-
Yhteisalue
- Osatalokas
- Vesijättö
- Yhteismetsä
Vesijättö
- Säädökset > Lainsäädäntö 20.5.2016/373 Laki erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä
- Säädökset > Lainsäädäntö1189/1996Kiinteistönmuodostamisasetus
- lunastusvaatimus 15 §
- Säädökset > Lainsäädäntö554/1995Kiinteistönmuodostamislaki
- erillisen vesijätön ja muun erillisen alueen tilaksi muodostaminen ja kiinteistöön liittäminen 5 luku
- Säädökset > Lainsäädäntö392/1985Kiinteistörekisterilaki
- kiinteistörekisterissä 2 § - 2 b §
- Säädökset > Lainsäädäntö31/1980Laki eräistä vesitilusjärjestelyistä (kumottu)
- erillisen vesijätön tilaksi muodostaminen 6 §
- EHS-säädösseurantaKiinteistönmuodostamislakiin, vesijättöihin ja toimitusinsinöörien kelpoisuusvaatimuksiin liittyviä muutoksiaSäädösnumero: 374/2016
Julkaisupäivä: 8.7.2016 - Lakikirjasto > ArtikkelitWallgren, Matias: KHO:n ratkaisu 30.12.2002/3507 (Maa- ja vesialueen välinen raja sekä hallintopakko)15.4.2003Tapauksessa tilan omistaja vaati vesioikeuden päätöksen purkamista sillä perusteella, että hänen mukaansa kyse oli vesijättönä lunastetusta, maa-alueeksi lopullisesti muuttuneesta alueesta ja vesioikeuden päätös perustui väärän lain soveltamiseen. KHO hylkäsi hakemuksen todeten, että alueen lukeminen maa- tai vesialueeksi määräytyy vesilain mukaisen vesialueen rajan määritelmän mukaan. Oikeustapauskommentin kirjoittajan mukaan päätös osoittaa, että vesilain nojalla ratkaistavissa asioissa vain...
- Lakikirjasto > OikeustietoKuusiniemi, Kari: KKO 2001:15 - Kiinteistönmuodostamislaki, vesijättöOikeustieto 3/2001 s. 2 – 3, Oikeustapauskommentti
- Lakikirjasto > LakimiesVihervuori, Pekka: Kiinteistötoimitus oikeusriidan ratkaisumenettelynäLakimies 5/1998 s. 806 – 827, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
2.12.2020 9.33
KKO äänesti: Vesijättö oli edelleen lunastuskelpoinen lohkomistoimituksen jälkeenkinVesijätön lunastustoimituksessa oli katsottu, että toimituksen kohteena oleva yksityinen vesijättö oli menettänyt lunastuskelpoisen vesijätön luonteensa oltuaan lohkomistoimituksen kohteena. Maaoikeus katsoi, että lunastettavaksi haettu alue oli edelleen lunastettavissa olevaa yksityistä vesijättöä. Maaoikeus palautti asian takaisin toimitukseen vesijätön lunastuksen varsinaisten edellytysten arvioimiseksi. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevin perustein katsottiin, että vesijättö oli edelleen lunastuskelpoinen. (Ään.) - Uutiset
18.10.2018 13.30
KHO kumosi hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset vesilain mukaista hallintopakkoasiaa koskevassa valitusasiassaKHO totesi, ettei oikeus vaatia luvattoman täytön poistamista sinänsä vanhene. KHO:n mukaan täyttöalueen vaikutus salmen virtausolosuhteisiin ei asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan ollut merkittävä. Salmen nykyinen virtaama on täytöstä huolimatta turvannut veden riittävän vaihtumisen. Täyttöalueesta ei myöskään voida arvioida aiheutuvan sanottavaa haittaa A:n kiinteistön rannan käytölle. Täytöstä ei alueen nykyinen tila huomioon ottaen KHO:n mukaan aiheudu alueen luonnontilan heikentymistä, eikä sanottavaa muutakaan haittaa myöskään yleisen edun kannalta arvioituna. Täyttö on tehty kymmeniä vuosia sitten ja alueen luonnonolosuhteet ovat ajan kuluessa vakiintuneet. Velvoitteen täyttäminen edellyttäisi muun ohella alueelle kasvaneen varsin kookkaan puuston poistamista. Täyttöalueen ennallistamisesta täyttöä edeltäneeseen tilaan saattaisi lisäksi aiheutua vesiympäristössä siitä saatavaan hyötyyn nähden merkittävästi enemmän haittaa kuin alueen nykyisen maisemoituneen tilan säilyttämisestä, vaikka aluehallintoviraston päätöksen mukaan täyttöalue olisikin työn aikana eristettävä suojaverholla. Näiden olosuhteiden vallitessa riittäviä perusteita hallintopakkomääräyksen antamiseksi ei ole KHO:n mukaan ollut. KHO päätyi ratkaisussaan kumoamaan hallinto-oikeuden ja aluehallintoviraston päätökset ja hylkäsi hakemuksen. - Uutiset
6.7.2017 9.45
KKO:n ratkaisu vesijätön lunastamisen edellytysten täyttymisestäEM ja RM omistavat tilan itäisellä Suomenlahdella sijaitsevan Kaunissaaren pohjoisosassa. He hakivat tilan kohdalla meren rannalla olevan vesijätön lunastamista. Toimitusmiehet päättivät, että edellytyksiä vesijätön lunastamiselle ei ollut. Maaoikeuden mukaan edellytykset vesijätön lunastamiselle täyttyivät. KKO:ssa oli kysymys siitä, oliko lunastettavaksi haettu alue vesijättöä. KKO katsoi, että vesijättöä voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti muutoinkin kuin vain tilan yhteydessä ja yksinomaista käyttöä koskeva vesijätön lunastamisen edellytys ei siten täyttynyt. Kun kumpikaan KML 60 §:n 1 momentissa säädetyistä lunastamisen edellytyksistä ei täyttynyt, asiassa ei ollut tarpeen ottaa kantaa KML 64 §:n mukaisten yleisten edellytysten täyttymiseen. Maaoikeuden tuomio kumottiin ja asia jätettiin toimitusratkaisun varaan. - Uutiset
27.4.2015 15.15
KHO:n ratkaisu nostamatta jääneestä lunastuskorvauksestaKiinteistönmuodostamislakia edeltäneen jakolain mukaan nostamatta jäänyt talletettu korvaus oli määräajassa palautettavissa korvauksen maksajalle. Jollei tämä määräajassa vaatinut tallettamaansa korvausta takaisin, korvaus meni valtiolle. Vuonna 1997 voimaan tulleen kiinteistönmuodostamislain alkuperäisten ja asiassa sovellettavana olevien säännösten mukaan talletetun korvauksen nostamiselle ei ollut säädetty määräaikaa eikä ollut säädetty siitä, mitä nostamatta jääneelle korvaukselle tapahtuu. Lailla 914/2011 kiinteistönmuodostamislakia on muutettu niin, että viittaussäännösten kautta talletetun korvauksen nostamiseen sovelletaan maksutalletuslakia. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että maksutalletuslain 7 §:n yleissäännöstä oli tullut kiinteistönmuodostamislakia täydentävästi soveltaa A:n tekemään talletukseen. - Uutiset
29.1.2015 10.06
KKO: Virkistysalueeksi kaavoitettua vesijättöä ei voitu lunastaa asuinkiinteistöönAsuinkiinteistön omistaja haki kiinteistönsä kohdalla olevan vesijätön lunastamista. Asemakaavan mukaan vesijättö oli osa yleistä lähivirkistysaluetta, johon kuuluivat kaikki kaava-alueen rannat. Korkein oikeus katsoi, ettei vesijättö huomattavasti haitannut kiinteistön käyttöä kaavan mukaisena rakennuspaikkana. Vesijättöä voitiin lisäksi käyttää kaavan tarkoittamalla tavalla kunnan omistaman naapurikiinteistön kautta. Kiinteistönmuodostamislain 60 §:ssä säädetyt lunastamisen kiinteistökohtaiset edellytykset eivät täyttyneet. - Uutiset
13.1.2014 14.14
Uusi ohje vesijättöalueesta kiinteistöverotuksessaVerohallinto on julkaissut uuden ohjeen, jossa kuvataan, mitä vesijättöalueella tarkoitetaan ja selostetaan sitä, miten ja millä perusteilla se vaikuttaa kiinteistön verotusarvoon. - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaPölönen, Ismo: Ruoppaushanke ympäristöhallinnon rattaissa – Nivanjoen juttuYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja VI 2013 s. 425 – 436, Lyhyempi kirjoitus
- Uutiset
13.4.2012 13.31
KKO:n ratkaisu tilusvaihdosta ja alueen lunastamisesta vesijättöalueellaMaaoikeuden tuomion mukaan vesijätöstä johtuva tilussijoitus tuli korjata tilusvaihdolla siten, että vesitilaan A liitettiin rantatilasta B maa-alue ja B:hen liitettiin vesijättöä. Kysymys siitä, oliko asiassa edellytyksiä tilusvaihdolle vai tuliko tilussijoitus korjata siten, että B sai lunastaa vesijätön. KKO katsoi, että asiassa ei ole kiinteistönmuodostamislain 64 §:n mukaisia edellytyksiä korjata tilussijoitusta tilusvaihdolla, vaan tilussijoitus tulee korjata vesijättöalueen lunastuksella. - Uutiset
26.5.2011 14.47
Uusi vesilaki tulee voimaan vuoden 2012 alussaVesialueiden ja vesivarojen käyttöä sääntelevä vesilaki uudistuu kokonaan. Muutoksilla pyritään parantamaan vesiympäristön tilaa, selkeyttämään lainsäädäntöä ja tehostamaan vesilupien käsittelyä. Uudistuksen voimaantulo 1. tammikuuta 2012 on tarkoitus vahvistaa presidentin esittelyssä 27. toukokuuta 2011, tiedottaa oikeusministeriö. - Uutiset
14.1.2010 14.46
Hallituksen esitys vesilainsäädännön kokonaisuudistukseksiVesialueiden ja vesivarojen käyttöä sääntelevä vesilaki ehdotetaan kokonaan uudistettavaksi. Muutoksilla pyritään parantamaan vesiympäristön tilaa, selkeyttämään lainsäädäntöä ja tehostamaan vesilupien käsittelyä. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia kaikille kuuluviin oikeuksiin liikkua vesistössä ja ottaa vesistöstä vettä omaa henkilökohtaista tarvetta varten. - Uutiset
2.11.2009 6.53
Kuluttajariitalautakunta suositti hinnanalennusta kiinteistönkaupan virheestäOstajille oli ennen kaupantekoa kerrottu, että kiinteistö rajoittuu rantaan ja että sillä on oma rantaviiva. Ostajille ei kerrottu, että kiinteistön rajan ja rantaviivan välissä oli vesijättömaata, jonka he mahdollisesti joutuivat lunastamaan. Kiinteistössä oli maakaressa tarkoitettu laatuvirhe, josta myyjä ja välittäjä vastasivat yhteisvastuullisesti.