• PDF

Ennakkoasenne välimiehen esteellisyysperusteena

Defensor Legis 4/2017 s. 535–544
13.10.2017
Asiantuntija-artikkeli

Välimiesmenettely on osuvan sanonnan mukaan lainkäytöllinen kertalaukaus: mitään muutoksenhakua, joka korjaisi lainkäytön virheet, ei ole olemassa. Välitystuomio on riidan lopullinen ratkaisu. Välitystuomio on kylläkin kumottavissa sillä perusteella, että välimiesmenettelyssä on tapahtunut nimeltään muodollinen virhe. Tätä tarkoittava instituutio on välitystuomion moite. Se on useammassakin suhteessa omalaatuinen oikeussuojakeino. Ensiksikin mahdolliset virheet aineellisessa lain soveltamisessa jäävät kokonaan moitemahdollisuuden ulkopuolelle. Toiseksi muodollisissakin virheissä eli prosessilain soveltamisessa välitystuomiota voidaan moittia ainoastaan laissa säädetyillä perusteilla (välimiesmenettelylaki 41.1 §). Vakiintunut kanta lisäksi on, että näitä moiteperusteita ei saa tulkita laajentavasti. Vaikka moiteperusteiden laajentava tulkinta on periaatteessa kielletty, mikään ei tietenkään estä sitä, että niiden tulkinta elää, toisin sanoen vaihtelee, kun käsitykset hyvästä lainkäytöstä muuttuvat. Tällainen murros lienee parhaillaan käynnissä. Moiteperusteet määrittävät takaperoisesti myös sen, mitä vaatimuksia – eli eräänlaisia laatustandardeja – välimiesmenettelylle ja etenkin sen käsittelyosiolle, välimiesprosessille, asetetaan. Välitystuomiota voidaan moittia, jos välimiehet ovat menneet toimivaltaansa ulommaksi (1-k), välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä (2-k), välimies on ollut esteellinen mutta asianosaisen esteellisyysväitettä ei ole hyväksytty tai asianosainen on saanut tiedon esteellisyydestä niin myöhään, ettei hän ole voinut vaatia välimiesprosessissa välimiehen julistamista esteelliseksi (3-k) tai välimiehet eivät ole varanneet asianosaiselle tarpeellista tilaisuutta ajaa asiaansa (4-k). Käytännössä moitekanteet enimmäkseen perustuvat joko välimiehen esteellisyyteen tai siihen, ettei tarpeellista tilaisuutta asianajamiseen ole annettu. Toimivallan ylitys aktualisoituu tavallisesti silloin, kun väittämistaakkaa koskevat säännöt on välitystuomiossa sivuutettu: yleensä moiteperuste esiintyy samanaikaisesti 4-kohdan perusteen yhteydessä (esim. KKO 2008:77). Välimiehen väärä asettaminen sen sijaan on harvinainen moiteperuste. Se aktualisoituu lähinnä silloin, kun välimiehen valintakompetenssi on jaettu asianosaisten ja välitysinstituutin välillä, esimerkiksi instituutti määrää välimiehet vain, jos asianosaiset eivät siitä sovi. Tällöin voi syntyä erimielisyyttä siitä, ovatko asianosaiset yksittäistapauksessa sopineet välimiehestä vai eivät. Tässä artikkelissa hahmotetaan sitä uhkaa, jonka välimiehen esteellisyys ja etenkin esteellisyysperusteita laajentavat uustulkinnat muodostavat. (Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Esteellisyys - Välimiesmenettely