• PDF

Asianajajan salassapitovelvollisuus koskien kolmansien tahojen salaisuuksia

Defensor Legis 4/2021 s. 743–757
7.12.2021
Asiantuntija-artikkeli

Asianajajan ja päämiehen välillä on luottamussuhde. Perinteisesti asianajajan salassapitovelvollisuuden sisällön sääntely on toteutettu nimenomaan asianajotoimeksiantosuhteen osapuolten välistä luottamuksellisuutta korostaen. Kolmansien tahojen salaisuuksien poissulkeminen asianajajan salassapitovelvollisuuden suojan piiristä oli perinteisen ajattelutavan kannalta perusteltua.

Asianajajista annetun lain salassapitovelvollisuutta koskeva säännös on pysynyt sisällöllisesti muuttumattomana jo vuosikymmenten ajan. Asianajotoimeksiannon luottamuksellisuutta suojataan kuitenkin myös muualla lainsäädännössä, esimerkiksi salassapitovelvollisuutta tehostavan todistamiskiellon turvin. Lisäksi asianajaja on velvollinen noudattamaan oikeudenkäymiskaaren yleistä asiamiestä koskevaa salassapitovelvollisuutta. Myös asianajajakunnan itsesääntely, hyvä asianajajatapa eritoten, tarjoaa lainsäädännön ohessa tärkeän tulkinta-avun luottamuksellisuutta koskevissa kysymyksissä.

Asianajajaa koskevan todistamiskiellon sääntelyssä tapahtui merkittävä muutos vuonna 2016, mikä vaikuttaa asianajajan salassapitovelvollisuuden tulkintaan. Muutos liittyy todistelua sääntelevän oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistukseen. Erityisesti uudistettua lakia koskeva lainvalmisteluaineisto puoltaa näkökulmaa, jonka mukaan todistamiskiellon tulisi suojata muidenkin kuin päämiehen salaisuuksia. Sääntelyn luonteen vastaista olisi puolestaan katsoa, että asianajajan salassapitovelvollisuus olisi soveltamisalaltaan todistamiskieltoa suppeampi. Tällainen tulkinta voisi johtaa tilanteeseen, jossa kolmatta tahoa koskevasta salaisuudesta todistaminen olisi kiellettyä, mutta sen saisi sanktiotta ilmaista eteenpäin.

Siten uudistuksella on ratkaiseva vaikutus asianajajan salassapitovelvollisuutta koskevan säännöksen tulkinnassa. Se myös heikentänee korkeimman oikeuden 2000-luvun alussa, kahdessa aiheen kannalta keskeisessä prejudikaatissa, muodostamia tulkintalinjoja.

Luottamussuhde nimenomaan asianajajan ja päämiehen välillä on kuitenkin edelleen keskiössä. Oikeustila asianajajan salassapitovelvollisuuden ja todistamiskiellon laajuuden suhteen ei siten ole edelleenkään selkeä tai ongelmaton. Tämä ilmenee esimerkiksi asiasta oikeuskirjallisuudessa esitetyistä, lukuisista erilaisista tulkintakannanotoista.

Asiasanat
• Asianajaja - Hyvä asianajajatapa - Salassapito - Valvontalautakunta