-
Petos
- Kiskonta
- Luottamusaseman väärinkäyttö
- Vakuutuspetos
Vakuutuspetos
- Säädökset > Lainsäädäntö39/1889Rikoslaki
- Lakikirjasto > OikeusRautiainen, Pauli: Vakuutusyhteiskunnan väärinkäyttäjät: Sosiaaliturva- ja vakuutusvilppi SuomessaOikeus 4/2016 s. 507 – 529, Asiantuntija-artikkeli
- Uutiset
21.6.2021 15.00
Hovioikeus: Yrittikö erehdyttää vahinkovakuutusyhtiötäAsiassa oli syyttäjän ja asianomistajan valitusten johdosta ensisijaisesti kysymys siitä, oliko vastaaja syytteessä kuvatulla tavalla tekemällä perättömän vahinkoilmoituksen yrittänyt erehdyttää Vahinkovakuutus Oyj:n maksamaan vakuutuskorvauksia. Mikäli vastaajan katsottiin menetelleen syytteen mukaisesti, kysymys oli lisäksi rangaistuksesta ja vahingonkorvauksen suorittamisvelvollisuudesta. Asianomistajan ja vastaajan vaatimusten johdosta kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO katsoi, että vastaajan syyllistymisestä syytteessä kuvattuun menettelyyn jäi KO:nkin toteama varteenotettava epäily. Sen vuoksi syyte oli hylättävä. Koska syyte oli hylätty, Vahinkovakuutus Oyj:n vaatimus vastaajan velvoittamisesta korvaamaan sille vakuutuskorvauksina maksettu määrä 5.312,82 euroa korkoineen oli hylättävä. Asian lopputulokseen nähden Vahinkovakuutus Oyj:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylättävä. Valtio oli velvoitettava korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
19.5.2021 9.32
Apulaisoikeusasiamies: Vakuutustutkinnasta tulisi säätää laillaAOA Pasi Pölönen selvitti vakuutuslaitosten harjoittaman vakuutustutkintatoiminnan oikeudellista perustaa ja toiminnan luonnetta. Vakuutustutkintaa käytetään muun muassa epäiltyjen vakuutuspetosten selvittämisessä. Tutkinnassa joko laitoksen palveluksessa oleva vakuutustutkija tai ulkopuolinen vakuutusetsivä saattaa esimerkiksi seurata ja valokuvata vakuutettua julkisilla paikoilla varmistuakseen hänen toimintakyvystään. - Uutiset
19.7.2018 9.09
Finanssiala: Vakuutuspetoksia tehtaillaan arviolta 30 miljoonan euron edestä vuodessa – vahinkoja lavastetaan, tehdään tahallaan tai liioitellaanVakuutuspetoksissa tekotapojen kirjo on suuri: silmälaseista tuhopolttojen kautta valekuolleisiin. Kun vahinkoilmoitukseen liittyy petosepäily tai muuta merkittävää epäselvyyttä, vahinkokäsittelyyn tulevat usein mukaan vakuutustutkijat, kansanomaisemmin vakuutusetsivät. Vuonna 2017 vakuutustutkijoiden työn tuloksena epäselviä vahinkoilmoituksia paljastui arviolta 30 miljoonan euron edestä. Osa näistä oli petoksia, osassa vaadittua korvausta alennettiin tai se evättiin kokonaan. Mikäli nämä epäselvät vahingot olisi korvattu, koko summa olisi tullut rehellisten vakuutuksenottajien maksettavaksi. - Uutiset
14.6.2017 16.00
Törkeisiin rikoksiin syyllistyneelle myönnettiin velkajärjestely esteestä huolimatta - käräjäoikeuden päätös kumottiinValtaosa veloista perustui hakijan syyksi luettuihin rikoksiin. Nämä vahingonkorvausvelat perustuivat kahteen törkeään petokseen sekä törkeään velallisen epärehellisyyteen ja törkeään kirjanpitorikokseen. HO katsoi asiassa mainittuja seikkoja (velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika ja velkajärjestelyn merkitys velkojille ja velalliselle) punnitessaan, että kokonaisuutena arvostellen velkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:n tarkoittamat painavat syyt esteestä huolimatta. - Uutiset
21.4.2016 13.41
Vahinkoilmoituksen auton palovahingosta tehnyt mies syyllistyi petoksen yritykseen - 6 kuukautta ehdollista vankeuttaHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jossa oli katsottu näytetyksi, että mies oli yrittänyt erehdyttää vakuutusyhtiön maksamaan korvausta autolle sattuneen palovahingon vuoksi. Todellisuudessa mies oli itse polttanut autonsa vakuutuskorvauksen saadakseen. Vakuutusyhtiölle oli aiheutunut maksamansa vakuutuskorvauksen eli 14 100 euron suuruinen taloudellisen vahingon vaara. Koska vakuutusyhtiö ei ollut suostunut maksamaan korvausta, teko oli jäänyt yritykseksi. (Vailla lainvoimaa 21.4.2016) - Uutiset
7.1.2016 7.30
Hovioikeus: Autonsa tuleen sytyttänyt, vahingosta vakuutusyhtiölle ilmoittanut ja vakuutusyhtiölle selvityksen ajoneuvosta korvauksen määrittämistä varten laatinut syyllistyi törkeän petoksen yrityksen asemesta petoksen yritykseenVastaajan menettelystä oli pääteltävissä, että teko oli edennyt vakuutetun omaisuuden sytyttämisestä petosrikoksen yrityksen asteelle. Vastaajan teollaan tavoittelemaa hyötyä (9.277,22 €) ei ollut pidettävä RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna huomattavana hyötynä. Vastaaja oli näin ollen menettelyllään syyllistynyt törkeän petoksen yrityksen asemesta petoksen yritykseen. (Vailla lainvoimaa 7.1.2016) - Uutiset
27.11.2015 7.23
Hovioikeus tuomitsi talon vesivahingosta liikaa vakuutuskorvausta hakeneen miehen törkeästä petoksesta - tuttu vakuutusyhtiön vakuutustarkastaja tuomittiin lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa mutta syyte avunannosta hylättiinHO katsoi selvitetyksi, että omakotitalossa ei ollut tapahtunut laajuudeltaan niin mittavaa vesivahinkoa kuin mies oli totuudenvastaisesti ilmoittanut. Vahinko ei ollut ylittänyt KO:n oikeaksi katsomaa 60 000 euron määrää. Erehdyttämällä vakuutusyhtiötä mies oli näin ollen hankkinut itselleen tai toiselle huomattavan määrän oikeudetonta taloudellista hyötyä eli yli 35 000 euroa. Ottaen huomioon tuon oikeudettoman taloudellisen hyödyn määrän petos oli kokonaisuutena arvostellenkin törkeä. Asiassa ei ollut näytetty, että vakuutustarkastaja, joka oli käsitellyt vaimonsa sisaren entisen miehen korvaushakemuksen, olisi tiennyt miehen antaneen vakuutusyhtiölle valheellista tietoa. Vakuutustarkastajan ei ollut osoitettu tahallaan auttaneen miestä rikoksen tekemisessä. Vakuutustarkastaja oli kuitenkin syyllistynyt lahjuksen ottamiseen elinkeinotoiminnassa, josta sakkorangaistusta oli pidettävä riittävänä seuraamuksena. Vakuutustarkastaja tuomittiin menettämään valtiolle vastaanottamiensa lahjojen (matkojen) arvo yhteensä yli 3 900 euroa. (Vailla lainvoimaa 26.11.2015) - Uutiset
9.6.2015 15.32
Hovioikeus vapautti petoksesta tuomitun - ei näytetty sytyttäneen linja-autopysäkille vartioimatta jättämäänsä autoa palamaanHO katsoi teknisen tutkimuksen osoittaneen riittävällä varmuudella, että auto oli sytytetty palamaan. Mahdollisuutta siihen, että ulkopuolinen tekijä oli sytyttänyt auton ilkivaltaisesti palamaan, ei kuitenkaan voitu poissulkea. Asiassa ei siis ollut syyksilukemisen kannalta riittävää näyttöä siitä, että vastaaja oli syytteessä esitetyin tavoin itse sytyttänyt auton palamaan. (Vailla lainvoimaa 9.6.2015) - Uutiset
30.1.2015 9.30
Vakuutuskorvausta hakeneen ei näytetty polttaneen itse autoa - syyte törkeästä petoksesta hylättiinKO oli katsonut vastaajan syyllisyyden puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja arvioituaan, että oli jäänyt järkevä epäily vastaajan syyllisyydestä rikokseen. Ei ollut poissuljettu, että auto teknisen vian seurauksena olisi syttynyt itsestään, mutta myöskään ulkopuolisen tekijän mahdollisuutta ei ollut suljettu pois. Syyte oli hylättävä. HO, jonka tuomio oli erimielinen, ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 29.1.2015) - Uutiset
16.7.2014 12.27
Vakuutustutkimus 2014: Vakuutusyhtiöiden huijaaminen yleistäFinanssialan keskusliiton teettämän tutkimuksen mukaan noin joka viides suomalainen tuntee henkilön, jolta on lipsahtanut vakuutusyhtiön kanssa asioidessa vähintään valkoinen valhe. Lisäksi yksitoista prosenttia tutkimukseen vastanneista katsoi, että on hyväksyttävää liioitella vahingon määrää korvaushakemuksessa. - Uutiset
13.8.2013 12.31
Vakuutuspetosten määrä kasvussa EuroopassaEurooppalaiset vahinkovakuutusyhtiöt menettävät vuosittain 8–12 miljardia euroa vilpillisin perustein haettujen korvausten vuoksi. Yli seitsemän kymmenestä (71 prosenttia) eurooppalaisten vahinkovakuutusyhtiöiden johtajasta kertoo vilpillisten korvaushakemusten määrän lisääntyneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Tämä ilmenee Accenturen korvaustoiminnon nykytilaa ja kehittämisalueita käsittelevästä tutkimuksesta, johon haastateltiin 44:n vahinkovakuutusyhtiön johtajaa Euroopassa. - Uutiset
3.4.2013 8.27
Hovioikeuden ratkaisu törkeää petosta ja vakuutuskorvausta koskevassa asiassaTurun hovioikeus katsoi muun muassa, että asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen A:lla on ollut tieto mihin seuraamuksiin väärien tietojen antaminen ja päällekkäisten korvausten hakeminen johtaa. Korvausten suuresta yhteismäärästä johtuen vakuutusyhtiöt ovat kärsineet tai olleet vaarassa kärsiä asiassa huomattavia taloudellisia vahinkoja.