Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Pääsy PDF-dokumenttiin vaatii sisäänkirjautumisen.

Vertaisarvioitu

Eräitä todistajan kertomuksen arviointiin liittyviä kipukohtia oikeuspsykologisen tiedon valossa

Väisänen, Tiina – Korkman, Julia

Defensor Legis 5/2014 s. 721–739
4.11.2014
Asiantuntija-artikkeli

Tiivistelmä

Kirjoitelma on yhdistelmä lainopillista eli oikeusdogmaattista sekä oikeuspsykologista tutkimusta. Siinä tarkastellaan henkilötodistelun arviointia koskevaa sääntelyä ja oikeuskäytäntöä ja niiden mahdollisia puutteita oikeuspsykologisessa tutkimuksessa saadun empiirisen tiedon valossa. Siinä esitetään näkemyksiä ensinnäkin siitä, mitä seikkoja tuomareiden tulisi ottaa huomioon henkilötodistelun arvioinnissa sekä toiseksi siitä, millaisia ongelmia henkilötodistelun arviointiin liittyvässä sääntelyssä mahdollisesti on. Artikkelin kirjoittajina ovat OTL, VT Tiina Väisänen ja PsT Julia Korkman. Ajatus artikkelin kirjoittamisesta on syntynyt tuomioistuinlaitoksen lainkäyttöhenkilökunnalle ynnä muille suunnatulla oikeuspsykologian erityisosaamisen koulutusjaksolla, jossa Tiina Väisänen on ollut kurssilaisena ja Julia Korkman yhtenä kurssin vastaavista opettajista.

Henkilötodistelulla on usein keskeinen rooli oikeusjuttujen ratkaisemisessa. Sen merkitys on korostuneimmillaan niin sanotuissa ”sana sanaa vastaan” -tilanteissa, joissa muuta näyttöä ei ole esitetty. Todistajan kertomuksen arviointiin sisältyy aina myös tuomarin omaa tulkintaa, mihin niin ikään liittyy erinäisiä virhelähteitä. Esimerkiksi arkikokemukseen perustuvat ja loogisilta vaikuttavat arviointiperusteet vievät usein harhaan.

Nykyisellään oikeustieteelliseen perustutkintoon ja tuomareiden koulutusjärjestelmään ei sisälly järjestelmällistä oikeuspsykologian opetusta. Tuomarit eivät siten välttämättä ole tietoisia oikeuspsykologian tarjoamista kokemussäännöistä. Vastaavasti tuomareiden kyky tunnistaa tämän tieteenalan rajoituksia saattaa olla rajallinen. Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa on jo 1990-luvulla esitetty huoli siitä, että todistajanpsykologian koulutusta ei Suomessa ole järjestetty. Vastaava huoli on hiljattain esitetty myös Ruotsissa. Asianosaisten oikeusturva ja yhdenvertaisuus vaatisikin, että oikeuspsykologinen koulutus sisällytettäisiin osaksi oikeustieteellistä perustutkintoa ja myös tuomarien koulutusjärjestelmää. Keskeistä on huomata, että yksin tuomarin ammattikokemus tai niin sanottu ”yleinen elämänkokemus” eivät voi korvata oikeuspsykologisen tutkimuksen ja tiedon kautta saatua osaamista, sillä ne eivät aina korreloi tieteellisen tiedon kanssa. (ET)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.