuomittua pitämään työpaikkansa. Täten alkolukon käytöllä voisi olla yksilötasolla ratkaisevan positiivisia vaikutuksia.

Ulkomaisissa tutkimuksissa autoon asennetun alkolukon on todettu vähentävän tehokkaasti rattijuopumuksen uusimista. Suomessa vuosien 1997-2000 liikenneturvallisuussuunnitelmaan sisältyi liikennejuopumuksen vähentämistoimenpiteenä ajonestolaitteiden käyttöönotto. Alkolukon käytöstä tehtyä tutkimusta ohjannut työryhmä ehdottaa esiselvityksen perusteella, että alkolukon käytöstä järjestettäisiin alueellisesti rajattu kokeilu.

Kokeilutoiminnan tarkoitus olisi alkolukon käyttöön liittyvien käytännön ongelmien, kehittämistarpeiden, kustannustehokkuuden, mielipiteiden ja hyväksyttävyyden selvittäminen. Alkolukon käyttäjien rattijuopumuksia ja ajokäyttäytymistä seurattaisiin ja pohdittaisiin, tulisiko alkolukon käyttöön yhdistää muita tukitoimenpiteitä. Edelleen tarkoituksena olisi pohtia, tulisiko alkolukon käytön olla rattijuopumuksen uusijoille ajooikeuden takaisinsaamisen edellytys ja tulisiko alueellista kokeilutoimintaa seurata pitkäkestoinen valtakunnallinen alkolukko-ohjelma.

Liikennevaliokunta ehdotti että lakialoite hylätään ja että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus: Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuuksia vähentää rattijuopumuksia esimerkiksi alkolukkoa hyväksikäyttäen.) Valiokuntaneuvos Mika Boedeker, 432 2082

VALIOKUNTIIN LÄHETETYT ASIAT

Keskiviikko 6.11.2002

Hallituksen esitys eläkelainsäädännön muuttamiseksi

HE 242/2002 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, Perustuslakivaliokuntaan, Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan

Hallituksen esitys laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työntekijäin eläkelain 12 c §:n muuttamisesta

HE 243/2002 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, Työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan

Hallituksen esitys ulkomailla olevien ja eräiden muiden henkilöiden sosiaaliturvan rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi

HE 244/2002 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta sekä laiksi opiskeluun liittyvissä työhön rinnastettavissa olosuhteissa syntyneen vamman tai sairauden korvaamisesta

HE 245/2002 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Hallituksen esitys eläkelautakunnan itsenäisen aseman vahvistamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 246/2002 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta

HE 234/2002 vp

Perustuslakivaliokuntaan

Hallituksen esitys terrorismia koskeviksi rikoslain ja pakkokeinolain säännöksiksi

HE 188/2002 vp

Lakivaliokuntaan, Perustuslakivaliokuntaan

Hallituksen esitys laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta

HE 236/2002 vp

Hallintovaliokuntaan

Hallituksen esitys laeiksi verotusmenettelystä annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta

HE 237/2002 vp

Valtiovarainvaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi valtion eläkelain muuttamisesta

HE 238/2002 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi opintotukilain 25 a §:n 1 momentin ja 41 d §:n muuttamisesta

HE 239/2002 vp

Sivistysvaliokuntaan

Hallituksen esitys yhteismetsälaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 240/2002 vp

Maa- ja metsätalousvaliokuntaan

Hallituksen esitys rajat ylittävän televisiotoiminnan eurooppalaisen yleissopimuksen muuttamisesta annetun pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi rajat ylittävän eurooppalaisen yleissopimuksen muuttamiseksi annetun pöytäkirjan voimaansaattamisesta

HE 241/2002 vp

Liikennevaliokuntaan

Talousarvioaloitteet

TAA 1-1522/2002 vp

Valtiovarainvaliokuntaan

Torstai 7.11.2002

Hallituksen esitys kansalaisuuslaiksi

HE 235/2002 vp

Perustuslakivaliokuntaan

Hallituksen esitys laiksi poliisin hallinnosta annetun lain 6 ja 8 §:n muuttamisesta

HE 195/2002 vp

Hallintovaliokuntaan

Laki opintotukilain 48 §:n muuttamisesta

LA 87/2002 vp (Mari Kiviniemi /kesk)

Sivistysvaliokuntaan

Laki sairausvakuutuslain 22 §:n muuttamisesta

LA 103/2002 vp (Ismo Seivästö /kd ym.)

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 §:n muuttamisesta

LA 130/2002 vp (Antti Rantakangas /kesk ym.)

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Laki perusopetuslain 30 §:n muuttamisesta

LA 131/2002 vp (Annika Lapintie /vas)

Sivistysvaliokuntaan

Laki tuloverolain 127 a ja 127 b §:n muuttamisesta

LA 132/2002 vp (Hanna Markkula-Kivisilta /kok ym.)

Valtiovarainvaliokuntaan

Laki sotilasvammalain 10 §:n muuttamisesta

LA 133/2002 vp (Antero Kekkonen /sd)

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

Laki Suur-Saimaan kansallispuistosta

LA 134/2002 vp (Pentti Tiusanen /vas ym.)

Ympäristövaliokuntaan

Laki moottoriajoneuvoverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta

LA 137/2002 vp (Pertti Hemmilä /kok ym.)

Valtiovarainvaliokuntaan

Laki toimeentulotuesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

LA 138/2002 vp (Esko-Juhani Tennilä /vas)

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaan

MUUTA

Perjantai 8.11.2002

Lapsiperheiden aseman parantaminen

VK 3/2002 vp

Hyväksyttiin

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.